25.06.2018

Hanna-Leena Pesonen: Laatujohtaminen on tärkeä osa akateemista strategista johtamista 25.6.2018

Kauppakorkeakoulun dekaanina laatujohtaminen on merkittävä osa työtäni. Kauppatiede on yksi ensimmäisiä aloja, joilla on kehitetty omaa alan sisäistä laadun varmistamista. Ala on valtavan laaja, ja maailmalta löytyy jos jonkinlaista kauppatieteen kouluttajaa. Siksi alan sisällä on tullut tarve määritellä perussäännöt laadukkaalle kauppatieteen tutkimukselle ja koulutukselle.

Nykyään käytössä on useita kansainvälisiä kauppatieteen alan standardeja, jonka vaatimukset täyttävä yliopisto voi hakea sen mukaista akkreditointia. Akkreditointi on alan yhteinen laatuleima, osoitus hakijoille, opiskelijoille, tutkijoille ja henkilöstölle siitä, että kyseinen kauppakorkeakoulu täyttää sovitut laadukkaan toiminnan perusvaatimukset.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on omassa strategiassaan asettanut vision, minkä mukaisesti tavoittelemme kolmea maailmanlaajuisesti merkittävintä kauppatieteellisen alan akkreditointia. Tämä nostaisi meidät maailman laadukkaimpien kauppakorkeakoulujen pieneen joukkoon. Kauppakorkeakoululla on vuodesta 2011 AMBA-akkreditointi MBA-koulutukselle.

AACSB-akkreditoinnin tavoittelussa olemme loppusuoralla: noin viiden vuoden määrätietoisen työskentelyn jälkeen AACBS-akkreditoinnin arviointiryhmä tulee lokakuun alussa Jyväskylään kolmen päivän vierailulle, minkä perusteella tehdään päätös tästä akkreditoinnistamme. AACSB-akkreditointi kattaa kaiken kauppakorkeakoulun toiminnan, niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin. AACSB-akkreditoinnin jälkeen tarkoituksenamme on suunnata katse viimeisenä kolmesta merkittävästä akkreditoinnista eurooppalaiseen EQUIS-akkreditointiin.

Näen laatujohtamisen kiinteänä osana strategista johtamista. Se ei ole irrallinen tehtävä, vaan perustuu niihin tavoitteisiin ja tehtäviin, mihin strategiassa on sitouduttu. Laatujohtamisen tehtävänä on tukea näiden tavoitteiden saavuttamista. Se varmistaa, että yhteisöllä on välineet, tarvittava tieto, taito ja resurssit, tavoitteiden saavuttamiseen. Myös selkeä vastuiden jakaminen on osa hyvää laadun johtamista.

Yliopistossa laatujohtaminen on käytännössä esimerkiksi sitä, että opiskelijoilla on selkeä opintosuunnitelma, tutkinnoille on määritelty osaamistavoitteet, opiskelijat saavat ohjausta oman suunnitelmansa tueksi ja opintojen arviointi on yhtenäistä, läpinäkyvää ja perusteltua. Tutkimuksessa tutkimustulosten ja julkaisuiden vertaisarviointi on akateemisen yhteisön omaa laadun varmistamista, samoin kuin käytännöt pätevyyden arvioinnissa rekrytointien yhteydessä.

Parhaimmillaan laatujohtaminen helpottaa yliopistoyhteisön arkea. Se auttaa tekemään yhteiset tavoitteet näkyviksi ja yhtenäistää työyhteisön toimintatapoja niissä asioissa, missä se laadukkaan toiminnan vuoksi on tarpeenmukaista. Toisin kuin joskus ajatellaan, laatujohtaminen ei vaadi kaikkien toimintatapojen ja pienten yksityiskohtien määrittelyä. Tärkeää on sopia yhteiset pelisäännöt niille asioille, mitkä ovat toiminnan laadun ja tulosten saavuttamisen kannalta merkittäviä.

Laatujohtaminen ei rajoita yliopiston akateemista vapautta. Tutkimuksessa ja opetuksessa on myös laatujohtamisen näkökulmasta ehdottomasti tilaa vaihtoehtoisille aiheille, toteutustavoille ja luovuudelle, kunhan varmistetaan keskeiset yhdessä sovitut perusasiat.

Hanna-Leena Pesonen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani