Aiemmat blogikirjoitukset

Tähän listataan aiemmin julkaistut Jyväskylän yliopiston tiedeblogit
Elina Sievänen: Nanotutkimusta megahertseillä

Miten määrittää kultananopartikkelin halkaisija, tarkastella vierasmolekyylin sitoutumista isäntämolekyyliin tai tutkia epäjärjestäytyneiden proteiinien rakenteiden ja toiminnan välistä yhteyttä?

Miguel López: Sivistys on hyvä sijoitus

Jos yliopistot jatkavat opetussuunnitelmiensa muokkaamista alistuen pilkku pilkulta barbaarien malliin ja käskyihin, on helppo ennustaa, että muutaman vuoden päästä yliopistosta valmistuneet suomalaiset ovat epäsivistyneitä.

Kirsi-Maria Hytönen: Lastensuojelun historian pimeä puoli

Sijaishuollon järjestelmä on luotu, jotta biologisessa perheessään turvattomina eläville lapsille voitaisiin tarjota turvallinen kasvuympäristö. Monien onnistumistarinoiden lisäksi järjestelmä on kuitenkin mahdollistanut lasten monenlaisen kaltoinkohtelun.

Jorma Kyppö: Voidaanko sattuman rakennetta laskea?

Pascaline oli Blaise Pascalin (1623–1662) vuonna 1642 keksimä yhteen- ja vähennyslaskuja suorittava laskukone ja yksi nykyaikaisen tietokoneen esi-isistä. Mutta Pascal tunnetaan paremmin nimeään kantavasta kolmiosta. Pascalin kolmiona tuntemamme rakenne syntyy kun asetamme päällekkäin seuraavia lukujonoja: 11, 121, 1331, 14641, jne. Tässä kahden ylempänä olevan luvun summa antaa aina alempana olevan luvun. Esimerkiksi neljännellä rivillä olevan luku 6 saadaan summasta 3 + 3 edelliseltä riviltä.

Matti Jalasvuori: Tiedenaisen kuolema

Millaisen tarinan tieteentekijä jättää jälkeensä? Kymmenen vuotta sitten koputin varovaisesti professori Jaana Bamfordin oveen. Kevään syventävä molekyylibiologian kurssi oli juuri loppunut ja arvelin, että professori kenties vielä muistaisi minut.

Tarja Ladonlahti: Kun hevonen karkasi kesken tentin – verkko-opiskelun mahdollisuuksia uusiin opetussuunnitelmiin?

Otsikon alkuosa ei ole vitsi, vaan todellinen esimerkki, onneksi hyvin poikkeuksellisesta etätenttitilanteeseen liittyvästä häiriöstä. Otsikon jälkiosakaan ei ole vitsi, sillä Jyväskylän yliopiston linjausten mukaan uusissa opetussuunnitelmissa tulee huomioida mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun teknologisesti tuettujen pedagogisten ratkaisujen sekä digitaalisten aineistojen avulla. Teknologia ei kuitenkaan liene itsetarkoitus, vaan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava yhtäältä joustavuus ja toisaalta pedagoginen laadukkuus.

Turo Uskali: Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna

Nyt niitä saa myös ranteeseen, nimittäin uutisia. Älykellot kuuluvat uuteen puettavan teknologian kategoriaan, jonka ennustetaan seuraavaksi mullistavan viestintää, myös journalismia. Jyväskylän journalistiikassa älykelloja on tutkittu vuodenvaihteesta alkaen, ensimmäisten joukossa Euroopassa. Nopea reagointi mediamaiseman muutoksiin on journalismin tutkimuksessa ja toimittajakoulutuksessa jo välttämättömyys.

Timo Jaakkola: ”Kylläpä sä oletkin lahjakas”

Me aikuiset olemme ottaneet oikeudeksemme määrittää sen, kuka lapsista on liikunnallisesti lahjakas ja kuka ei. Ilmiselvää on, että ”lahjakkaaksi leimatut” lapset saavat aikuisilta kannustusta uppoutua toimintaan vieläkin syvemmin. Sen sijaan leimaamattomille annetaan usein hiljainen hyväksyntä jättää osallistumatta laisinkaan. Eihän liikunta ole sun juttu – keksitään sulle jotain muuta.