06.06.2017

Pasi Ihalainen: Muistetaan ”kansallisen” suhteellisuus myös vuonna 2017

Pasi Ihalainen, kuvaaja Petteri Kivinen

Kansallisen historian kirjoittaminen on samalla nykyisten kansallisvaltioiden rakentamista. Sillä sosiaalistetaan yleisö pitämään kansakuntaansa luonnollisena ja ensisijaisena poliittisena yksikkönä. Vaikka nationalismiimme ei tahdokaan sopia kansallisen tarinan suhteuttaminen muiden maiden kehitykseen, yksikään poliittinen järjestelmä ei ole syntynyt ilman vuorovaikutusta muiden kulttuurien kanssa.

Poliittisten kulttuurien vertaileva ja ylirajainen tutkimus pyrkii ymmärtämään sekä menneisyyden että oman aikamme monimutkaisia poliittisia prosesseja. Se auttaa huomaamaan kansakuntien ja poliittisten ryhmien taipumuksen määritellä keskeisiä käsitteitä vaihtoehtoisia ymmärryksiä poissulkevilla tavoilla. 

Esimerkiksi Suomessa kansan, demokratian ja parlamentarismin käsitteet olivat kiistanalaisia Venäjän vallankumouksen puhjettua maaliskuussa 1917. Polarisoitunut poliittinen keskustelu selittää osaltaan maan ajautumista sisällissotaan seuraavana vuonna. Samansuuntaiset tai vaihtoehtoiset kehityskulut vaikkapa Ruotsissa antavat yhtäältä aihetta haastaa kansallisten kokemustemme ainutlaatuisuutta, itsestäänselvyyttä ja itseriittoisuutta. Toisaalta ne auttavat  ymmärtämään kansallisia erityispiirteitämme. 

Ylirajaisen vuorovaikutuksen tutkimus lisää tietoisuutta kansallisten menneisyyksien yhteen kietoutuneesta luonteesta ja poliittisten kulttuurien välisistä siirtymistä, joilla on ollut vaikutusta kansallisiin poliittisiin prosesseihin. Se selittää, miten Venäjän vallankumouksen radikalismi kulkeutui vuonna 1917 Suomeen ja miksi Saksa oli monille suomalaisille mallimaa vuonna 1918, ja osaltaan myös, miten vuonna 1919 päästiin kompromissiin hallitusmuodosta ja alettiin rakentaa valtiota, jota vuonna 2016 luonnehditaan maailman vakaimmaksi. 

Globalisoituneessa maailmassamme ylirajainen vuorovaikutus on tuotakin voimakkaampaa. ”Kansallisesta” on tullut entistäkin suhteellisempi käsite – siitä huolimatta, että nationalistiset diskurssit ovat viime vuosina nostaneet taas päätään eri maissa. 

Historiantutkijoiden yksi tehtävä on muistuttaa myös Suomen ja suomalaisuuden kansainvälisistä juurista ja ylirajaisesta luonteesta. Suomen Historiallinen Seura tekee näin järjestämällä vertailevaa ja ylirajaista historiantutkimusta käsittelevän konferenssin Tampereella 16.­–18.3.2017 osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja jalkauttamalla nämä näkökulmat osaksi kahdeksalla paikkakunnalla pidettäviä yleisötilaisuuksia. 

Pasi Ihalainen, yleisen historian professori, historian ja etnologian laitos 1.12.2016