01.11.2017

Yliopistokollegio uudistuu

Marraskuussa valitaan uudet jäsenet yliopistokollegioon vuoden 2018 alussa aloittavalle nelivuotiskaudelle.

Mitä ovat kollegion tehtävät?

Yliopistokollegio on hallituksen ja rehtorin ohella yksi yliopiston toimielin. Yliopistokollegio edustaa laajasti yliopistoyhteisöä: siihen kuuluu 30 jäsentä, joilla jokaisella on henkilökohtainen varajäsenensä. Jäsenistä 10 edustaa professoreita, 10 opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä sekä 10 opiskelijoita. Jäsenten toimikausi on neljä vuotta, paitsi opiskelijajäsenten osalta, joiden toimikausi on kaksi vuotta.

Kollegion keskeisimpiä tehtäviä ovat (ks. täydellinen kuvaus tehtävistä):

  1. päättäminen hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta;
  2. yliopistoyhteisön ulkopuolisten jäsenten valinta yliopiston hallitukseen;
  3. yliopistoyhteisön ryhmien valintojen vahvistaminen hallituksen jäseniksi;
  4. yliopiston tilintarkastajien valinta;
  5. yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistaminen sekä päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille.

Osa kollegion toimintaa ovat myös säännölliset yhteistapaamiset yliopiston rehtoreiden ja hallituksen kanssa. Tapaamiset ovat kaikille osapuolille tärkeitä ja ne valmistellaan kollegion, hallituksen ja rehtoreiden yhteistyönä. Ne tarjoavat toimivan ja moniäänisen keskustelufoorumin, jossa puolin ja toisin on tilaisuus dialogiin, kysymyksiin, palautteen antoon ja ehdotuksien tekemiseen ajankohtaisista asioista: valmisteltavista ja jo tehdyistä päätöksistä, linjauksista, kehittämishankkeista ja visioista, samoin kuin koetuista haasteista, ongelmakohdista ja kipupisteistä.

Miten kollegio on hoitanut tehtäviään päättyvällä toimikaudella?

Kollegion perustehtävien osalta tärkeimpiä päätöksiä kuluvalla toimikaudella oli kolmen yliopistoyhteisön ulkopuolisen jäsenen valinta yliopiston 1.1.2018 aloittavaan hallitukseen.

Kollegio etsi monivaiheisen ja huolellisen valintaprosessin avulla erinomaisia kandidaatteja kolmesta viiteryhmästä – tiedemaailmasta, liike-elämästä ja hallinnon alalta. Kollegio piti tärkeänä sitä, että ulkopuolisten jäsenten osaaminen, kokemukset ja näkökulmat täydentäisivät mahdollisimman hyvin toisiaan. Yhtenä keskeisenä periaatteena kollegion valintaprosessissa oli myös näkemys siitä, että hyvän johtamisen järjestämiseen kuuluu hallittu uudistuminen. Käytännössä tämä tarkoitti sen varmistamista, että hallituksessa olisi mukana sekä uusia että ainakin yksi jatkava jäsen.  Valintaprosessin tuloksessa nämä periaatteet toteutuivatkin hyvin.

Hallituksen yliopistoyhteisöä edustavien jäsenten valinnan kollegio puolestaan vain vahvistaa: henkilökuntaa edustavat jäsenet valitaan vaaleilla, ja opiskelijoiden edustajan valitsee ylioppilaskunta. Koska edellisen hallituksen kolme yliopistoyhteisöä edustavaa jäsentä olivat tänä vuonna luopumassa tehtävästään ja hallituksen opiskelijajäsenkin vaihtuu, ensi vuonna aloittavan uuden hallituksen kokoonpano uudistuu lähes kokonaan.

Toinen merkittävä uudistus, jonka kollegio kuluvalla toimikaudellaan teki on se, että hallituksen ulkopuolisten jäsenten toimikaudet ovat jatkossa kaksivuotisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden toiminta-vuoden jälkeen toteutetaan hallituksen toiminnan väliarviointi. Arviointi toteutetaan niin, että varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja vakaus, mutta samalla arviointi antaa tarvittaessa mahdollisuuden myös hallituksen uudistamiseen.

Miksi kollegion työ on tärkeää?

Yliopistokollegio on tärkeä toimielin ja aktiivinen vuorovaikutusfoorumi, jonka puitteissa tehdään olennaista ja rakentavaa työtä yliopiston hyväksi.

Lisätietoja kollegion toiminnasta:
Sirpa Leppänen, kollegion puheenjohtaja
sirpa.leppanen@jyu.fi