22.09.2017

Birgitta Kemppainen 10.3.2016: Vastuu viestinnästä kuuluu kaikille

Suuri tietomäärä tai hienotkaan teknologiset välineet eivät yksinään takaa organisaatioiden menestystä. Henkilöstön kasvava osallisuus organisaatioiden viestinnässä on merkinnyt kollektiivisen tiedonhallinnan korostumista. Sen mahdollistamiseksi organisaatioiden on tarjottava otolliset viestinnän puitteet ja harjoitettava mahdollistavaa johtamista.

Birgitta KemppainenTällöin viestintävälineiden ja -kanavien on oltava priorisoituja, vastattava aidosti käyttäjien tarpeisiin ja niiden käyttöön on oltava yhtenäiset pelisäännöt. Johtamistavalla taas voidaan motivoida ja rohkaista työntekijöitä aloitteellisuuteen sekä ennen kaikkea antaa aktiiviseen viestimiseen selkeä lupa.

Kun puitteiden ja ilmapiirin perusta on kunnossa, jää lopullinen vastuu välineiden käytöstä ja aktiivisesta osallisuudesta lopulta henkilöstölle. Yksilöiden kohdalla oleellisimpia ovat henkilökohtainen asenne ja motivaatio, joihin liittyy vahvasti oman vastuun tiedostaminen myös viestinnän osalta. Yksilön viestinnälliseen rooliin ja toimiin liittyen voidaankin puhua viestintätoimijuudesta, johon sisältyvät asenteen ja motivaation lisäksi yksilölliset viestintätavat ja -taidot sekä viestintään liittyvä tieto ja ymmärrys. Jokaisen olisikin hyvä pysähtyä ajoittain miettimään, millainen viestintätoimija olen ja millaiseksi viestintätoimijaksi haluan kehittyä.

Yhä useammassa tehtävässä vaaditaan vuorovaikutteisempaa viestintää ja siihen liittyviä taitoja. Työyhteisöjen viestintä on yhteinen vastuualue, johon jokaisen jäsenen on otettava aktiivisesti osaa. Organisaatioilta vaaditaan rohkeaa viestintäkulttuuria ja sallivaa otetta, ja työelämän asiantuntijoilta kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä omaksua uusia viestinnän välineitä.

Onneksi ammatillinen kehitys ja parhaimmat tulokset sijoittuvat tänä päivänä vahvasti kollektiiviseen oppimiseen ja yhteistyöhön, joten kenenkään ei tarvitse tai ole edes kannattavaa, yrittää selvitä näistä haasteista yksin.

Toimeksianto tuo ryhtiä gradun tekemiseen

Omat huomioni pohjautuvat yhteisöviestinnän maisterintutkielmaani, jonka kohteena oli julkishallinnon asiantuntijaorganisaatio. Hienointa työtä tehdessä oli juuri tieto siitä, että se tarjoaisi aidosti hyötyä myös jollekin muulle. Varsinaisen aineiston keräsin 12 haastattelulla, jotka analysoin teemoittelemalla.

Tulevaisuudessa olisi hienoa saada tehdä kokonaisvaltaisemmin samansuuntaista työtä: pureutua asiakkaan tilanteeseen, nostaa esiin pullonkauloja ja lopulta tarjota niihin käytännönläheisiä kehitysehdotuksia. Tutkielman aikana sain jo harjoitella asiantuntijana esiintymistä ja ratkaisumallien tarjoamista, mikä toi arvokkaan lisän omaan kasvu- ja kehitysprosessiini.

Suosittelen ehdottomasti maisterintutkielman tekoa asiakasorganisaatiolle. Se tuo sopivasti ryhtiä tekemiseen ja aikatauluihin, ja pisteenä iin päällä luvassa voi olla myös rahallinen palkkio. Kuten työnhaussa, toimeksiantoa metsästäessä kannattaa olla itse aktiivinen ja lähestyä rohkeasti mahdollisia yhteistyökumppaneita.    

Oma kevääni jatkuu uuden työn parissa, joka varmistui sopivasti pari päivää gradun arvioinnin jälkeen. Saa nähdä, viekö työelämä jo kokonaan mennessään, vai palaanko vielä yliopistomaailmaan esimerkiksi maisterintutkielmassa nousseiden jatkotutkimusaiheiden kutsumana.

Tarkemmin oman tutkielmani tuloksista ja uudesta viestintätoimijuuden käsite-ehdotuksesta voi lukea tutkimusraportistani, Kohti vuorovaikutteista ja osallistavaa sisäistä viestintää: viestintätoimijuuden edellytykset, osoitteessa:

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/48376.

 

Antoisia graduhetkiä toivotellen, Birgitta Kemppainen

11.2.2016