06.07.2017

Väitöskirjatyön rahoitus

Mistä rahoitus väitöskirjatyöhön?

Rahoitusmuodot

Päätoiminen tohtoriopiskelija tarvitsee rahoitusta omien elinkustannustensa (palkka tai työskentelyapuraha) sekä mahdollisesti myös tutkimuksen tekemisestä aiheutuvien kulujen (tutkimusaineistot, -välineet, -ympäristöt, matkakulut jne.) kattamiseen. On tavallista, että rahoitus kootaan useammasta eri lähteestä ja että se koostuu useammasta lyhyestä jaksosta. Väitöskirjatyö voidaan tehdä osin apurahalla ja osin työsopimussuhteessa yliopistoon, mistä johtuen tohtoriopiskelijan oikeudet ja velvollisuudet saattavat vaihdella tohtorikoulutuksen aikana. Tohtoriopintoja on mahdollista tehdä  myös sivutoimisesti muun työn ohessa.

Tavoitteena on, että jokaisella Jyväskylän yliopiston päätoimisella tohtoriopiskelijalla on realistinen nelivuotinen tohtoriopintojen rahoitussuunnitelma. Tutkijakoulun toimintaperiaatteiden mukaan tiedekunta tai laitos yhdessä ohjaajan kanssa pyrkii takaamaan opiskelijalle neljän vuoden rahoituksen. Tohtorikoulutuksen ensimmäisen vuoden rahoituksena voidaan käyttää apurahaa tai yhden vuoden määräaikaista työsuhdetta. Mikäli opinnot ja tutkimustyö etenevät odotusten mukaisesti annetaan opiskelijalle ensimmäisen vuoden jälkeen kolmen vuoden työsuhde. Opiskelijan edellytetään osallistuvan rahoituksen järjestämiseen hakemalla ohjaajan ja seurantaryhmän suosittelemia tohtorikoulutuspaikkoja ja apurahoja.

Rahoitusmahdollisuuksista on hyvä keskustella oman ohjaajan kanssa jo tutkimussuunnitelman ja jatko-opintosuunnitelman laatimisen yhteydessä. Pääsääntönä on, että jatko-opinto-oikeus ei automaattisesti sisällä rahoitusta.

Rahoitusmahdollisuudet

Yliopiston tohtorikoulutuspaikat ja apurahat

Yliopisto rahoittaa tohtorikoulutusta tohtorinkoulutuspaikoilla ja apurahoilla. Tohtorinkoulutuspaikka tarkoittaa määräaikaista  työsuhdetta yliopistoon, jossa opiskelija saa kuukausittain ypj-järjestelmän mukaista palkkaa. Apuraha puolestaan on opiskelijan omalle pankkitilille maksettava stipendi, joka on tietyin edellytyksin veronalaista tuloa. Yliopiston tohtorikoulutuspaikkoja ja apurahoja myönnetään vai alle neljä vuotta kokopäiväisesti opiskelleille tohtoriopiskelijoille. Yliopiston maksamaa apurahaa ei voida myöntää tohtoriopiskelijalle, joka on aikaisemmin ollut työsuhteessa yliopistoon. Tiedekunnat järjestävät näihin paikkoihin haun vuosittain - yleensä syksyllä. Lisätietoja saat seuraamalla oman tiedekuntasi ja/tai laitoksesi tiedotusta.

Hankerahoitus

Hankerahoituksella tarkoitetaan tutkimushankkeelle myönnettyä rahoitusta, jota on mahdollista käyttää tutkimushenkilökunnan palkkaukseen. Tutkimushanke voi saada rahoituksensa esimerkiksi Suomen Akatemialta, Tekesiltä, EU:lta tai säätiöltä. Hankerahoituksella palkattu tohtorikoulutettava on työsuhteessa yliopistoon ja saa kuukausittain ypj-järjestelmän mukaista palkkaa. Hankerahoituksen hakeminen tohtoriopiskelijan työn tueksi on ohjaajan tehtävä. Hankerahoituksella voidaan palkata myös yli neljä vuotta kokopäiväisesti opiskelleita tohtoriopiskelijoita. Lisätietoja tutkimushankkeiden tarjoamista rahoitusmahdollisuuksista saat seuraamalla laitoksesi tiedotusta tai keskustelemalla ohjaajasi kanssa.

Säätiöiden henkilökohtaiset apurahat

Tohtoriopiskelijat voivat hakea myös säätiöiden henkilökohtaisia apurahoja. Säätiöiden apurahat ovat hakijan omalle pankkitilille maksettavia stipendejä, jotka ovat tietyin edellytyksin veronalaista tuloa. Apurahakauden pituus voi vaihdella muutamasta kuukaudesta kolmeen vuoteen. Tutkijakoulun toimintaperiaatteisiin kuuluu, että apurahatutkijoille pyritään takaamaan samansuuruinen kokonaisrahoitus kuin työsuhteessa oleville tohtorikoulutettaville. Apurahatutkijoille voidaan esimerkiksi maksaa opetuksesta erillisiä palkkioita. Jyväskylän yliopistolla on oma säätiörahoitusohjeistus, johon kannattaa tutustua jo ennen hakemukset tekemistä. Ohjestuksesta löytyvät mm.  säätiörahoitustyypit, tietoa säätiöistä sekä ohjeita budjetin laatimiseen. Säätiöiltä haettavat apurahat ovat niin sanottua täydentävää tutkimusrahoitusta, jonka hakemisesta on tehtävä hankeilmoitus ennen hakemuksen jättämistä rahoittajalle. Lisätietoja säätiöiden apurahoista saat esimerkiksi:

Muita rahoitusmahdollisuuksia

Väitöstutkimusta voi rahoittaa myös muilla tavoin. Osa-aikainen oman työn ohessa väitöstutkimusta tekevä tohtoriopiskelija ei yleensä tarvitse väitöstutkimukselleen erillistä rahoitusta. Jos väliaikainen työstä irrottautuminen on mahdollista, intensiivisemmän tutkimus- ja opintojakson voi rahoittaa esimerkiksi säätiöapurahalla tai aikuiskoulutustuella.

Rahoitus tutkimus- ja matkakulujen kattamiseen

Tohtoriopiskelijan tutkimuksesta aiheutuvien kulujen ja matkakulujen kattamiseen osallistuu usein ohjaaja tai tutkimusryhmä. Joidenkin säätiöiden apurahoihin voi henkilökohtaisen työskentelyapurahan lisäksi kuulua pieni tutkimus- ja/tai matka-apuraha. Matka-apurahoja voi hakea myös esimerkiksi Jyväskylän yliopiston tiedeneuvostolta, joiltakin tohtoriohjelmilta tai säätiöiltä. Lisätietoa kansainväliseen liikkuvuuteen tarkoitetuista matka-apurahoista löytyy tohtorikoulutusoppaan Kansainvälistyminen osasta.

Rahoituksen hakeminen

Lue hakuohjeet huolellisesti.

Hakuohjeet vaihtelevat rahoittajasta riippuen ja ne on syytä lukea aina erittäin huolellisesti. Lisäksi on hyvä tutustua rahoittajan aikaisempiin rahoituspäätöksiin, joista voit itse päätellä esimerkiksi mihin tarkoitukseen rahoitusta kannattaa hakea, kuinka paljon ja minkälainen mahdollisuus hakemuksella on menestyä. Hyviä vinkkejä voit saada kyseiseltä rahoittajalta myönteisen rahoituspäätöksen saaneilta kollegoilta. Rahoituksen hakemisesta kannattaa aina keskustella myös oman ohjaajan kanssa. Hänellä on velvollisuus auttaa sinua rahoituksen hakemisessa.

Työstä hakemuksesi  kyseisen rahoittajan tarpeisiin sopivaksi.

Rahoituksen hakeminen on haasteellista ja aikaa vievää työtä, johon on syytä suhtautua vakavasti. Lähes kaikki tutkimusrahoitus on hyvin kilpailtua ja hakemuksista löytyy aina parannettavaa. Hakemusta kannattaakin työstää jokaisen haun yhteydessä juuri kyseisen rahoittajan tarpeisiin sopivaksi ja siihen kannattaa pyytää kommentteja tutkijakollegoilta. Hakemusprosessit valmistavat opiskelijaa omalta osaltaan tutkimus- ja asiantuntijatyön haasteisiin.

Hakemus ja sen liitteet

Mieti hakemuksen sisältöä ja esitystapaa arvioitsijan näkökulmasta.

Rahoituspäätökset tehdään arvioinnin perustella. Arvioitsijat joutuvat yleensä lukemaan suuren määrän hakemuksia ja asettamaan ne järjestykseen hakemuksista ja niiden liitteistä poimimiensa tietojen perusteella. Hakemusta laadittaessa onkin usein hyödyllistä miettiä sisältöä ja esitystapaa arvioitsijan näkökulmasta. Yleisesti ottaen hakulomakkeen kaikkiin kysymyksiin on syytä vastata ja kaikki pyydetyt liitteet on syytä liittää hakemukseen. Puutteelliset, väärän muotoiset ja ylipitkät hakemukset saattavat tulla hylätyiksi pelkästään sen vuoksi, että ohjeita ei ole noudatettu.

Tarkista hakemus ja sen liitteet huolellisesti ennen hakemuksen jättämistä.

Useimmat rahoittajat pyytävät hakemukset lomakemuodossa. Hakemuksen liitteiksi pyydetään yleensä ainakin tutkimussuunnitelma, ansioluettelo ja väitöskirjatyönohjaajan lausunto. Lisäksi liitteeksi voidaan pyytää esimerkiksi jatko-opintosuunnitelma, opintorekisteriote, julkaisuluettelo, todistusjäljennöksiä, laitoksen sitoumus tai matka-apurahaa varten isäntäorganisaation kutsukirje. Rahoittajasta riippuen liitteet ovat joko vapaamuotoisia tai hyvin tarkasti standardoituja. Tästä syystä hakijan on tarkistettava aina ennen hakemuksen jättämistä rahoittajan pyytämät liitteet sekä se missä muodossa rahoittaja hakemuksen ja liitteet haluaa. Yleensä myös hakemuksen ja liitteiden sivumääriä on rajoitettu.

Tutkimussuunnitelma

Tutkimussuunnitelma on hakemuksen tärkein liite. Esimerkiksi Suomen Akatemialla on hyvä ohjeet tutkimussuunnitelman rakenteesta, joita voi soveltaa väitöskirjatyön tutkimussuunnitelmaan. On tärkeää tarkistaa myös rahoittajan antamat ohjeet suunnitelman otsikoinnista ja pituudesta. Muista myös että tutkimussuunnitelman arvioija ei aina ole aihealueen asiantuntija. Tästä syystä tutkimussuunnitelma pitää kirjoittaa siten, että aiheeseen vihkiytymätön arvioija ymmärtää aiheen merkittävyyden sekä aiheen merkityksen tieteen, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Ansioluettelo/CV

Rahoitushakemukseen liitettävä ansioluettelo poikkeaa työpaikan hakua varten laaditusta ansioluettelosta sillä rahoittajaa kiinnostavat yleensä hieman eri asiat kuin työnantajaa. Pääpaino onkin hyvä olla koulutuksessa, asiantuntijatehtävissä hankitusta kokemuksessa ja tieteellisissä ansioissa.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Akatemia ovat laatineet tutkijan ansioluettelomallin, jonka avulla pyritään ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä näkökulmasta niin, että ansiot tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina.

Julkaisuluettelo

Julkaisuluettelo voidaan liittää hakemukseen joko erillisenä liitteenä tai ansioluettelon osana. Julkaisuluettelon ryhmittelyssä voi käyttää esimerkiksi Suomen Akatemian ohjeita.

Ohjaajan lausunto

Ohjaajan lausunto on rahoittajasta riippuen joko vapaamuotoinen tai lomakkeelle laadittava lyhyt arvio hakijasta, väitöskirjatyöstä ja työn vaiheesta. Hyvä tapa on lähettää lausuntopyyntö ohjaajalle hyvissä ajoin ja liittää siihen hakemus ja tutkimussuunnitelma. Näin ohjaaja pystyy  huomioimaan rahoittajan ja hakemuksen sisällön lausuntoa laatiessaan.

Rahoituspäätös

Rahoitusta haettaessa on hyvä huomioida myös mahdollisen myönteisen rahoituspäätöksen mukanaan tuomat velvollisuudet. Rahoituksen vastaan ottaessasi sitoudut käyttämään sitä hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen sekä noudattamaan muita rahoittajan antamia ohjeita. Lisäksi voit joutua miettimään esimerkiksi palkan tai apurahan verotukseen tai apurahansaajan sosiaali- ja eläketurvaan liittyviä asioita. Rahoituskauden päätteeksi useimmat rahoittajat vaativat raportin rahoituksen käytöstä.