24.05.2017

Paavo Leppänen: Kansainvälistymistä edistämässä

Paavo Leppänen, kuvaaja Petteri Kivimäki

Yliopiston strategiassa vilisee monessa kohtaa sana kansainvälinen tai kansainvälisyys, esimerkiksi seuraavasti: ”Yliopisto edistää suomalaisen henkilökunnan kansainvälistymistä ja ulkomaisen henkilökunnan kiinnittymistä suomalaiseen yhteisöön.”

Kuitenkin tämäkin tiedeblogi ilmestyy vain suomen kielellä. Monet laitos- ja tiedekuntien kokoukset ja jopa tutkimukseen liittyvät tapahtumat sekä valtaosa web-materiaalista ovat pelkästään suomen kielellä. Opetuksestakin vain pieni osa on englanninkielistä.

On selvää, että tällainen tilanne ei tee yhtään helpommaksi houkutella tänne ulkomaalaisia tutkijoita tai sitouttaa kansainvälistä henkilökuntaa ja opiskelijoita Jyväskylän yliopistoon. Ja niiden, jotka täällä jo ovat, on suomenkielisiä hankalampi osallistua opetukseen, opetuksen suunnitteluun, työyhteisön kehittämiseen ja jopa tutkimusaktiviteetteihin.

Monet yliopistomme vahvuudet, kuten vahva tutkimus, tieteellinen laaja-alaisuus, hyvä infrastruktuuri ja yksi Suomen kauneimmista kampusalueista voisivat kuitenkin toimia vetovoimatekijöinä nykyistä paljon laajemmalle kansainväliselle opiskelijoiden ja tutkijoiden joukolle.

Heitän kaksi ideaa kansainvälistymisestä ja toivon saavani muutaman vaihdossa takaisin.

Tutkimusryhmämme panosti EU:n tarjoamaan ja liikkuvuuteen tähtäävään European Training Network -hakuun, josta saimme yhteistyössä useiden eurooppalaisten tutkijoiden ja yritysten kanssa rahoitusta kahteen tohtoriopiskelijoiden tutkimus- ja ohjausverkostoon. Nämä verkostot toivat Jyväskylän yliopistoon kuusi tohtoriopiskelijaa neljäksi vuodeksi. Heiltä saamme uusia kansainvälisiä tuulia myös sitä kautta, että heidän tohtoriopintoihinsa kuuluu käydä tutkimusvierailuilla yhteistyökumppanina toimivissa yliopistossa.

Samalla olemme joutuneet miettimään huolella kansainvälisen henkilökunnan perehdyttämiseen, sitouttamiseen, opetukseen ja työyhteisön kehittämiseen liittyviä asioita. Yliopistossamme alkaa olla jo hyvät tukipalvelut kansainväliselle henkilökunnalle, mikä on helpottanut merkittävästi sopeutumista ja integroitumista työyhteisöömme. Vielä on kuitenkin työsarkaa jäljellä, esimerkiksi intra-webbisivujemme kehittämisessä.

Toinen toimiva tapa lisätä kansainvälistymistä on ollut järjestää säännöllisesti kesä- ja talvikouluja fokusoituihin teemoihin liittyen. Psykologian laitoksen aivotutkijat aloittivat talvi/kesäkoulutradition järjestämällä talvikoulun 2013 Tartossa yhteistyössä Tarton yliopiston tutkijoiden kanssa. Sen jälkeen on kokoonnuttu Jyväskylään kesä- ja talvikouluihin.

Joka kerta ajatuksena on ollut, että vaikka ”koulusta” puhutaankin, tapahtuma on suunnattu kaikille tutkijoille väitöskirjan tekijöistä professoreihin.

Tapahtumien kesto on ollut noin viikon, minkä ajan professoritkin yleensä kykenevät löytämään muilta tehtäviltään. Talvi- ja kesäkoulujen satona olemme saaneet lukuisia vierailevia tutkijoita itse tapahtumien jälkeen.

Nämä talvi- ja kesäkoulut mahdollistavat jonkin teeman tarkastelun myös eri tieteenalojen näkökulmasta. Tänä vuonna kesäkoulu järjestetään Mattilanniemen kampuksella 12.–16.6. ja tällä kerralla poikkitieteellisinä teemoina ovat oppiminen ja oppimisen prosessit aivoissa. Niitä tarkastellaan kasvatustieteen, erityispedagogiikan, psykologian ja aivotutkimuksen näkökulmista.

Toivotan tervetulleeksi kaikki oppimisesta, oppimisen vaikeuksista tai aivotutkimuksesta kiinnostuneet luomaan kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja!

Paavo Leppänen, professori, psykologian laitos, 24.5.2017

URN:NBN:fi:jyu-201705222440

Lisätietoja kesäkoulusta: http://cibr.jyu.fi/en/training/brain-summerschool2017