Väitökset Fysiikka

Väitös: 15.6.2018: Ilkka Pohjalainen (Ma­temaat­tis-luon­non­tie­teel­li­nen tdk, fysiikka)
15.06.2018 klo 12.0015.00

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on kehitetty menetelmää reaktiivisten raskaiden alkuaineiden erottelemiseksi. Näistä ns. aktinideista erityisen mielenkiintoinen on 229Th, jonka avulla voidaan mitata aikaa jopa tarkemmin kuin atomikellolla. Tutkimuksessa todettiin, että menetelmässä käytettyjen helium- ja argonkaasujen puhdistaminen paransi menetelmän tehokkuutta.

Väitös: 22.8.2018 Materiaalin koostumus voidaan mitata entistä tarkemmin (Käyhkö)
22.08.2018 klo 12.0015.00

FM Marko Käyhkön fysiikan väitöskirjan "Transition-edge sensors for particle-induced X-ray emission" tarkastustilaisuus 22.8.2018 klo 12:00 salissa FYS1. Vastaväittäjänä filosofian tohtori Primoz Pelicon (Josef Stefan Institute, Slovenia) ja kustoksena professori Timo Sajavaara (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Väitös: 5.12.2018: Uutta tietoa alkeishiukkasten tutkimukseen (Vihonen)
05.12.2018 klo 12.0015.00

Jyväskylän yliopiston uudessa teoreettisen fysiikan väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin maailman toiseksi yleisimpien alkeishiukkasten eli neutriinojen muodonmuutosprosessia. Tutkimus auttaa kehittämään entistä tehokkaampia neutriinojen ominaisuuksia mittaavia kokeita ja ennustamaan uusien neutriinokokeiden mittaustarkkuuksia.

Väitös: 7.12.2018: Teoreettiset ennusteet auttavat pimeän aineen metsästyksessä (Pirinen)
07.12.2018 klo 12.0015.00

Uusi väitöskirjatutkimus Jyväskylän yliopistosta tuo esille, kuinka telluuri-nimisen alkuaineen hyödyntäminen ilmaisinmateriaalina voi mahdollistaa pimeän aineen olemuksen tutkimisen nykyistä paremmin. Tutkimus antaa myös pohjan tarkastella neutriinon ja pimeän aineen aiheuttamien törmäysten eroja ksenon-alkuainetta hyödyntävissä ilmaisimissa.

Väitös: 18.12.2018: Uusi hybridimateriaali seuraavan sukupolven joustaviin kosketusnäyttöihin? (Shao)
18.12.2018 klo 12.0016.00

Tuore fysiikan väitöskirja tarjoaa tärkeää tietoa nanoelektroniikan ja nanobioteknologian tarpeisiin. Joustavissa, läpinäkyvissä ja sähköä johtavissa ohutkalvoissa (TCF) voitaisiin käyttää uutta ympäristöystävällistä hemiselluloosan ja hiilinanoputkien yhdistelmää. Sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi seuraavan sukupolven joustavissa kosketusnäytöissä. Lisäksi kimeerisen avidiinin ominaisuuksia voitaisiin käyttää biosensoreissa.

Väitös: 22.2.2019 M.Sc. Oleg Kit (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
22.02.2019 klo 12.0015.00

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Väitös: 1.3.2019 M.Sc. Luis Cort Barrada (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
01.03.2019 klo 12.0016.00

Tiiviin aineen teoriassa ja kvanttikemiassa aineen ominaisuuksia kuvataan usein ajasta riippuvalla tiheysfunktionaaliteorialla (TDDFT). Se on vaihtoehto aaltofunktiopohjaisille menetelmille ja käyttää ajasta riippuvaa elektronitiheyttä minkä tahansa elektronisen järjestelmän odotusarvojen määrittämiseksi. Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on testattu ajasta riippuvaa tiheysfuntionaaliteoriaa käyttäen SCE-funktionaaleja, jotka kuvaavat voimakkaasti vuorovaikutteisten elektronien fysiikkaa.

Väitös: 8.3.2019 M.Sc Laetitia Canete (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
08.03.2019 klo 12.0015.00

Eri alkuaineiden atomit ovat pääosin syntyneet tähdissä ydinreaktioiden ja reaktioketjujen kautta. Ymmärtääksemme, miten alkuaineet ovat syntyneet, tarvitsemme tietoa reaktioihin osallistuvien ytimien ominaisuuksista kuten niiden massoista. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa Laetitia Canete on mitannut kuuden alkuaineen radioaktiivisen isotoopin atomimassoja. Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan erilaisia avaruudessa tapahtuvia prosesseja.