01.11.2017

Harry Lönnroth: Jyväskylän yliopisto – täällä ollaan!

Elokuun alussa Jyväskylän yliopiston kielitieteellinen tutkimus vahvistui entisestään, kun Vaasan yliopiston tutkintoon johtava kielten koulutus ja tutkimus siirtyivät Jyväskylään niin sanottuna liikkeen luovutuksena.

Lukuvuosi 2016–2017 oli monelle meistä työntäyteinen muutosten vuosi, ja haastavan prosessin onnistunut toteutus edellytti yliopistoilta läheistä yhteistyötä. Nyt valtakunnallisestikin merkittävä profilointioperaatio on toteutunut, vaikka paljon on vielä työtä jäljellä, ennen kuin tilanne normalisoituu.

Sain Vaasan yliopiston filosofisen tiedekunnan silloisena dekaanina seurata liikkeen luovutusta lähietäisyydeltä. Roolini oli sikälikin mielenkiintoinen, että kuuluin myös itse liikkeen luovutuksen piiriin, ja jouduin siksi pohtimaan prosessia myös tästä näkökulmasta.

Päätin ottaa suunnan kohti Keski-Suomea ja nyt lukeudun siihen joukkoon, joka aloitti työnsä fyysisesti Jyväskylässä suurimman osan jäädessä vielä Vaasaan vastaamaan siellä tarvittavasta opetuksesta. Ensimmäisessä aallossa meitä entisiä vaasalaisia saapui Jyväskylään seitsemän henkilöä, ja siirryimme tänne vanhoina työntekijöinä.

Entä millaisena Jyväskylän yliopisto näyttäytyy tänne siirtyneen silmin? Voin tietenkin puhua vain omasta puolestani, mutta alku ainakin on lupaava. Tuoreimman Times Higher Education -rankingin mukaan Jyväskylän humanistiset tieteet ovat maailman parhaiden joukossa.

Tarjolla on laaja alojen ja näkökulmien kirjo jo pelkästään oman tiedekunnan ja laitoksen sisällä. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta – yliopiston suurin tiedekunta – ja sen kieli- ja viestintätieteiden laitos ovat tutkimusmyönteisiä yhteisöjä, joissa monialaiseen ja -ääniseen tutkimukseen kannustetaan ja tarjotaan mahdollisuuksia. Lisäksi yliopistosta huokuu sivistystä korostava eetos, jonka aistin konkreettisesti jo lukuvuoden avajaispäivän tilaisuuksissa kauniilla Seminaarinmäen kampuksella.

Tietoisena siitä, että alkuhuuman jälkeen alkaa aina tasaisempi puurtaminen, uskallan kuitenkin lyhyen kokemukseni perusteella väittää, että Jyväskylässä kielten professorin on hyvä olla ja hengittää. Yliopisto on profiloitunut vahvasti kieliin, kulttuuriin ja yhteisöihin muuttuvassa maailmassa. Painoala yhdistää luontevasti monia humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkimustraditioita.

Itseäni alkoi heti tänne tultuani kiinnostaa esimerkiksi yliopiston nouseva ala monitieteinen kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus. Suuressa monialaisessa yliopistossa tutkija ei fakkiinnu, vaan löytää koko ajan uusia kosketuspintoja muiden alojen kanssa.

Ensivaikutelmani perusteella Jyväskylän yliopisto on meille humanisteille antoisa työympäristö, ja on todella hienoa, että yliopisto haluaa panostaa kieliin ja kulttuureihin aikana, jolloin humanistiset tieteet ovat monessa yliopistossa ahtaalla. Ei Jyväskylää suotta kutsuta Suomen Ateenaksi.

Harry Lönnroth, pohjoismaisten kielten professori, kieli- ja viestintätieteiden laitos, 1.11.2017

URN:NBN:fi:jyu-201710314102