Väitökset Jyväskylän yliopistossa

Väitös: 14.12.2018: Lahopuiden sienten suojelu on sekamelska (Purhonen)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Monet lahopuiden sienet kärsivät metsätalouden aiheuttamista muutoksista ja suojelun suunnittelussa tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon erilaiset sieniryhmät ja puulajit. Uusi tutkimustieto pohjoisen havumetsävyöhykkeen lahopuun sienistä auttaa arvioimaan metsänkäsittelyn vaikutuksia aiempaa tarkemmin.

Väitös: 14.12.2018: Uusia skaalautuvia menetelmiä datan ryhmittelyyn (Hämäläinen)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Suurten datamassojen käsittely lisää tarvetta tehokkaammille klusterointimenetelmille, jotka perustuvat useita suorittimia hyödyntävään rinnakkaislaskentaan ja hajautetun muistin käyttöön. Klusteroinnissa data ryhmitellään ryhmiin eli klustereihin, joissa ryhmän kohteet ovat samankaltaisia. Lisäksi tavoitteena on, että muodostuneet klusterit ovat selkeästi toisistaan erillään.

Väitös: (14.12.2018) Voiko petokaloja kasvattaa vegaaniruualla? (Siqin)
14.12.2018 klo 12.0016.00

Osan perinteisestä rehujen raaka-aineesta, kalajauhosta ja tuoduista proteiinilähteistä voi korvata paikallisella kasviproteiinilla ilman, että kirjolohen kasvu heikkenee merkittävästi. Vaikka täysi kasvisruokavalio heikentää kirjolohien kasvua, ei se vaikuta niiden hapenkulutukseen tai uintikykyyn.

Väitös: 15.12.2018: Kuinka suojella uhanalainen jokihelmisimpukka? (Chowdhury)
15.12.2018 klo 12.0016.00

Monimutkaiset vuorovaikutussuhteet lohikalaisännän, jokihelmisimpukan ja (muiden) loisten/tautien välillä voivat olla tärkeitä uhanalaisen jokihelmisimpukan suojelulle. Tällä hetkellä jokihelmisimpukan eli raakun määrät ovat jyrkässä laskussa elinympäristömuutosten, isäntäkalojen häviämisen, jokipohjien liettymisen ja rehevöitymisen takia.

Väitös: 18.12.2018: Uusi hybridimateriaali seuraavan sukupolven joustaviin kosketusnäyttöihin? (Shao)
18.12.2018 klo 12.0016.00

Tuore fysiikan väitöskirja tarjoaa tärkeää tietoa nanoelektroniikan ja nanobioteknologian tarpeisiin. Joustavissa, läpinäkyvissä ja sähköä johtavissa ohutkalvoissa (TCF) voitaisiin käyttää uutta ympäristöystävällistä hemiselluloosan ja hiilinanoputkien yhdistelmää. Sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi seuraavan sukupolven joustavissa kosketusnäytöissä. Lisäksi kimeerisen avidiinin ominaisuuksia voitaisiin käyttää biosensoreissa.

Väitös: 22.2.2019 M.Sc. Oleg Kit (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
22.02.2019 klo 12.0015.00

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

Väitös: 1.3.2019 M.Sc. Luis Cort Barrada (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
01.03.2019 klo 12.0016.00

Tiiviin aineen teoriassa ja kvanttikemiassa aineen ominaisuuksia kuvataan usein ajasta riippuvalla tiheysfunktionaaliteorialla (TDDFT). Se on vaihtoehto aaltofunktiopohjaisille menetelmille ja käyttää ajasta riippuvaa elektronitiheyttä minkä tahansa elektronisen järjestelmän odotusarvojen määrittämiseksi. Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on testattu ajasta riippuvaa tiheysfuntionaaliteoriaa käyttäen SCE-funktionaaleja, jotka kuvaavat voimakkaasti vuorovaikutteisten elektronien fysiikkaa.

Väitös: 8.3.2019 M.Sc Laetitia Canete (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, fysiikka)
08.03.2019 klo 12.0015.00

Eri alkuaineiden atomit ovat pääosin syntyneet tähdissä ydinreaktioiden ja reaktioketjujen kautta. Ymmärtääksemme, miten alkuaineet ovat syntyneet, tarvitsemme tietoa reaktioihin osallistuvien ytimien ominaisuuksista kuten niiden massoista. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa Laetitia Canete on mitannut kuuden alkuaineen radioaktiivisen isotoopin atomimassoja. Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan erilaisia avaruudessa tapahtuvia prosesseja.

Väitös: 15.3.2019 M.Sc. Lina Antenucci (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, solu- ja molekyylibiologia)
15.03.2019 klo 10.0014.00

M.Sc. Lina Antenuccin solu- ja molekyylibiologian väitöskirjan "Biochemical and structural comparison of spleen tyrosine kinase interaction with integrin and the immunoreceptor tyrosine-based activation motif" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Olli Silvennoinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ylänne (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitös: 15.3.2019 M.Sc. Cindy Jittrapan Given (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, ekologia ja evoluutiobiologia)
15.03.2019 klo 14.0017.00

M.Sc. Cindy Jittrapan Givenin ekologian ja evoluutiobiologian väitöskirjan “Assembly and functioning of endophytic bacterial communities in arcto-alpine pioneer plant Oxyria digyna” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Anna-Maria Pirttilä (Oulun yliopisto) ja kustoksena FT Riitta Nissinen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitös: Väitös 26.3.2019: Yhdistetyssä voima- ja kestävyysharjoittelussa suoritusjärjestys vaikuttaa tuloksiin (Küüsmaa-Schildt)
26.03.2019 klo 12.0015.00

Kestävyys- ja voimaharjoittelua yhdistettäessä suorituskyky paranee enemmän ensimmäisenä tehdyssä harjoittelussa. Kestävyysharjoittelun suorittaminen ennen voimaharjoittelua häiritsee adaptaatioita hermolihasjärjestelmässä ja näin ollen voimantuotossa. Toisaalta voimaharjoittelu ennen kestävyysharjoittelua aiheuttaa väsymystä ja häiritsee kestävyysominaisuuksien kehittymistä.

Väitös: 5.4.2019: Oman osaamisen tunnistaminen kehittää fysioterapeuttiopiskelijoita (Kurunsaari)
05.04.2019 klo 12.0015.00

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden oman osaamisen tunnistaminen vaikuttaa positiivisesti heidän ammatilliseen kehittymiseensä. Käsitykset omasta osaamisesta vaihtelevat ja ovat erilaisia opintojen alussa ja säilyvät erilaisina opintojen loppuun asti. Opiskelijat etenevät ammattilaiseksi erilaisia polkuja pitkin ja heitä tulisi tukea yksilöllisellä ohjauksella.

Väitös: 18.4.2019 FM Evgeny Bulatov (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia)
18.04.2019 klo 12.0015.00

Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.

Väitös: 26.04.2019 KTM Liisa Laine (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, taloustiede)
26.04.2019 klo 12.0016.00

Toimiva terveydenhuolto on paitsi hyvinvoinnin kannalta olennaista, myös merkittävä osa kansantaloutta. Viime vuosina käytyyn keskusteluun sote-palveluiden järjestämisestä on liittynyt myös keskustelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välisestä suhteesta. Tutkimuksen mukaan molempien toimijoiden yhteiselo markkinoilla on mahdollista ja harkittu sääntely valtion toimesta voi parantaa tehokkuutta.

Väitös: 3.5.2019 FM Henriikka Kivilä (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, akvaattiset tieteet)
03.05.2019 klo 12.0015.00

Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisiin ja pohjoisten alueiden järviin päätyy yhä enemmän tummavärisiä hiiliyhdisteitä, jotka ovat peräisin valuma-alueilta. Ne muuttavat pohjaeläinten ravinnon käyttöä ja järvien eliöyhteisöjen rakennetta, selvitti FM Henriikka Kivilä tuoreessa akvaattisten tieteiden väitöstutkimuksessaan Jyväskylän yliopistossa. Pitkän aikavälin sedimenttiaineistosta ilmeni myös, että valunnan ohella meriperäisillä ravinteilla voi olla merkittävä rooli arktisten rannikkojärvien tulevaisuudessa.

Väitös: 4.5.2019 M.Sc. Jordan Franks (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, tilastotiede)
04.05.2019 klo 12.0015.00

Tietokoneajan tilastollinen päättely luo uusia rajoja sille, mitä Big Data -aikakaudella on mahdollista arvioida tai ennustaa. Tärkeitä termejä ovat esimerkiksi koneoppiminen ja bayesilainen tilastotiede. Väitöskirjassaan FM Jordan Franks on työskennellyt laskennallisesti tehokkaiden menetelmien parissa, joiden avulla voidaan ymmärtää tunnetun datan takaa löytyvien tuntemattomien muuttujien välisiä yhteyksiä.

Väitös: 10.5.2019 FM Riia Annala (Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, orgaaninen kemia)
10.05.2019 klo 12.0016.00

Foldameerit ovat keinotekoisia ketjumaisia molekyylejä, joiden tarkoitus on jäljitellä biologisten molekyylien rakenteita ja toimintoja. Orgaanisen kemian väitöskirjassaan Riia Annala tutki kymmentä aromaattista oligoamidifoldameeriä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää anionireseptoreiden kehittämiseen muun muassa sairauksien hoidoa ja jätevesien puhdistusta varten.