06.10.2017

Turo Uskali: Journalismin tutkimus tähtää tulevaisuuteen – heikot signaalit apuna

Nyt niitä saa myös ranteeseen, nimittäin uutisia. Älykellot kuuluvat uuteen puettavan teknologian kategoriaan, jonka ennustetaan seuraavaksi mullistavan viestintää, myös journalismia. Jyväskylän journalistiikassa älykelloja on tutkittu vuodenvaihteesta alkaen, ensimmäisten joukossa Euroopassa. Nopea reagointi mediamaiseman muutoksiin on journalismin tutkimuksessa ja toimittajakoulutuksessa jo välttämättömyys.

Turo Uskali

Vaikka journalismin perustehtävä totuudellisen ajankohtaisen tiedon välittäminen on säilynyt vuosisatoja samana, journalismin tuotantotavat, välityskanavat ja kulutustottumukset ovat koko ajan monipuolistuneet. Suuri osa meistäkin saa uutisensa nykyään sosiaalisen median kautta älypuhelimiin. Voidaan puhua ubiikista eli jokapaikan journalismista.

Nopeuden ja tavoitettavuuden lisäksi laatujournalismissa korostuu pitkäjänteinen työ, tutkiva journalismi. Digitaalisen datan määrän jatkuva kasvu on mahdollistanut aivan uudenlaisia visuaalisia ja interaktiivisia viestinnällisiä esitystapoja, joita voidaan kutsua tutkivaksi datajournalismiksi. Tutkivan datajournalismin avulla toimittajat voivat uutisoida entistä tarkemmin ympäröivän yhteiskunnan toiminnasta ja kehityskuluista, myös epäkohdista. Journalismin perustehtävänä kaikissa demokratioissa on poliittisen ja taloudellisen vallankäytön jatkuva kriittinen arviointi.     

Nykyajan toimittajilta vaaditaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Olemme toimittajakoulutuksessa pyrkineet toteuttamaan kahta tavoitetta. Ensiksikin opiskelijoiden olisi saatava tehokkaasti haltuunsa toimittajan työn perusvalmiudet ja toiseksi heidän olisi opittava tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä jatkuvasti kehittämään itseään mediakentän uusissa haasteissa.

Tämä tarkoittaa jatkuvaa heikkojen signaalien seurantaa ja opetuksen sisällön päivittämistä. Mikä oli uutta ensimmäisenä opiskeluvuonna, voi olla jo vanhentunutta opiskelijan valmistuessa. Viiden opiskeluvuoden aikana digitaalinen mediamaailma kehittyy nopeasti eikä opetus saa olla jälkijunassa.

Yliopistollisen toimittajakoulutuksen vahvuutena on tutkimusperusteinen opetus. Oivalsimme jo kymmenen vuotta sitten, että jos reagoimme riittävän nopeasti media- ja viestintämaisemasta kantautuviin heikkoihin signaaleihin, voimme olla monia suuria tutkimusyksikköjä ketterämmin käynnistämässä uutta tutkimusta sekä opetusta. Näin on käynyt esimerkiksi innovaatio-, data- ja droonijournalismin (kamerakopterien käyttö videojournalismissa) sekä sosiaalisen median tutkimuksen alueilla. Tutkimuksemme kansainvälinen näkyvyys onkin koko ajan lisääntynyt eikä media-alan lamakaan ole juuri vielä vaikuttanut opiskelijoidemme hyvään työllistymiseen.

Miten heikkoja signaaleja voi sitten löytää? Tämä onnistuu parhaiten jatkuvan monitoroinnin avulla. Muutama vuosi sitten kaipasimme ajankohtaista tietoa kaikesta maailmassa parhaillaan tehtävästä journalismin tutkimuksesta. Tällaista tietoa ei kuitenkaan ollut saatavilla edes maailman parhaiten resursoiduista alan tutkimuslaitoksista Harvardista, Stanfordista, New Yorkin Columbian tai Ison-Britannian Oxfordin yliopistoista.

Tässä oli uusi mahdollisuus.    

Päätimme kehitellä itse ensimmäisen kansainvälisen journalismin tutkimuksen uutispalvelun yhdessä Jyväskylän yliopiston kirjaston kanssa. Helsingin Sanomain Säätiö ryhtyi rahoittamaan hanketta. Ensimmäisen vuoden aikana Journalism Research Newsissa on julkaistu jo noin 600 tutkimusuutista ja sillä on ollut yli 5000 käyttäjää yli 130 eri maasta. Seuraavaksi ryhdymme julkaisemaan uutispalvelussa journalismin tutkijoiden ajankohtaisia videohaastatteluja. Tavoitteena on rikkoa 10000 käyttäjän raja vielä tämän vuoden aikana. Tietysti teemme erikoisuutispalvelun toiminnasta koko ajan myös tutkimusta.

Turo Uskali, journalistiikan pääedustaja, yliopistotutkija, viestintätieteiden laitos 4.5.2016