Väitösuutiset

10.5.2019 Tutkimuksesta tietoa parempien anionireseptoreiden kehittämiseen lääketeollisuuteen ja jätevesien puhdistukseen (Annala)

Foldameerit ovat keinotekoisia ketjumaisia molekyylejä, joiden tarkoitus on jäljitellä biologisten molekyylien rakenteita ja toimintoja. Orgaanisen kemian väitöskirjassaan Riia Annala tutki kymmentä aromaattista oligoamidifoldameeriä. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää anionireseptoreiden kehittämiseen muun muassa sairauksien hoidoa ja jätevesien puhdistusta varten.

4.5.2019 Uudella laskennallisella menetelmällä voi laskea ja ennustaa tarkasti luonnon satunnaisia ilmiöitä (Franks)

Tietokoneajan tilastollinen päättely luo uusia rajoja sille, mitä Big Data -aikakaudella on mahdollista arvioida tai ennustaa. Tärkeitä termejä ovat esimerkiksi koneoppiminen ja bayesilainen tilastotiede. Väitöskirjassaan FM Jordan Franks on työskennellyt laskennallisesti tehokkaiden menetelmien parissa, joiden avulla voidaan ymmärtää tunnetun datan takaa löytyvien tuntemattomien muuttujien välisiä yhteyksiä.

26.4.2019 Harkittu sääntely voi parantaa terveydenhuoltomarkkinoiden tehokkuutta (Laine)

Toimiva terveydenhuolto on paitsi hyvinvoinnin kannalta olennaista, myös merkittävä osa kansantaloutta. Viime vuosina käytyyn keskusteluun sote-palveluiden järjestämisestä on liittynyt myös keskustelu julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välisestä suhteesta. Tutkimuksen mukaan molempien toimijoiden yhteiselo markkinoilla on mahdollista ja harkittu sääntely valtion toimesta voi parantaa tehokkuutta.

3.5.2019. Pohjamuta paljastaa ilmastonmuutoksen valuvan järviinkin

Ilmastonmuutoksen seurauksena arktisiin ja pohjoisten alueiden järviin päätyy yhä enemmän tummavärisiä hiiliyhdisteitä, jotka ovat peräisin valuma-alueilta. Ne muuttavat pohjaeläinten ravinnon käyttöä ja järvien eliöyhteisöjen rakennetta, selvitti FM Henriikka Kivilä tuoreessa akvaattisten tieteiden väitöstutkimuksessaan Jyväskylän yliopistossa. Pitkän aikavälin sedimenttiaineistosta ilmeni myös, että valunnan ohella meriperäisillä ravinteilla voi olla merkittävä rooli arktisten rannikkojärvien tulevaisuudessa.

18.4.2019 Väitöstutkimus toi uutta tietoa platina(II)- koordinaatiokemiasta (Bulatov)

Koordinaatiokemiassa platina(II)- koordinointiyhdisteiden tutkimus on auttanut uusien lääkkeiden ja funktionaalisten materiaalien kehittämistä. Jyväskylän yliopiston epäorgaanisen ja analyyttisen kemian väitöstutkimuksessaan FM Evgeny Bulatov on kartoittanut, systematisoinut ja laajentanut tietoa platinan(II) koordinaatiokemiasta. Tieto edistää platinan uusien yhdisteiden hyödyntämistä erilaisissa teknisissä sovelluksissa ja lääkkeiden kehittämisessä.

15.3.2019 Syöpään liittyvän entsyymin biokemiallinen tutkimus lisäsi tietoa entsyymin säätelystä (Antenucci)

M.Sc. Lina Antenuccin solu- ja molekyylibiologian väitöskirjan "Biochemical and structural comparison of spleen tyrosine kinase interaction with integrin and the immunoreceptor tyrosine-based activation motif" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Olli Silvennoinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ylänne (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

8.3.2019 Mittaus toi tarkkoja atomimassoja ydinreaktiolle tähdissä

Eri alkuaineiden atomit ovat pääosin syntyneet tähdissä ydinreaktioiden ja reaktioketjujen kautta. Ymmärtääksemme, miten alkuaineet ovat syntyneet, tarvitsemme tietoa reaktioihin osallistuvien ytimien ominaisuuksista kuten niiden massoista. Jyväskylän yliopiston ydinfysiikan alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa Laetitia Canete on mitannut kuuden alkuaineen radioaktiivisen isotoopin atomimassoja. Mittaustiedon avulla pystytään paremmin mallintamaan erilaisia avaruudessa tapahtuvia prosesseja.

1.3.2019 Ajasta riippuva tiheysfunktionaaliteoria voimakkaasti vuorovaikuttaville elektroneille (Cort Barrada)

Tiiviin aineen teoriassa ja kvanttikemiassa aineen ominaisuuksia kuvataan usein ajasta riippuvalla tiheysfunktionaaliteorialla (TDDFT). Se on vaihtoehto aaltofunktiopohjaisille menetelmille ja käyttää ajasta riippuvaa elektronitiheyttä minkä tahansa elektronisen järjestelmän odotusarvojen määrittämiseksi. Jyväskylän yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa on testattu ajasta riippuvaa tiheysfuntionaaliteoriaa käyttäen SCE-funktionaaleja, jotka kuvaavat voimakkaasti vuorovaikutteisten elektronien fysiikkaa.

22.2.2019 Hiilinanoputkia voidaan valmistaa grafeenia kiertämällä (Kit)

Grafeeni on materiaali, joka muodostuu tasoon asettuneista hiiliatomeista. Sen sisarmateriaaleja ovat hiilinanoputket, joita käytetään vahvistavana aineena kestävyyttä vaativissa tuotteissa kuten tuulivoimaloiden osissa, avaruuskomponenteissa, maaleissa ja urheiluvälineissä. Jyväskylän yliopiston tuoreen fysiikan ja nanotieteiden väitöstutkimuksen mukaan hiilinanoputkia voidaan valmistaan uudella tavoin nauhamaista grafeenia kiertämällä.

12.12.2018: Ruohomateriaalit biojalostamon lähtöaineiksi (Ullah)

Uudenaikaisten biojalostamotutkimusten päätarkoituksena on kehittää entistä tarkempia ja ympäristöystävällisiä prosesseja, joiden avulla voidaan valmistaa biomassapohjaisista materiaaleista lisäarvollisia tuotteita esimerkiksi biopolttoaineiden, -kemikaalien ja -materiaalien tuotantoon.

14.12.2018 Uusia skaalautuvia menetelmiä datan ryhmittelyyn (Hämäläinen)

Suurten datamassojen käsittely lisää tarvetta tehokkaammille klusterointimenetelmille, jotka perustuvat useita suorittimia hyödyntävään rinnakkaislaskentaan ja hajautetun muistin käyttöön. Klusteroinnissa data ryhmitellään ryhmiin eli klustereihin, joissa ryhmän kohteet ovat samankaltaisia. Lisäksi tavoitteena on, että muodostuneet klusterit ovat selkeästi toisistaan erillään.

30.11.2018: Kvarkkiaineen tutkimusta CERNin ALICE-kokeen mittaamina

Tuore fysiikan väitöstutkimus käsittelee kvarkki-gluoni plasmaa, joka on kuuminta ainetta, mitä on koskaan tuotettu laboratoriossa. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERNin mittalaitteita, mikä mahdollistaa entistä tarkemmat mittaukset tulevaisuudessa.

Väitös 10.11.2018: Arviointia satunnaiskävelyn avulla (Luoto)

Uudessa Jyväskylän yliopiston matematiikan väitöstutkimuksessa selviää, kuinka nopeasti satunnaiskävelymenetelmä suppenee ja kuinka hyviä likiarvoja tämän peräkkäisiin kolikonheittoihin perustuvan menetelmän avulla voidaan saavuttaa peruuttavien stokastisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisuille. Yhtälöiden avulla voidaan mallintaa ja ratkaista esimerkiksi erilaisia rahoitusteoriassa esiintyviä ongelmia.

23.11.2018: Ilmastonmuutos voi muuttaa soiden hiilenkiertoa (Mpamah)

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa mikrobimääriin sekä mikrobiyhteisön koostumukseen ja aktiivisuuteen soiden pintakerroksessa. Muutos voi kiihdyttää orgaanisen aineen hajoamista suoraan myös syvemmissä turvekerroksissa muuttamalla mikrobiprosesseja ja vaikuttamalla siten mikrobeille käyttökelpoisen hiilen saatavuuteen.

10.11.2018: Arviointia satunnaiskävelyn avulla (Luoto)

Uudessa Jyväskylän yliopiston matematiikan väitöstutkimuksessa selviää, kuinka nopeasti satunnaiskävelymenetelmä suppenee ja kuinka hyviä likiarvoja tämän peräkkäisiin kolikonheittoihin perustuvan menetelmän avulla voidaan saavuttaa peruuttavien stokastisten differentiaaliyhtälöiden ratkaisuille. Yhtälöiden avulla voidaan mallintaa ja ratkaista esimerkiksi erilaisia rahoitusteoriassa esiintyviä ongelmia.

Kehon ja aivojen rytmit tahdistavat oppimista (Waselius)

Tuoreessa väitöstutkimuksessa tutkittiin aivojen ja kehon rytmisten tilavaihteluiden vaikutusta oppimiseen. Tutkimuksissa havaittiin hippokampuksen hidasaaltovärähtelyjen, sydämen toimintavaiheiden ja hengityksen vaiheiden heijastuvan oppimistuloksiin.