26.09.2017

Tieteen päivien sessiot

29.9. järjestettäville Tieteen päiville mahtuu monenlaista. Ohjelmasta löytyy sessioita niin historiasta, liikunnasta, tekniikasta kuin koulutuksesta kiinnostuneille.

Auditorio 2

Maan rajoihin puristettu historia: mistä on Suomi tehty?

Aud 2 klo 10

Session puheenjohtajana toimii professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto).

Tutkijatohtori Pirita Frigren (Jyväskylän yliopisto): Sosiaalinen asema, sukupuoli ja siviilisääty suomalaisen yhteiskunnan jäsentäjinä esimodernin ja modernin ajan taitteessa

Professori Petri Karonen (pj, Jyväskylän yliopisto): Mikä oli ”Ruotsi-Suomi”?

Tutkijatohtori Antti Räihä (Jyväskylän yliopisto): Vanha ja uusi Suomi 1700- ja 1800-luvun vaihteessa

Mikä oli ”Suomi” ja millaiseksi se muotoutui aikojen saatossa? Esitelmät valottavat useista näkökulmista nykyään Suomena tunnetun alueen ja siellä eläneiden ihmisten historiaa. Tarkastelussa ovat aikalaisten, tutkijoiden ja suuren yleisön käsitykset Suomesta sekä eri aikakausia koskevat havainnot menneisyyden ihmisten elämän reunaehdoista ja mahdollisuuksista Suomenniemellä.

Arvostelua vai arviointia

– Mitä oppilasarvioinnille pitäisi tehdä?

Aud 2 klo 12:15

Session järjestävät KTL ja opettajankoulutuslaitos Jyväskylän yliopistosta. Tilaisuuden juontaa Kaisa Leino (Koulutuksen tutkimuslaitos)

Juhani Rautopuro ja Jonna Pulkkinen (Koulutuksen tutkimuslaitos): Oppilasarviointi Suomessa - miksi ja miten?

Johanna Kainulainen (opettajankoulutuslaitos): Opintojen aikainen arviointi – miten ja milloin se tukee oppimista?

Oppilasarviointi herättää vilkasta keskustelua etenkin keväisin, kun peruskoulun ja lukion päättävät saavat todistuksensa. Arvioinnin tulisi olla oikeudenmukaista, luotettavaa ja sen tulisi tukea oppimista. Se voi kuitenkin tuntua oppilaista epäoikeudenmukaiselta ja opettajista työläältä tai haastavalta. Onko jotain pielessä, kun kansallisissa ja kansainvälisissä arvioinneissa (mm. PISA) samantasoisten osaajien kouluarvosanoissa on suurta vaihtelua sekä koulujen välillä että koulujen sisällä? Mitä seurauksia erilaisilla arviointikäytänteillä on oppilaiden jatko-opinnoille? Entä tyttöjen poikia paremmat arvosanat – kertovatko ne enemmän kouluun sopeutumisesta kuin varsinaisesta osaamisesta? Missä vika? Numeroissako? Miten sanalliseen arviointiin siirtyminen muuttaa tilannetta? Entä peruskoulun uusi opetussuunnitelma? Miksi oppilasarviointi yleensä koetaan niin vaikeaksi?

Kestävä elintarvike

Aud 2 klo 14

Professori Juha Helenius (pj, Helsingin yliopisto)

Professori Mikael Fogelholm (Helsingin yliopisto): Voinko syödä terveeksi paitsi itseni myös ympäristön?

Professori Tiina Silvasti (Jyväskylän yliopisto): Voiko ympäristöystävällinen ruoka olla samalla oikeudenmukaista?

Tutkija Sanna Hietala (Luonnonvarakeskus): Voi aikoja, voi tapoja! Miksi ja miten haaskaamme ruokaa?

Kestävistä elintarvikkeista koostuu kestävä ruokavalio. Kestävä ruokavalio sisältää ruoan ravitsemuksellisen laadun ja turvallisuuden lisäksi vaatimukset oikeudesta ruokaan, ruoan saatavuudesta ja saavutettavuudesta ihmisoikeudellisena arvolähtökohtana, sosiaalisesta hyväksyttävyydestä, reiluudesta, eettisyydestä, kulttuurisesta soveltuvuudesta sekä ekologisesta kestävyydestä. Kolme alustajaamme nostavat näistä kriteereistä esille erityisesti ravitsemukseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristöön liittyviä näkökulmia

Suomalaisuuden alkuperä

Aud 2 klo 16

Professori Mika Lavento: Suomalaisuuden alkuperän tutkiminen monitieteisyyden näkökulmasta (johdanto)

Dosentti Petri Halinen (Helsingin yliopisto): Esihistorian näkemys Suomen väestöhistoriaan

Dosentti Päivi Onkamo (Helsingin yliopisto): Mitä geenit kertovat suomalaisten alkuperästä?

Filosofian tohtori Outi Vesakoski (Turun yliopisto): Uusia näkökulmia suomalaisuuden kielelliseen alkuperään

Sessiossa käsitellään suomaisuuden alkuperää arkeologian, genetiikan ja kielitieteen näkökulmasta. Tarkastelun kohteena on koko lähes 11 000 vuoden ajanjakso, jonka ajalta väestöstä on löytynyt arkeologisia jälkiä Suomesta. Humanistisia ja luonnontieteitä yhdistämällä voidaan esittää malleja ihmisten siirtymisestä Suomeen sekä tarkastella kielten ja kulttuurien näkymistä suhteessa uusiin geneettisiin havaintoihin. Eri tieteenalojen perusteella pystytään tekemään ehdotuksia siitä, mistä ja milloin ihmisiä on tullut maamme ja kuinka kulttuurikuva on muuttunut. Pystymme lisäksi esittämään näkemyksiä siitä, millaisia jälkiä muinaisista asutusvirtauksista voidaan nähdä nykysuomalaisissa.

Auditorio 3

Nanoteknologia ja sen rajat

Aud 3 klo 10

Puheenjohtajana akatemiaprofessori Hannu Häkkinen (puheenjohtaja)

Lehtori Varpu Marjomäki (Jyväskylän yliopisto): Virustutkimukset edistävät tulevaisuuden anti-viraalimolekyylien kehittämistä

Professori Mika Pettersson (Jyväskylän yliopisto): Nanohiili ja sen teknologiset mahdollisuudet

Yliopistonlehtori Jussi Toppari (Jyväskylän yliopisto): Biomolekyyleillä älykästä nanorakentamista

Nanoteknologialla on monia sovelluksia. Nanotason tutkimuksen ansiosta voimme muun muassa ymmärtää viruksia paremmin, sekä kehittää tulevaisuuden anti-viraalilääkkeitä, joilla vähennetään ja vältetään hankalia virusinfektioita. Nanohiili tarjoaa puolestaan mahdollisuuksia tulvaisuuden teknologialle, kuten läpinäkyvän tai taipuisan elektroniikan sovelluksiin. Nanometrien kokoluokassa klassisten tieteenalojen rajat hämärtyvät, koska se sijaitsee juuri kemian ja fysiikan yhteisellä alueella. Nykyään erilaisista biomolekyyleistä voidaan rakentaa mitä mielikuvituksellisimpia rakenteita ja toimivia nanolaitteita, joita hyödynnetään niin teknologiassa, optiikassa kuin lääketieteessäkin.

Kyberturvallisuussessio

Aud 3 klo 12

Professori Martti Lehto (pj): Mitä kyber oikeastaan on?

Lehtori Panu Moilanen: Kansalaisen kyberturvallisuus

Projektitutkija Tiina Kovanen: Kyber ja kodinkoneet

Projektitutkija Miikael Lehto: Yksityisyyden suoja kybermaailmassa

Kybermaailmasta on tullut erottamaton osa jokaisen suomalaisen arkea. Elämme arkeamme kybermaailmassa, ja erilaiset kybermaailman ilmiöt ja tapahtumat vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme – halusimme sitä tai emme. Meillä jokaisella on useita online-identiteettejä eri palveluissa kuten verkkopankissa, sosiaalisessa mediassa, verkkokaupoissa, ja keskustelupalstoilla. Meidän online-identiteettimme ja siellä olevat tiedot kiinnostavat myös rikollisia. Kyberturvallisuus ja koti ovat yhdistelmä, joka herättää monia kysymyksiä. Mitä riskejä tavalliselle kuluttajalle muodostuu ja miten niitä pystyy torjumaan? Mitä kuluttajan tulisi osata ja mitä pitäisi vaatia valmistajilta? Kansalaisen ohella koko yhteiskunta toimii yhä enemmän interaktiivisten älypuhelinten, tietokoneiden, sovellusten ja palveluiden ympärillä. Samalla tämä tarkoittaa sitä, että myös erilaiset kyberuhat kybervandalismista kyberrikollisuutteen ja kybervakoiluun ovat tulleet osaksi kybermaailmaa. Kybersessio käsittelee kyberturvallisuutta ja sen eri ilmiöitä kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Osallistujat saavat myös mukaansa ”Kyberin taskutieto” –kirjasen, jossa kerrotaan keskeisin kybermaailmasta jokaiselle suomalaiselle.

Liikkujan valintoja vai vapautta?

Aud 3 klo 14

Liikuntatieteellisen seuran pääsihteeri (emeritus) Kari Keskinen (pj)

Professori Taru Lintunen (Jyväskylän yliopisto): Tunne- ja vuorovaikutustaidot liikkujan vapauttajina

Dosentti Nelli Hankonen (Tampereen yliopisto): Liikunta ja vapaa tahto: Sisäinen ja ulkoinen motivaatio liikunnan edistämisessä

Professori Taina Rantanen (Jyväskylän yliopisto): Aktiivisena vanheneminen ja elinpiiri

Sisäisen, omaehtoisen, itse valitun ja ulkoisen, pakotetun motivaation kysymykset ovat ajankohtaisia liikuntatieteellisessä tutkimuksessa.  Sessiossa tarkastellaan motivaatiota,  valinnan vapautta ja mahdollisuuksia liikunnassa elämänkulun eri vaiheissa. Lasten ja nuorten kohdalla psyykkisesti turvalliset ja innostavat liikuntaympäristöt ovat edellytys fyysiselle aktiivisuudelle.  Iäkkäiden ihmisten vapaus liikkua riippuu konkreettisista esteistä ja mahdollistavista tekijöistä. Mitä laajempi elinpiiri, sitä suurempi vapaus ja sen parempi on myös elämänlaatu.

Robotit vs. ihmiset

Aud 3 klo 16

Puheenjohtajana professori Hannu Toivonen (Helsingin yliopisto)

Filosofian tohtori Anna-Mari Rusanen (Helsingin yliopisto): Inhimillinen vs. tekoälykäs merkityksellisyyden arviointi

Professori Arto Laitinen (Tampereen yliopisto): Tekoäly, robotit ja etiikka

Mihin tekoäly ja robotiikka pystyvät? Miten tekoälyn ja ihmisen tiedon käsittely poikkeavat toisistaan? Miten sujuu robottien ja ihmisten välinen yhteistyö ja työnjako? Sessiossa tarkastellaan tekoälyä ja robotiikkaa sekä niiden suhdetta ihmiseen kolmen eri tieteenalan näkökulmasta. Sessio alkaa puhujien omilla esitelmillä ja jatkuu yhteisenä paneelikeskusteluna.