22.06.2016

Arja Liinamaa 22.6.2016: Verkkovälitteistä yhteisöllisyyttä ja toimijuutta television välityksellä

Tutkielmani mukaan vuorovaikutteinen tv merkitsee monelle ikäihmiselle mahdollisuuksia toteuttaa ja laajentaa omaa toimijuuttaan. Kyse on verkkovälitteisestä yhteisöllisyydestä. Sosiaalityön pro graduni aiheena oli vuorovaikutteinen televisio ja ikäihmisen toimijuus.
Arja LiinamaaPappa ja mummu tanssahtelevat olohuoneessaan televisioruudun ja siihen kuuluvan kameran edessä. Askeleet saavat tahtia Kansallisoopperan orkesterilta, ruudulla pienemmissä kuvissa näkyy tuttuja tanssipareja. Ikäihmisten kuntoutusta järjestävän palvelukeskuksen työntekijät ovat jakaneet Kansallisoopperan vuorovaikutteiset Teetanssit nettiyhteyden avulla omille asiakkailleen.
 
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmani aiheena oli vuorovaikutteinen televisio ja ikäihmisen toimijuus. Haastattelin kahdeksaa vuorovaikutteista televisiota käyttänyttä ikäihmistä sekä neljää palveluntuottajan edustajaa. Halusin selvittää, miten asiakkaan toimijuus ilmenee vuorovaikutteista televisiopalvelua käytettäessä. Toimijuus viittaa yksilöiden kapasiteettiin tehdä päätöksiä ja toteuttaa niitä. Käsite ottaa huomioon haluamisen, tuntemisen, osaamisen, kykenemisen, tahtomisen, voimisen ja täytymisen.
 
Toimijuus ei ole luonteeltaan yksilöllinen ominaisuus, esimerkiksi reipasluonteisuus, vaan sosiaalinen ilmiökokonaisuus. Tutkielmassani toimijuus viittaa ilmiöön, joka rakentuu vuorovaikutuksessa. Yhteiskunnallinen rakenne voi mahdollistaa toimijuutta tai vaikuttaa siihen rajoittavasti. Yksilöllä on toimijuutensa avulla mahdollisuus haastaa rakenne. Hän voi tulkita sen toisin, odotusten vastaisesti – joka tapauksessa omalla yksilöllisellä tavallaan.
 

Laajempaa, elämyksellistä ja demokraattisempaa toimijuutta

 
Kun ikäihmiset käyttävät vuorovaikutteista televisiota, he saavat reaaliaikaisen kuva- ja ääniyhteyden asiakkaiden, palveluntuottajien, omaisten ja ystävien välille. Tutkielmani mukaan tämä merkitsee monelle ikäihmiselle mahdollisuuksia toteuttaa ja laajentaa omaa toimijuuttaan. Televisiopalvelu toimii välineenä, mikäli he eivät pysty liikkumaan "ihmisten ilmoilla" niin paljon kuin toivoisivat.
 
Vuorovaikutteisuus merkitsee mahdollisuutta yksilölliseen kommunikointiin ja yhteisön muodostumiseen. Päivittäisessä jumpassa ohjaaja voi tervehtiä jokaista erikseen ja ottaa huomioon ohjauksessaan kunkin erityisiä tarpeita. Ryhmäläiset voivat avata televisioyhteyden jo ennen jumpan alkamista ja keskustella keskenään ennen ohjaajan tuloa. He voivat myös jäädä jumpan jälkeen jatkamaan kesken jäänyttä keskustelua.
 
Kyse on verkkovälitteisestä yhteisöllisyydestä, jossa kahdenkeskinen kohtaaminen, tietty yhdistävä aihepiiri ja valinnan vapaus korostuvat. Verkkovälitteinen yhteisö voi tutkimusten mukaan olla yhteisten kokemusten, kiintymyksen, lojaalisuuden ja henkilökohtaisten intressiensä vuoksi jopa merkityksellisempi kuin fyysinen yhteisö.
 
Tutkielmani mukaan vuorovaikutteinen televisiopalvelu mahdollistaa myös päätöksenteon demokraattisuutta ja tahtovaa toimijuutta. On eri asia lukea verotoimistosta tulevia ohjeita kuin asettua ruudun eteen, tasaveroisena keskustelijaksi verotoimiston edustajan ja muiden palvelun käyttäjien joukkoon. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä tai mielipiteitä, saada vastauksia ja jatkaa keskustelua. Viranomaiset voivat vuorovaikutuksellisissa tilaisuuksissa paremmin arvioida läpinäkyvyyttään ja viestintänsä tehokkuutta. Ikäihmiset pääsevät hyödyntämään joukkovoimaansa ja esittämään näkökohtiaan hallinnolle. 
 

Vuorovaikutteinen palvelu ulottuu yksityiselämään

 
Digitalisaatio eteni nopein harppauksin graduprosessini aikana. Olemme keskellä interaktiivisuuden ja älyteknologia-välittyneisyyden vaihetta, jossa sekä riskit että mahdollisuudet ovat uudenlaisia. Tulevaisuudessa siintävät ikäihmisten älytalot, joissa laitteisiin ja rakenteisiin sijoitetut järjestelmät helpottavat arkea ja viestivät herkästi toiminnan poikkeamista, kuten kaatumisista.
 
Fyysinen turvallisuus ei aina riitä tekemään ihmistä onnelliseksi. Tarvitaan myös toisia ihmisiä ja kohtaamista. Aineistoni perusteella vuorovaikutteisen televisiopalvelun avulla palveluntuottajien ja asiakkaiden välille voi kehittyä henkilökohtaisempi suhde kuin perinteisessä palveluntuotannossa. Tämä tapahtuu, mikäli kommunikaatiotilanteiden lisääntyvät ja lavenevat. 
 
Tällaisesta oli esimerkkinä työntekijän kuvaus mummusta, joka osallistui lapsenlapsen valmistujaisjuhliin vuorovaikutteisen television välityksellä. Mummu tapasi samalla sukulaisia, joita ei ollut nähnyt moneen kymmeneen vuoteen. Koska kertojana oli työntekijä, joka ei tehnyt varsinaista asiakastyötä, hän ei olisi saanu ilman vuorovaikutteista televisiota tällaista kosketusta asiakkaan elämään ja kokemuksiin. 
 
Toisessa esimerkissä palveluntuottajat muistelivat edesmennyttä sotaveteraania, joka osallistui vuorovaikutteisen televisiopalvelun draamatyöpajaan ja pukeutui kotonaan vanhaan sotilasasuun ja veti näytelmäroolinsa koskettavalla tavalla. Koko tilanne ei olisi ollut mahdollinen ilman vuorovaikutteista televisiota, koska kyseisen draamatyöpajan osallistujat asuivat kaukana toisistaan eikä tällaista toimintaa olisi ilman palvelua todennäköisesti ollut olemassakaan.
 
Suhde yksityiselämään on sekä vuorovaikutteisen televisiopalvelun vahvuus että sen riski. Lisääntynyt luottamus, kommunikointimahdollisuus ja sosiaalisen elämän vahventuminen sujuvoittavat niin asiakkaan elämää kuin palveluntuottajan työtäkin. Samalla on tiedostettava tietoturvallisuuteen ja yksityisyyden rikkoutumiseen liittyvät riskit. Palvelua käyttävien tulee tietää, mitä käyttö heidän yksityisyytensä kannalta merkitsee. Palvelua ei myöskään pidä käyttää verukkeena muiden sosiaaliseen elämään vaikuttavien palvelujen, kuten asiointikyytien tai harrastuskerhojen lopettamiseen.

 
Arja Liinamaa
Sosiaalityön pro gradu: Ikäihmisten toimijuus ja vuorovaikutteinen televisio