16.11.2018

JYY:n puheenjohtajan puhe yliopiston avajaisissa 5.9.2018

Arvoisa rehtori, professorit, yliopistomme henkilökunta, opiskelijatoverit ja muut kuulijat.

Ennen yliopistoa kuuluin siihen ryhmään, jonka ei tarvinnut juurikaan kokeisiin lukea saavuttaakseen kohtalaisen hyvän menestyksen. Olin oppinut kirjoittamaan kokeissa sen, mitä tiesin opettajien haluavan kuulla, arvioimatta juuri itse sen sisältöä merkittävästi. Tällä tekniikalla menestyin vuosia ja menin vielä luulemaan sitä älykkyydeksi.

Päästyäni yliopistoon olin alkuhämmennyksen jälkeen häkeltynyt siitä mahdollisuuksien kirjosta, joka yhtäkkiä avautui edessäni. Olin yhtäkkiä ympäristössä, joka haastoi ajattelemaan, päättelemään asioiden välisiä yhteyksiä ja luomaan pienistä palasista kokonaisuuksia. Merkittävin tunne oli kuitenkin se, että koin olevani osa yliopistoyhteisöä ja pääseväni sen aktiiviseksi jäseneksi.

Osallisuuden tunne on tärkeä, mutta valitettavan usein unohdettu tekijä suomalaisessa yliopistomaailmassa. Osallisuus liittyy olennaisesti yliopisto-opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen ja niissä jaksamiseen, opiskelijan fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä opintojen jälkeiseen työllistymiseen.

Jyväskylän yliopiston on tehnyt vuosia hyvää työtä opiskelijoiden osallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Erityisen ylpeä olen yliopistomme ainutlaatuisesta Student Life –toimintamallista, jonka kokonaisuus perustuu sekä koko yliopistoyhteisön osallistamiseen että opiskelua tukevaan työhön. Haluan nostaa tämän lisäksi esille laadukkaan hyvis-toiminnan sekä tuoreen Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy- ja puuttumismallin, jota toivottavasti jalkautetaan mahdollisimman laajasti ja konkreettisesti koko yhteisöön.

Erityiskiitokset haluan sanoa keväällä eläköityneelle esteettömyyssuunnittelija Hannu Puupposelle, joka teki vuosia korvaamatonta työtä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen eteen. Olen onnellinen, että pääsin työskentelemään kanssasi ja oppimaan toimintatavoistasi. Toivottavasti Jyväskylän yliopisto ymmärtää panostaa myös tulevaisuudessa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöhön niin työajan kuin asiantuntijuuden osalta.

Opiskelijat elävät jatkuvassa paineessa suorittaa enemmän, opiskella nopeammin, käydä töissä ja keksiä, mitä tehdä kun valmistuvat tai mistä saada edes kesätöitä. Mitä paremmin opiskelijaelämän realiteetit voidaan ottaa huomioon opintojen suunnittelussa, sitä vahvempia yhteisön jäseniä opiskelijat ovat.  

Korkealaatuinen tutkimus ja siihen perustuva opetus tarjoavat ratkaisuja ja antavat opiskelijoillemme tuhdit eväät tulevaisuuteen. Oleellista on rakentaa sellaista asiantuntemusta ja osaamista, joiden avulla voi myöhemminkin omaksua ja luoda uusia asioita ja toimintoja. Niitä, joista emme vielä tänä päivänä tiedä mitään.  
Täydennyskoulutuksen tarve tulee väistämättä lisääntymään tulevaisuudessa, kun maailma muuttuu kiihtyvällä tahdilla. Tähän ollaan myös herätty maamme johdossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuodesta asti valmistelema korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 alkaa ottaa ensimmäisiä konkreettisia askeliaan. Vision on tarkoitus määrittää Suomen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä lähitulevaisuudessa.
Vision keskeinen tavoite on elinikäisen oppimisen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen tapahtuvan kouluttautumisen edistäminen. Osaamispulaan ministeriö tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuksia maksullisen täydennyskoulutuksen tarjoamiseen ja tutkintoon johtavan tilauskoulutuksen järjestämiseen.
Positiivista tässä on kannuste keskustella opintojen sisällöistä elinkeinoelämän kanssa. On ymmärretty, että nykyiset avointen korkeakoulujen tarjoamat perusopintokokonaisuudet eivät tuo tarvittavaa ja työelämän vaatimaa lisäosaamista jo suoritetun tutkinnon tueksi.
Suurin puute on se, ettei mihinkään olla valmiita laittamaan lisää rahaa. Elinikäinen oppiminen ja osaamisen täydentäminen osoitetaan entistä vahvemmin korkeakoulujen tehtäväksi, mutta rahoitus siihen haetaan joko opiskelijan tai työnantajan pussista.

Ylioppilasliikeessä ollaan ymmärretty, että laadukas edunvalvonta opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi on tarpeen aina. Tätä työtä tehdään myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnassa, jossa ollaan parhaillaan luomassa yleispoliitista linjapaperia. JYYn tavoitteena on yleispoliittisen linjapaperin avulla terävöittää edunvalvonnan tavoitteita sekä nostaa se kokonaan seuraavalla tasolle.

Myös Jyväskylän yliopistossa on muutoksen tuulia, kun yliopiston strategiatyö on täydessä vauhdissa. Tiedossa on, että yliopistomme uuden strategian nimi on ’Osaava ja hyvinvoiva ihminen’. Strategian missiosta ja visiosta on tehty luonnokset, joista yliopisto toivoo yliopistoyhteisöltä kommentteja ja ideoita.

Olen seurannut Yliopiston strategian työstämistä tyytyväisenä. Jyväskylän yliopiston tulevasta strategiasta näyttää tulevan kunnianhimoinen ja laadukas. Ennen kaikkea olen kuitenkin onnellinen siitä tavasta, miten sitä ollaan lähdetty luomaan.

Strategiatyöhön on otettu ja haluttu mukaan niin opiskelijat kuin myös koko muu yliopistomme yhteisö. On järjestetty luovasti erilaisia ideatyöpajoja ja simulaattoreita eri puolilla yliopiston kampusalueita. Tämä on ollut loistavaa yhteistyötä koko yliopistoyhteisön kesken.

Hyvät kuulijat,

Voimme vain yhdessä luoda ilmapiirin, jossa on turvallista kokeilla uutta, toteuttaa rohkeasti itseään ja olla oma itsensä - osallistua.

Tähän ilmapiiriin on helppoa myös uusien opiskelijoiden tulla osaksi.

Näin lopuksi haluan toivottaa kaikille tiedon täyteistä, hyvinvoivaa  ja riemukasta lukuvuotta!

Bella Forsgren, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston puheenjohtaja