02.03.2018

Susanna Niiranen ja Harry Lönnroth: Keskiajantutkimus yhdistelee johtolankoja

Perinteinen näkemys keskiajantutkimuksesta on pitänyt sisällään tekstien ja käsikirjoitusten tutkimusta eri kielillä, ja tämä kuuluu yhä keskiajantutkijoiden työkalupakkiin. Jyväskylässä keskiajantutkimuksen juuret juontavat jo seminaarin aikaan, jolloin nuori kaupunki tunnettiin paitsi suomenkielisestä niin myös latinankielisestä oppisivistyksestä. Lähtökohtaisesti keskiajantutkimus on kuitenkin aina ollut transnationaalista, monitieteistä ja monikielistä.

Havainto siitä, että Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan eri laitoksilla tehdään kansainvälisen tason keskiajantutkimusta, johti ajatukseen voimien yhdistämisestä, ja näin syntyi Ramus virens – JYU Medieval Studies. Esimerkiksi kieli- ja historia-aineet edustavat Jyväskylässä samaa yliopiston profilointia vahvistavaa painoalaa kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa. Jyväskylässä on siis olemassa hedelmällinen kasvualusta, jonka juuret ovat paikallisessa yliopistohistoriassa mutta nykyisyys tiukasti tässä ajassa, jota leimaavat esimerkiksi globalisaatio ja digitaaliset ihmistieteet. Keskiajantutkimukselle on tyypillistä moninäkökulmaisuus ja -äänisyys ja kyky selittää ja tulkita tekstejä ja niiden konteksteja. Turhaan ei siis sanota, että keskiajantutkijoille on jalostunut erityisen pitkälle menevä taito yhdistellä tiedonmurusia, johtolankoja.

Harvemmin kuitenkin puhutaan siitä, kuinka tutkimusta tehdään ja mitä menetelmiä keskiajantutkimuksessa käytetään, ja myös tässä jyväskyläläisillä tutkijoilla on yhteisiä intressejä. Digitalisaatio etenee harppauksittain, ja ala on ollut tiennäyttäjänä digitalisoimassa 500–1500 vuotta vanhoja aineistoja, jotka saattavat olla huonokuntoisia ja vaikeasti saavutettavia. Samalla on kerätty valtavat määrät tutkijoiden työtä helpottavaa metadataa dokumenteista sekä kehitetty menetelmiä käsikirjoitusten tutkimukseen.

Tutkimustraditio elää ja voi Jyväskylässä hyvin. Nykyisen Euroopan rakenteiden synty, instituutiot ja ihmisten arki kaipaisivat kuitenkin täydentävää tutkimusta. Uutta näkökulmaa alati kiinnostavaan aikakauteen voisi saada myös keskiajan myöhemmän käytön, medievalismin, tutkimuksesta. Medievalismia voidaan ajatella näkyvän niin tv-sarjoissa, elokuvissa, peleissä, kaunokirjallisuudessa kuin metallimusiikissakin. Jyväskylän yliopiston monet oppiaineet tarjoaisivat oivia yhteistyömahdollisuuksia laajentaa käsityksiämme keskiajasta.

Susanna Niiranen, kulttuurihistorian dosentti
Harry Lönnroth, pohjoismaisten kielten professori

URN:NBN:fi:jyu-201802151495