Väitösuutiset FYS

8.3.2019 Mittaus toi tarkkoja atomimassoja ydinreaktiolle tähdissä

Eri alkuaineiden atomit ovat pääosin syntyneet tähdissä ydinreaktioiden ja reaktioketjujen kautta. Ymmärtääksemme, miten alkuaineet ovat syntyneet, tarvitsemme tietoa reaktioihin osallistuvien ytimien ominaisuuksista kuten niiden massoista. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa Laetitia Canete on mitannut kuuden alkuaineen radioaktiivisen isotoopin atomimassoja. Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan erilaisia avaruudessa tapahtuvia prosesseja.

30.11.2018: Kvarkkiaineen tutkimusta CERNin ALICE-kokeen mittaamina

Tuore fysiikan väitöstutkimus käsittelee kvarkki-gluoni plasmaa, joka on kuuminta ainetta, mitä on koskaan tuotettu laboratoriossa. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin mittalaitteita, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat mittaukset tulevaisuudessa.

22.2.2019 Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä (Kit)

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

15.6.2018: Tarkempaa aikaa etsimässä (Pohjalainen)

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on kehitetty menetelmää reaktiivisten raskaiden alkuaineiden erottelemiseksi. Näistä ns. aktinideista erityisen mielenkiintoinen on 229Th, jonka avulla voidaan mitata aikaa jopa tarkemmin kuin atomikellolla. Tutkimuksessa todettiin, että menetelmässä käytettyjen helium- ja argonkaasujen puhdistaminen paransi menetelmän tehokkuutta.

1.3.2019 Ajasta riippuva tiheysfunktionaaliteoria voimakkaasti vuorovaikuttaville elektroneille (Cort Barrada)

Tiiviin aineen teoriassa ja kvanttikemiassa aineen ominaisuuksia kuvataan usein ajasta riippuvalla tiheysfunktionaaliteorialla (TDDFT). Se on vaihtoehto aaltofunktiopohjaisille menetelmille ja käyttää ajasta riippuvaa elektronitiheyttä minkä tahansa elektronisen järjestelmän odotusarvojen määrittämiseksi. Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on testattu ajasta riippuvaa tiheysfuntionaaliteoriaa käyttäen SCE-funktionaaleja, jotka kuvaavat voimakkaasti vuorovaikutteisten elektronien fysiikkaa.

22.8.2018 Materiaalin koostumus voidaan mitata entistä tarkemmin (Käyhkö)

FM Marko Käyhkön fysiikan väitöskirjan "Transition-edge sensors for particle-induced X-ray emission" tarkastustilaisuus 22.8.2018 klo 12:00 salissa FYS1. Vastaväittäjänä filosofian tohtori Primoz Pelicon (Josef Stefan Institute, Slovenia) ja kustoksena professori Timo Sajavaara (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.