Väitökset Jyväskylän yliopistossa

Väitös: 14.12.2018: Lahopuiden sienten suojelu on sekamelska (Purhonen)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Monet lahopuiden sienet kärsivät metsätalouden aiheuttamista muutoksista ja suojelun suunnittelussa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon erilaiset sieniryhmät ja puulajit. Uusi tutkimustieto pohjoisen havumetsävyöhykkeen lahopuun sienistä auttaa arvioimaan metsänkäsittelyn vaikutuksia aiempaa tarkemmin.

Väitös: 14.12.2018: Uusia skaalautuvia menetelmiä datan ryhmittelyyn (Hämäläinen)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Suurten datamassojen käsittely lisää tarvetta tehokkaammille klusterointimenetelmille, jotka perustuvat useita suorittimia hyödyntävään rinnakkaislaskentaan ja hajautetun muistin käyttöön. Klusteroinnissa data ryhmitellään ryhmiin eli klustereihin, joissa ryhmän kohteet ovat samankaltaisia. Lisäksi tavoitteena on, että muodostuneet klusterit ovat selkeästi toisistaan erillään.

Väitös: (14.12.2018) Voiko petokaloja kasvattaa vegaaniruualla? (Siqin)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Osan perinteisestä rehujen raaka-aineesta, kalajauhosta ja tuoduista proteiinilähteistä voi korvata paikallisella kasviproteiinilla ilman, että kirjolohen kasvu heikkenee merkittävästi. Vaikka täysi kasvisruokavalio heikentää kirjolohien kasvua, ei se vaikuta niiden hapenkulutukseen tai uintikykyyn.

Väitös: 15.12.2018: Kuinka suojella uhanalainen jokihelmisimpukka? (Chowdhury)
15.12.2018 klo 12.0016.00

Monimutkaiset vuorovaikutussuhteet lohikalaisännän, jokihelmisimpukan ja (muiden) loisten/tautien välillä voivat olla tärkeitä uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelulle. Tällä hetkellä jokihelmisimpukan eli raakun määrät ovat jyrkässä laskussa elinympäristömuutosten, isäntäkalojen häviämisen, jokipohjien liettymisen ja rehevöitymisen takia.

Väitös: 18.12.2018: Uusi hybridimateriaali seuraavan sukupolven joustaviin kosketusnäyttöihin? (Shao)
18.12.2018 klo 12.0016.00

Tuore fysiikan väitöskirja tarjoaa tärkeää tietoa nanoelektroniikan ja nanobioteknologian tarpeisiin. Joustavissa, läpinäkyvissä ja sähköä johtavissa ohutkalvoissa (TCF) voitaisiin käyttää uutta ympäristöystävällistä hemiselluloosan ja hiilinanoputkien yhdistelmää. Sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi seuraavan sukupolven joustavissa kosketusnäytöissä. Lisäksi kimeerisen avidiinin ominaisuuksia voitaisiin käyttää biosensoreissa.

Väitös: 22.2.2019 M.Sc. Oleg Kit (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
22.02.2019 klo 12.0015.00

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.