Uutiset psyka

Pohjoismaiset aivotutkijat kokoontuvat Jyväskylään

Ainoa suomalainen aivotutkimusta tekevä akateemikko, professori Riitta Hari puhuu Jyväskylässä perjantaina 10.5. MEG-pohjaisen aivotutkimusuransa yllätyksistä ja haasteista. Professori Hari on ollut aivotutkimuksen uranuurtaja Aalto-yliopistossa ja tutkinut laaja-alaisesti, miten aistimme toimivat, miten sosiaalinen toiminta näkyy aivoissa ja miten aivotutkimusta voisi soveltaa kliinisiin käyttötarkoituksiin.

Uloshengitys tehostaa oppimista

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kehon rytmien, kuten sydämen sykkeen, vaikuttavan oppimiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijoiden tuoreimmat tutkimustulokset lisäävät hengityksen vaiheet oppimiseen vaikuttavien rytmien listalle.

Jyväskylän yliopisto vihkii yhdeksän kunniatohtoria

Jyväskylän yliopisto vihkii toukokuussa yhdeksän uutta kunniatohtoria. Jyväskylän yliopiston kymmenes varsinainen, koko yliopiston yhteinen promootioakti sekä promootiokulkue järjestetään lauantaina 25.5.2019, ja promootioon liittyviä juhlallisuuksia järjestetään koko viikonlopun ajan.

Kovasta työtahdista kärsii myös toimelias työntekijä

Työelämän teknologisoituminen nostaa työn intensiteettiä ja stressaa työntekijöitä, todetaan Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimushankkeessa. Helpotusta stressille tuovat johdon tuki ja kohtuulliset oppimisvaatimukset.

Uupunut nuori urheilija luopuu urasta, ei koulusta

Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan urheilulukiolaisten kokema koulu- ja urheilu-uupumus vaikuttaa kilpauran lopettamiseen. Kyky palautua stressistä ja vastoinkäymisistä nopeasti voi kuitenkin suojata nuoria uupumiselta.

Heikki Lyytisen UNESCO-professuurille jatkoa

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö on solminut Jyväskylän yliopiston kanssa UNESCO oppituoli -sopimuksen vuosiksi 2019-2023 teemalla "Lukutaito kuuluu kaikille". Kehitysneuropsykologian emeritusprofessori Heikki Lyytinen on hoitanut tehtävää UNESCO-professorina jo nelivuotiskauden 2015-2019.

Ystävyydestä apua myös opinpolulla

Nuoren läheiset suhteet vanhempiin ja kaveripiiriin lisäävät motivaatiota koulunkäyntiin, todetaan vasta valmistuneessa pitkittäistutkimuksessa. Pelkkä läksyihin patistelu ei riitä ajamaan nuorta eteenpäin koulupolulla.

Mitä nuoruus kertoo keski-ikäisen identiteetistä?

Tuoreessa Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa osoitettiin nuorten aikuisten persoonallisuustyylien ennustavan identiteetin muotoutumista myöhemmin aikuisiällä. Tutkijat yllättyivät etenkin identiteetin vaihtelusta miehillä, joilla oli nuoruusiässä käyttäytymisen hallinnan ongelmia.

Muistot vahvistavat musiikin tuottamia myönteisiä tunnekokemuksia

Musiikin tiedetään herättävän tunteita useiden eri mekanismien kautta. Uusi tutkimus valottaa, kuinka muistoilla on merkittävä vaikutus musiikin ja kuvien herättämissä mielihyvän tunteissa. Tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi hyödynnettäessä musiikkia osana kuntoutusta ja hyvinvointia.

Kielen piirteitä voidaan oppia passiivisesti aikuisenakin

Opetellessasi uutta kieltä keskityt tietoisesti havaitsemaan eroja äänteiden välillä. Aluksi eroja äänteiden välillä voi olla melkein mahdoton havaita. Vähitellen kykysi erotella ääniä paranee. Tällaista oppimista kutsutaan kuulonvaraiseksi havainto-oppimiseksi.

Jyväskylän yliopisto palkitsi yhteisölliset opetuksen kehittäjät

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on myöntänyt vuoden 2018 opetuksen kehittämisen palkinnot 26.10.2018. Opetuksen kehittämisestä palkittiin yliopistoyhteisön ehdotusten pohjalta opettaja-tutkijaryhmiä, joiden työtä kuvaa yhteisöllinen ja systemaattinen kehitystyö sekä erinomainen opiskelijapalaute.

Perhekeskeinen dialoginen hoito parantaa psykoosin hoitotulosta

Pitkässä 19 vuoden seurantatutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa psykoosin vuoksi hoitoon Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ohjautuneiden selviytymistä, ja verrattiin tuloksia muualla Suomessa hoitoon ohjautuneiden vastaaviin tuloksiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkityksen merkitystä psykoosin hoidossa. Tuloksista selviää käytössä olevan perhe- ja verkostokeskeisen hoitomallin parantavan psykoosin hoitotulosta merkittävästi.

Luonto lataa työhyvinvoinnin pattereita työpäivän aikana

Luonnossa liikkuminen edistää työhyvinvointia, todetaan Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella tehdyssä tutkimuksessa. Tutkimuksessa selvitettiin luontoympäristön elvyttäviä ja terveyttä tukevia vaikutuksia työvoinnin edistämisen näkökulmasta.

Sydämen syke tahdistaa oppimista

Aivojen sähköisessä toiminnassa esiintyy eritaajuisia, toisiinsa tahdistuneita rytmejä. Rytmien välinen vaihteleva synkronia mahdollistaa tehokkaan viestinnän hermosolujoukkojen välillä. Monet kehon fysiologiset toiminnot, kuten syke ja hengitys, tahdistuvat toisiinsa. Myös aivojen ja kehon välillä on tahdistunutta toimintaa. Esimerkiksi oppimiseen vaikuttavassa hippokampuksessa on havaittu hengitykseen tahdistuvaa aktiivisuutta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen käyttäytymisneurotieteen ryhmässä tutkittiin mahdollista aivojen ja kehon välisien rytmisten vaihteluiden merkitystä oppimiseen.

Uudenlaiseen lukutaitoon – LUKILOKI kouluttaa 1500 opettajaa

Luku- ja kirjoitustaidon merkitys korostuu kaikessa oppimisessa ja opiskelussa. Valitettavasti suomalaisten koululaisten lukuinto kuitenkin hiipuu kouluvuosien edetessä. Tämä käy ilmi Alkuportaat-seurantatutkimuksessa esiopetuksesta perusopetuksen loppuun. Myös oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Lisäksi Alkuportaat ja PISA osoittavat, että heikkojen lukijoiden joukossa on paljon poikia.

Uupuvat vanhemmat eivät toivo lisää lapsia

Yli puolet suomalaisvanhemmista kokee uupumuksen ja väsymyksen vaikuttaneen heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Tämä selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tuoreesta tutkimuksesta. Kysymyksessä on keväällä 2018 käynnistynyt Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät -tutkimus, josta on saatu ensimmäiset tulokset.

Jo kaksivuotiaan kielitaito ennustaa teini-iän lukutaitoa

15-vuotiaan lukutaito voidaan ennustaa jo pitkälti ennen kouluikää. Siitä, kuinka hyvin pieni lapsi ymmärtää puhetta ja kuinka laaja sanavarasto hänellä on, voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida, minkälaiset luetun tekstin ymmärtämisen taidot hänellä on myöhemmin.

Esikoulun laatu vaikuttaa ekaluokkalaisten lukemaan oppimisessa

Esikoulun on tarkoitus valmistaa lapsia sujuvaan siirtymiseen ensimmäiselle luokalle ja parantaa lasten oppimista ensimmäisellä luokalla. Tuore tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta osoittaa, että esikoulun laatu vaikuttaa siihen, miten lapset oppivat ensimmäisellä luokalla lukemaan.

Aivotutkimuskeskus käy täysillä – ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin

Jyväskylän yliopiston Monitieteisen aivotutkimuskeskuksen toiminta saavutti tärkeän rajapyykin, kun ensimmäiset magnetoenkefalografia (MEG) mittausmenetelmää hyödyntäneet tutkimukset julkaistiin kesän alussa. Yliopiston iso laitehankinta, Suomen kolmas aivojen toimintaa mittaava MEG-laite otettiin käyttöön vain kolme vuotta sitten.

Yläkouluun siirtyminen huolestuttaa nuoria jo ennalta

Alakoulusta yläkouluun siirtyvät nuoret ovat etukäteen huolissaan kaverisuhteista, muista sosiaalisista suhteista, yläkoulussa pärjäämisestä ja kiusaamisesta, selviää Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella toteutetussa TIKAPUU-pitkittäishankkeessa.

Kv-kesäkoulusta eväitä väitöksen jälkeiseen elämään

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen ja monitieteisen aivotutkimuskeskuksen European Training Network (ETN) -projektit ChildBrain ja PredictAble järjestävät 5.-7. kesäkuuta 2018 kansainvälisen kesäkoulun teemalla “Life after PhD” eli ”Elämä tohtoroitumisen/väitöksen jälkeen”. Kesäkoulun tapahtumapaikkana ovat yliopiston rakennukset Agora ja Ruusupuisto.