Uutiset edupsy

Elokuva ja kirja kannustavat kouluja kohti parempaa demokratiaa

Valeuutiset, vihapuhe ja ihmisarvon loukkaukset ovat arkisia uutisaiheita kaikkialla maailmassa. Samaan aikaan ihmisten aktiivisuus muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa toiminnassa ja paikallisyhteisön rakentamisessa on saanut ihmiset puolustamaan ja vaatimaan vahvempaa demokratiaa.

Jyväskylän yliopisto palkitsi yhteisölliset opetuksen kehittäjät

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on myöntänyt vuoden 2018 opetuksen kehittämisen palkinnot 26.10.2018. Opetuksen kehittämisestä palkittiin yliopistoyhteisön ehdotusten pohjalta opettaja-tutkijaryhmiä, joiden työtä kuvaa yhteisöllinen ja systemaattinen kehitystyö sekä erinomainen opiskelijapalaute.

Yritysten on huomioitava strategiassaan myös perheet 24/7-taloudessa

Kauppojen ja palvelujen aukioloaikojen vapauttamisesta on kulunut jo pari vuotta. Miten yritysten johto on reagoinut tähän tilanteeseen? Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkijat selvittivät johtamisen erityiskysymyksiä ja ratkaisumalleja 24/7-työpaikkojen esimiehiltä kahdella toimialalla: kaupan ja palvelujen alalla sekä vuorohoidossa. Tutkimusten mukaan menestyvä yritys pyrkii strategiassaan tasapainoon eri tahojen intressien huomioimisessa.

Perhekeskeinen dialoginen hoito parantaa psykoosin hoitotulosta

Pitkässä 19 vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa psykoosin vuoksi hoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ohjautuneiden selviytymistä, ja verrattiin tuloksia muualla Suomessa hoitoon ohjautuneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkityksen merkitystä psykoosin hoidossa. Tuloksista selviää käytössä olevan perhe- ja verkostokeskeisen hoitomallin parantavan psykoosin hoitotulosta merkittävästi.

Luonto lataa työhyvinvoinnin pattereita työpäivän aikana

Luonnossa liikkuminen edistää työhyvinvointia, todetaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin luontoympäristön elvyttäviä ja terveyttä tukevia vaikutuksia työvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Yläkoululaisten lukutaidon arviointiin uusi menetelmä

Luku- ja kirjoitustaito ovat keskeisiä oppimisen ja kouluttautumisen välineitä. Noin viidennes suomalaisnuorista ei kuitenkaan saavuta peruskoulun aikana riittävää luku- ja kirjoitustaitoa. Tunnistamatta jäävät lukemisen ja kirjoittamisen ongelmat voivat pahimmillaan vaikeuttaa kouluttautumista ja työllistymistä sekä rajoittaa sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuuden mahdollisuuksia tietoyhteiskunnassa. Jotta oikeanlainen tuki pystyttäisiin aloittamaan mahdollisimman aikaisin, lasten ja nuorten lukivaikeuksien luotettava tunnistaminen on erityisen tärkeää.

Sydämen syke tahdistaa oppimista

Aivojen sähköisessä toiminnassa esiintyy eritaajuisia, toisiinsa tahdistuneita rytmejä. Rytmien välinen vaihteleva synkronia mahdollistaa tehokkaan viestinnän hermosolujoukkojen välillä. Monet kehon fysiologiset toiminnot, kuten syke ja hengitys, tahdistuvat toisiinsa. Myös aivojen ja kehon välillä on tahdistunutta toimintaa. Esimerkiksi oppimiseen vaikuttavassa hippokampuksessa on havaittu hengitykseen tahdistuvaa aktiivisuutta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen käyttäytymisneurotieteen ryhmässä tutkittiin mahdollista aivojen ja kehon välisien rytmisten vaihteluiden merkitystä oppimiseen.

Uudenlaiseen lukutaitoon – LUKILOKI kouluttaa 1500 opettajaa

Luku- ja kirjoitustaidon merkitys korostuu kaikessa oppimisessa ja opiskelussa. Valitettavasti suomalaisten koululaisten lukuinto kuitenkin hiipuu kouluvuosien edetessä. Tämä käy ilmi Alkuportaat-seurantatutkimuksessa esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Myös oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi Alkuportaat ja PISA osoittavat, että heikkojen lukijoiden joukossa on paljon poikia.

Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia

Yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen ja väsymyksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Kysymyksessä on keväällä 2018 käynnistynyt Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus, josta on saatu ensimmäiset tulokset.

OKM vahvistaa opettajankoulutuksen kehittämistä - Jyväskylän yliopiston hankkeisiin yli 2,8 miljoonaa euroa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt rahoitusta vahvistamaan varhaiskasvatuksen kehittämistä ja tukemaan lukiouudistusta, kielten opetuksen kehittämistä sekä johtamis- ja arviointiosaamista. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi 15.6. kansallisesti kaikkiaan 12,7 miljoonaa euroa 25 kehittämishankkeeseen. Jyväskylän yliopisto sai kokonaissummasta erinomaisen rahoituksen kuudelle hankkeelle, yhteensä 2 820 000 euroa.

KiMo – yhdessä enemmän kielitietoisuutta

Kielen ja opettamisen vahvuudet yhdistetään syyslukukaudella käynnistyvissä KiMo-opinnoissa. Kieli- ja viestintätieteet, kasvatustieteistä erityisesti varhaiskasvatus sekä opettajankoulutuslaitos tarjoavat yhdessä monialaisen ja kielitietoisuutta tukevan pedagogiikkapaketin.

Jo kaksivuotiaan kielitaito ennustaa teini-iän lukutaitoa

15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen kouluikää. Siitä, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on, voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, minkälaiset luetun tekstin ymmärtämisen taidot hänellä on myöhemmin.

Esikoulun laatu vaikuttaa ekaluokkalaisten lukemaan oppimisessa

Esikoulun on tarkoitus valmistaa lapsia sujuvaan siirtymiseen ensimmäiselle luokalle ja parantaa lasten oppimista ensimmäisellä luokalla. Tuore tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta osoittaa, että esikoulun laatu vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat ensimmäisellä luokalla lukemaan.

Aivotutkimuskeskus käy täysillä – ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.

Yläkouluun siirtyminen huolestuttaa nuoria jo ennalta

Alakoulusta yläkouluun siirtyvät nuoret ovat etukäteen huolissaan kaverisuhteista, muista sosiaalisista suhteista, yläkoulussa pärjäämisestä ja kiusaamisesta, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa TIKAPUU-pitkittäishankkeessa.

Lasten kielileiri alkaa ennätyssuurena

Lasten toiminnallinen kielileiri järjestetään nyt jo seitsemättä kertaa koulujen kesäloman ensimmäisellä viikolla eli 4.–8.6.2018. Leirin toteuttaa Jyväskylän yliopiston Kielikampus yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa. Paikkana on tuttuun tapaan Seminaarinmäki ja sen lähiympäristö.

Kv-kesäkoulusta eväitä väitöksen jälkeiseen elämään

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen European Training Network (ETN) -projektit ChildBrain ja PredictAble järjestävät 5.-7. kesäkuuta 2018 kansainvälisen kesäkoulun teemalla “Life after PhD” eli ”Elämä tohtoroitumisen/väitöksen jälkeen”. Kesäkoulun tapahtumapaikkana ovat yliopiston rakennukset Agora ja Ruusupuisto.

Masentunut havaitsee ilmeet eri tavoin kuin terve

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat selvittivät nyt ensimmäistä kertaa kasvojen automaattista havainnointia masennuksessa. Tutkimuksessa käytettiin aivotoimintaa mittaavaa magnetoenkefalografiaa (MEG).

Schildtin palkinto professori Marja-Kristiina Lerkkaselle

Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston vuosijuhlassa 20.5.2018 Jyväskylän yliopiston juhlasalissa jaettiin vuoden 2018 apurahojen lisäksi Schildtin palkinto, joka on arvoltaan 15 000 euroa. Keski-Suomen rahasto myönsi palkinnon lasten lukutaidon tutkijalle, lukemattomien ovien avaajalle. Joka toinen vuosi myönnettävän palkinnon sai professori Marja-Kristiina Lerkkanen erityisesti luku- ja kirjoitustaitoon liittyvästä tutkimustyöstä, jota hän on myös soveltanut käytäntöön aapiskirjojen tekijänä.