Väitösuutiset SCIENCE

8.3.2019 Mittaus toi tarkkoja atomimassoja ydinreaktiolle tähdissä

Eri alkuaineiden atomit ovat pääosin syntyneet tähdissä ydinreaktioiden ja reaktioketjujen kautta. Ymmärtääksemme, miten alkuaineet ovat syntyneet, tarvitsemme tietoa reaktioihin osallistuvien ytimien ominaisuuksista kuten niiden massoista. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa Laetitia Canete on mitannut kuuden alkuaineen radioaktiivisen isotoopin atomimassoja. Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan erilaisia avaruudessa tapahtuvia prosesseja.

30.11.2018: Kvarkkiaineen tutkimusta CERNin ALICE-kokeen mittaamina

Tuore fysiikan väitöstutkimus käsittelee kvarkki-gluoni plasmaa, joka on kuuminta ainetta, mitä on koskaan tuotettu laboratoriossa. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin mittalaitteita, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat mittaukset tulevaisuudessa.

23.11.2018: Ilmastonmuutos voi muuttaa soiden hiilenkiertoa (Mpamah)

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mikrobimääriin sekä mikrobiyhteisön koostumukseen ja aktiivisuuteen soiden pintakerroksessa. Muutos voi kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamista suoraan myös syvemmissä turvekerroksissa muuttamalla mikrobiprosesseja ja vaikuttamalla siten mikrobeille käyttökelpoisen hiilen saatavuuteen.

22.2.2019 Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä (Kit)

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

24.8.2018: Pohjamudalla on väliä (Wallin)

FM Jaana Wallinin akvaattisten tieteiden väitöskirjan "Aquatic effects and risk assessment of multi-metal leachates from metal mining and acid sulphate soils" (Kaivosteollisuudesta ja happamilta sulfaattimailta tulevan metallikuormituksen vesistövaikutukset ja riskien arviointi) tarkastustilaisuus perjantaina 24.8.2018 klo 12:00 salissa YAA303. Vastaväittäjänä toimii filosofian tohtori Carmen Casado-Martinez (Centre Ecotox, Lausanne, Sveitsi) ja kustoksena professori Juha Karjalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

15.6.2018: Tarkempaa aikaa etsimässä (Pohjalainen)

Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kiihdytinlaboratoriossa on kehitetty menetelmää reaktiivisten raskaiden alkuaineiden erottelemiseksi. Näistä ns. aktinideista erityisen mielenkiintoinen on 229Th, jonka avulla voidaan mitata aikaa jopa tarkemmin kuin atomikellolla. Tutkimuksessa todettiin, että menetelmässä käytettyjen helium- ja argonkaasujen puhdistaminen paransi menetelmän tehokkuutta.

4.10.2018 Luonnonaineet askeleen lähemmäksi lääkekaappia

Luonnonaineilla on useita erilaisia biologisia vaikutuksia: kahvin kofeiini piristää, unikoiden morfiini lievittää kipua ja kärpässienten muskariini on hermostoon vaikuttava myrkky. Jotta näitä tai muita luonnonaineita voidaan soveltaa lääkeaineina, on luonnonaineita pystyttävä valmistamaan laboratoriossa.

1.3.2019 Ajasta riippuva tiheysfunktionaaliteoria voimakkaasti vuorovaikuttaville elektroneille (Cort Barrada)

Tiiviin aineen teoriassa ja kvanttikemiassa aineen ominaisuuksia kuvataan usein ajasta riippuvalla tiheysfunktionaaliteorialla (TDDFT). Se on vaihtoehto aaltofunktiopohjaisille menetelmille ja käyttää ajasta riippuvaa elektronitiheyttä minkä tahansa elektronisen järjestelmän odotusarvojen määrittämiseksi. Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on testattu ajasta riippuvaa tiheysfuntionaaliteoriaa käyttäen SCE-funktionaaleja, jotka kuvaavat voimakkaasti vuorovaikutteisten elektronien fysiikkaa.

24.8.2018: Uutta tietoa teoreettisen matematiikan perustutkimukseen (Debanjan)

FM Debanjan Nandi matematiikan väitöskirjan "Applications of the quasihyperbolic metric" tarkastustilaisuus 24.8.2018 klo 9:00 salissa MaA211. Vastaväittäjänä tohtori Daniel Faraco (Universidad Autónoma de Madrid, Espanja) ja kustoksena professori Pekka Koskela (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

22.8.2018 Materiaalin koostumus voidaan mitata entistä tarkemmin (Käyhkö)

FM Marko Käyhkön fysiikan väitöskirjan "Transition-edge sensors for particle-induced X-ray emission" tarkastustilaisuus 22.8.2018 klo 12:00 salissa FYS1. Vastaväittäjänä filosofian tohtori Primoz Pelicon (Josef Stefan Institute, Slovenia) ja kustoksena professori Timo Sajavaara (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

24.8. Hankalaan säännöllisyyskysymykseen vihdoin vastaus (Mukherjee)

FM Shirsho Mukherjee matematiikan väitöskirjan "Regularity of quasilinear sub-elliptic equations in the heisenberg group” tarkastustilaisuus 24.8.2018 klo 13:00 salissa MaA 211. Vastaväittäjänä professori Alexandru Kristaly (Babeș-Bolyai University, Romania) ja kustoksena professori Pekka Koskela (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

12.12.2018: Ruohomateriaalit biojalostamon lähtöaineiksi (Ullah)

Uudenaikaisten biojalostamotutkimusten päätarkoituksena on kehittää entistä tarkempia ja ympäristöystävällisiä prosesseja, joiden avulla voidaan valmistaa biomassapohjaisista materiaaleista lisäarvollisia tuotteita esimerkiksi biopolttoaineiden, -kemikaalien ja -materiaalien tuotantoon.