Uutiset psyka

Jo kaksivuotiaan kielitaito ennustaa teini-iän lukutaitoa

15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen kouluikää. Siitä, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on, voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, minkälaiset luetun tekstin ymmärtämisen taidot hänellä on myöhemmin.

Esikoulun laatu vaikuttaa ekaluokkalaisten lukemaan oppimisessa

Esikoulun on tarkoitus valmistaa lapsia sujuvaan siirtymiseen ensimmäiselle luokalle ja parantaa lasten oppimista ensimmäisellä luokalla. Tuore tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta osoittaa, että esikoulun laatu vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat ensimmäisellä luokalla lukemaan.

Uudenlaiseen lukutaitoon – LUKILOKI kouluttaa 1500 opettajaa

Luku- ja kirjoitustaidon merkitys korostuu kaikessa oppimisessa ja opiskelussa. Valitettavasti suomalaisten koululaisten lukuinto kuitenkin hiipuu kouluvuosien edetessä. Tämä käy ilmi Alkuportaat-seurantatutkimuksessa esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Myös oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi Alkuportaat ja PISA osoittavat, että heikkojen lukijoiden joukossa on paljon poikia.

Luonto lataa työhyvinvoinnin pattereita työpäivän aikana

Luonnossa liikkuminen edistää työhyvinvointia, todetaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin luontoympäristön elvyttäviä ja terveyttä tukevia vaikutuksia työvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Sydämen syke tahdistaa oppimista

Aivojen sähköisessä toiminnassa esiintyy eritaajuisia, toisiinsa tahdistuneita rytmejä. Rytmien välinen vaihteleva synkronia mahdollistaa tehokkaan viestinnän hermosolujoukkojen välillä. Monet kehon fysiologiset toiminnot, kuten syke ja hengitys, tahdistuvat toisiinsa. Myös aivojen ja kehon välillä on tahdistunutta toimintaa. Esimerkiksi oppimiseen vaikuttavassa hippokampuksessa on havaittu hengitykseen tahdistuvaa aktiivisuutta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen käyttäytymisneurotieteen ryhmässä tutkittiin mahdollista aivojen ja kehon välisien rytmisten vaihteluiden merkitystä oppimiseen.

Masentunut havaitsee ilmeet eri tavoin kuin terve

Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat selvittivät nyt ensimmäistä kertaa kasvojen automaattista havainnointia masennuksessa. Tutkimuksessa käytettiin aivotoimintaa mittaavaa magnetoenkefalografiaa (MEG).

Kv-kesäkoulusta eväitä väitöksen jälkeiseen elämään

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen European Training Network (ETN) -projektit ChildBrain ja PredictAble järjestävät 5.-7. kesäkuuta 2018 kansainvälisen kesäkoulun teemalla “Life after PhD” eli ”Elämä tohtoroitumisen/väitöksen jälkeen”. Kesäkoulun tapahtumapaikkana ovat yliopiston rakennukset Agora ja Ruusupuisto.

Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia

Yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen ja väsymyksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Kysymyksessä on keväällä 2018 käynnistynyt Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus, josta on saatu ensimmäiset tulokset.

Perhekeskeinen dialoginen hoito parantaa psykoosin hoitotulosta

Pitkässä 19 vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa psykoosin vuoksi hoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ohjautuneiden selviytymistä, ja verrattiin tuloksia muualla Suomessa hoitoon ohjautuneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkityksen merkitystä psykoosin hoidossa. Tuloksista selviää käytössä olevan perhe- ja verkostokeskeisen hoitomallin parantavan psykoosin hoitotulosta merkittävästi.

Aivotutkimuskeskus käy täysillä – ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.

Yläkouluun siirtyminen huolestuttaa nuoria jo ennalta

Alakoulusta yläkouluun siirtyvät nuoret ovat etukäteen huolissaan kaverisuhteista, muista sosiaalisista suhteista, yläkoulussa pärjäämisestä ja kiusaamisesta, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa TIKAPUU-pitkittäishankkeessa.