03.10.2017

Tero Heikkilä: Tieteessä rakkaalla lapsella on hieno nimi – entä yliopistolla?

Fyysikoilta mallia nimeämiseen? Kävisikö Jyväskylään Uno-yliopisto?

Tero HeikkiläSveitsiläinen ystäväni on intohimoinen tieteen seuraaja. Hänellä itsellään ei ole tutkijataustaa, mutta hän lukee paljon tiedettä popularisoivaa kirjallisuutta. Parisen vuotta sitten hän oli kiinnostunut Higgsin bosonista tai – kuten hän sanoi – jumalhiukkasesta. Toisaalta hän ei tiennyt mikä on bosoni.

Higgsin bosoni, samoin kuin vaikkapa kvarkit ja neutriinot, ovat onnistuneita esimerkkejä siitä kuinka monimutkainen asia yksinkertaistuu sille annetun nimen myötä. Hiukkasfyysikot ovatkin kunnostautuneet hyvien nimien keksimisessä.

Nimestä tulee monesti paljon tunnetumpi kuin sen kuvaamasta ilmiöstä, mutta myös itse tutkittu asia saa sitä kautta huomiota. Paljon tarkempi nimi Higgsin bosonille olisi vaikkapa alkeishiukkasten väliseen mittakenttään liittyvään spontaaniin symmetriarikkoon assosioituva kollektiivinen amplitudimoodi, mutta se ei varmaankaan saisi yhtä paljon huomiota kuin Higgsin bosoni saati jumalhiukkanen.

Osataan sitä muuallakin. Omaa alaani lähellä olevan kvantti-informaation piirissä keksittiin kaksi kvanttimekaaniseen lomittumiseen läheisesti liittyvää menetelmää. Toiselle annettiin nimi tiheä koodaus (dense coding) ja toiselle – Star Trek –sarjasta lainattuna – kvanttiteleporttaus (quantum teleportation). Menetelmät ovat sinänsä yhtä mielenkiintoisia, mutta arvaapa kumpaan liittyen on helpompi julkaista artikkeleita Nature- tai Science-lehdessä.

Hyvä nimi on ensisijaisen tärkeä mielikuvien luomisessa ja viestin perille menossa. Tästä saankin aasinsillan Jyväskylän yliopistoon, jonne tulin neljä vuotta sitten Aalto-yliopistosta. Aaltoon verrattuna Jyväskylällä on useita vahvuuksia, mutta yksi iso heikkous: kansainvälisesti ajateltuna todella hankala nimi. Ulkomaisten kollegoideni sitä on vaikea lausua saati muistaa. Siihen nähden olemme pärjänneet yllättävänkin hyvin muun muassa mainetta eli muiden mielikuvaa mittaavissa yliopistorankingeissa.

Mutta mikä olisi parempi nimi? Aalto oli onnistunut valinta yliopistolle, joka yhdisti tekniikan, rahan ja taiteen. Minusta Jyväskylän yliopistoa luonnehtivat parhaiten teemat sivistys ja monipuolisuus. Miten ne saisi esiin suoraan yliopiston nimessä? Canth-yliopisto olisi minusta aika komea nimi, jollei sillä olisi englanninkielisen silmissä (can’t) ja korvissa (lienee tarpeetonta selittää) huonoa klangia.

Toisaalta nimen pitäisi olla mielellään selvää suomea, mutta mielellään ulkomaalaisellekin helposti lausuttavassa muodossa. Uno (Cygnaeus) voisi olla lyhyt ja ytimekäs, ja kertoa italialaisillekin yliopiston tulevan rankingsijoituksen, mutta taitaa assosioitua liikaa Turhapuroon.

Yksi mahdollisuus olisi myös hyvä lyhenne, mutta nykyiset JY (englanniksi dsei vai) tai JU eivät ole kovin toimivia.

En ole hiukkasfyysikko, joten en keksi hyvää nimeä. Kutsunkin blogin lukijat ehdottamaan omia vaihtoehtojaan. Parhaan ehdotuksen tekijä palkitaan nimeämättömällä määrällä mainetta ja kunniaa.

 

Tero Heikkilä, fysiikan professori, 30.8.2017

 

URN:NBN:fi:jyu-201708303614