05.09.2017

Tohtorikoulutukseen hakeutuminen ja jatko-opintosuunnitelma

Miten tohtorikoulutukseen haetaan?

Hakuprosessi

Tiedekunnat/laitokset järjestävät yleisen jatko-opinto-oikeuden haun yhden tai kaksi kertaa vuodessa. Tiedekunnalla on erityistapauksissa oikeus hyväksyä tohtoriopiskelijoita myös yleisen haun ulkopuolella. Jatkotutkintoja eli lisensiaatin ja tohtorintutkintoja koskee ns. yhden opiskelupaikan säännös, jonka mukaan hakija saa ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.

Hakemuksen voi jättää tohtorikoulutukseen kelpoinen henkilö. Hakijan tulee ennen hakemuksen jättämistä olla yhteydessä tieteenalan tohtorikoulutusta järjestävällä laitoksella oppiaineen edustajana toimivaan professoriin jatko-opintojen ohjauksen järjestämiseksi.

Opintojen alkuvaiheessa, useimmissa tiedekunnissa jo ennen jatko-opinto-oikeuden hakemista, tohtoriopiskelija ja ohjaaja(t) laativat yhdessä opinto- ja tutkimussuunnitelman sekä keskustelevat väitöskirjatyön rahoitusmahdollisuuksista. Sekä opintosuunnitelmaa että tutkimussuunnitelmaa on syytä tarkistaa vuosittain esimerkiksi seurantaryhmän kokoontumisen yhteydessä.

Tohtorikoulutukseen hakeutumisen tiedekuntakohtaiset ohjeet

Jatko-opintosuunnitelma

Jatko-opintosuunnitelma laaditaan yhteistyössä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa. Suunnitelman hyväksyy tiedekunta tai laitos. Ohjeet suunnitelman laatimiseksi vaihtelevat tiedekunnittain. Suunnitelma on hyvä laatia siten, että se noudattaa tohtoriohjelman tutkintorakennetta.

Tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot

Tohtorintutkintoon vaadittavien opintojen sisältö on määritelty tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen opetussuunnitelmassa, johon tulee tutustua ennen jatko-opinto-suunnitelman laatimista. Opintojen laajuus on tiedekunnasta riippuen 30 – 60 opintopistettä ja ne sisältävät sekä pakollisia että vapaavalintaisia opintojaksoja. Opinnot voivat sisältää myös muita suorituksia kuten esitelmiä tai työharjoittelua. Yleisenä vaatimuksena on, että tutkintoon sisällytettävien opintojen tulee tukea tohtoriopiskelijan tutkimustyötä tai tutkinnon jälkeistä työllistymistä.

Tieteenalakohtainen osaaminen

Tieteenalakohtaisten opintojen laajuus on vähintään puolet vaadittavista opinnoista. Tieteenalakohtaisiin opintoihin voi sisältyä pakollisina tai vapaavalintaisina opintoina esimerkiksi:  

  • Oman tieteenalan syventävät opinnot ja jatkokoulutuskurssit
  • Tohtorikoulutusseminaarit
  • Tieteenteorian opinnot
  • Tohtoriopintoihin orientoivat opinnot
  • Väitöstutkimusta tukeva tutkijaliikkuvuus
Yleiset valmiustaidot

Yleisten valmiustaitojen opintojen laajuus on yhteensä korkeintaan puolet vaadittavista opinnoista.

Tutkimusosaaminen

Tutkimusosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä pakollisina tai vapaavalintaisina opintoina esimerkiksi:

  • Tutkimusetiikka
  • Tutkimusmenetelmät
  • Tutkimushankkeen hallinta
  • Tieteellinen julkaiseminen
  • Avoin tiede

Kaikkien tohtoriohjelmien opetussuunnitelmiin sisällytetään pakollisina opintoina vähintään 1 op tutkimusetiikan opintoja.

Viestintäosaaminen

Viestintäosaamista edistäviin opintoihin voi sisältyä pakollisina tai vapaavalintaisina opintoina esimerkiksi:

  • Tieteellinen kirjoittaminen ja viestintä
  • Vuorovaikutusosaaminen
  • Kielitaito ja kansainvälisyysosaaminen
  • Mediataidot
  • Esiintymistaidot

Kaikkien tohtoriohjelmien opetussuunnitelmiin sisällytetään pakollisina opintoina vähintään 2 op viestintäosaamisen opintoja.

Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen

Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen voi sisältää yliopistossa tai yliopiston ulkopuolella tehtyä vaativaa asiantuntijatyötä (max. 20 op). Ei kuitenkaan opiskelijan omaan väitöstutkimukseen liittyvää tutkimusta tai tutkimusvierailuja. Muu ammatillisen asiantuntijuuden rakentumista tukeva osaaminen voi sisältää myös muunlaista toimintaa tai kurssisuorituksia (max. 4 op), esimerkiksi:

  • Pedagogiset taidot
  • Johtajuusosaaminen
  • Yrittäjyysosaaminen
  • Laatu- tai kehittämistyö
  • Työelämätietous

Väitöskirja

Tieteellisen jatkokoulutuksen opintojen lisäksi tohtorikoulutukseen otetun opiskelijan tulee laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti. Väitöskirjojen laatimisessa noudatetaan yliopiston väitöskirjavaatimuksissa määriteltyjä periaatteita. Väitöskirja perustuu yhteistyössä ohjaajan kanssa laadittuun tutkimussuunnitelmaan. Väitöskirjatyöprosessiin kuuluu myös työn tai sen osatöiden esittely kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa, konferensseissa yms. tilaisuuksissa. Väitöskirjan laajuus on mitoitettava siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa neljässä vuodessa kokopäiväistä työtä tehden. Kokopäiväisesti opiskelevan tohtoriopiskelijan väitöskirjan käsikirjoituksen tulisi olla valmis vähintään kaksi kuukautta ennen neljän vuoden tavoiteajan täyttymistä. Yliopistossa voi opiskella tohtoriksi myös osa-aikaisesti oman työn ohessa yliopiston ulkopuolella, jolloin tavoiteaika voi olla pidempi kuin neljä vuotta.

Yleisten valmiustaitojen opinnot

Yleisten valmiustaitojen opinnoilla tarkoitetaan tohtoriopiskelijoille avoimia kursseja, koulutuksia ja tukipalveluita, jotka tukevat väitöskirjatyötä, tohtoriopintoja tai tutkinnon jälkeistä työllistymistä tieteenalasta riippumatta. Valmiustaitojen opinnot voidaan sisällyttää jatkotutkintoon siltä osin kun ne on sisällytetty tiedekunnan hyväksymään jatko-opintosuunnitelmaan. Tutkintovaatimuksiin saattaa sisältyä pakollisia yleisten valmiustaitojen opintoja tai niitä voidaan sisällyttää jatko-opintosuunnitelmaan vapaavalintaisina opintojaksoina.

Vapaavalintaisiksi opintojaksoiksi kannattaa valita opintojaksoja, jotka tukevat opiskelijan omia henkilökohtaisia kehittymistarpeita. Näihin vaikuttavat mm. aikaisemmat opinnot ja työ- yms. kokemus sekä urasuunnitelmat ja työllistymistavoitteet. On hyvä muistaa, että yleisten valmiustaitojen opinnot ovat vain pieni osa tohtorikoulutusta. Oman tieteenalan opinnot, väitöskirjatutkimus ja väitöskirjan kirjoittaminen vievät paljon aikaa. Opiskelijan tulee siis miettiä myös sitä kuinka paljon aikaa yleisten valmiustaitojen opintoihin on mahdollista ja viisasta käyttää.

Jatko-opintosuunnitelmaa laatiessaan opiskelijan on hyvä keskustella ohjaajansa kanssa omista kehittymistarpeistaan sekä ura- ja työllistymissuunnitelmastaan. Sisällyttämällä jatko-opintosuunnitelmaan harkitusti yleisten valmiustaitojen opintoja varmistetaan, että opiskelija saa jo tohtorikoulutuksen alkuvaiheessa (1. – 2. vuosi) riittävät tiedot ja taidot tutkimustyön tekemiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi:

  • tutkimusetiikka, tutkijan ammatillinen vastuu ja oman alan hyvät käytänteet
  • oman tutkimusaiheen kannalta oleelliset tieteelliset tutkimusmenetelmät
  • tieteellisen kirjoittamisen ja konferenssiviestinnän periaatteet
  • tiedonhankinnan ja -hallinnan taidot
  • tieto- ja viestintätekniikan taidot
  • kielitaito

Tohtorikoulutuksen edetessä (3. – 4. vuosi) tärkeiksi yleisiksi valmiustaidoiksi muodostuvat mm. omasta tutkimuksesta tiedottaminen ja omia työllistymistavoitteita tukevat taidot. Jatko-opintosuunnitelmaa voidaan työn edetessä päivittää, jotta se vastaa opiskelijan tarpeita myös silloin kun tutkimus- tai urasuunnitelma tarkentuu tai mahdollisesti muuttuu tai opiskelijan tilanteessa tapahtuu muita muutoksia. Tärkeitä taitoja opintojen loppuvaiheessa ovat esimerkiksi:

  • oman tutkimuksen saattaminen kansainvälisen tiedeyhteisön helposti löydettäväksi
  • omasta tutkimuksesta tiedottaminen suurelle yleisölle sekä ura- ja työllistymissuunnitelman kannalta tärkeille kohderyhmille
  • väitöskirjan puolustaminen
  • väitöskirjan julkaisuprosessin hallinta
  • työllistymistavoitetta tukevat taidot
  • oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi työnantajille
  • tehokkaiden työskentelytapojen tunnistaminen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen

Jyväskylän yliopiston tarjoamien yleisten valmiustaitojen opintojen koordinoinnista vastaa yliopiston tutkijakoulu. Valmiustaitojen opetusta sekä valmiustaitojen kehittymistä tukevia palveluita järjestävät tiedekuntien ja Ihmistieteiden metodikeskus IHME:en lisäksi useat yliopistopalveluiden yksiköt kuten IT-palvelut, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ja Työelämäpalvelut sekä erillislaitokset kuten KielikeskusKirjasto ja  Avoin yliopisto. Useimmat toimijoista järjestävät tilauksesta myös tiedekunnille, laitoksille tai tohtoriohjelmille räätälöityjä koulutuksia. Tutkijakoulu tiedottaa yleisten valmiustaitojen opinnoista yhteistyössä koulutusten järjestäjien kanssa.

Yleisten valmiustaitojen opintoja saattaa sisältyä myös tiedekuntien ja tohtoriohjelmien tarjoamaan koulutukseen ja monia yleisiä valmiustaitoja voi harjoittaa myös ei-tieteellisissä yhteyksissä kuten harrastusten parissa, erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tai yliopiston ulkopuolisessa työelämässä. Tärkeintä ei ole missä näitä taitoja harjoitellaan vaan se, että opiskelijalla on tohtorikoulutuksen eri vaiheissa edellytykset tehokkaaseen työskentelyyn ja tohtorintutkinnon valmistuttua tarvittavat eväät työelämään siirtymistä varten.