06.07.2017

Ohjausasiakirjan liite 2: Väitöskirjavaatimukset Jyväskylän yliopistossa

Väitöskirjavaatimuksissa on määritelty periaatteet, jotka toteutuvat kaikissa Jyväskylän yliopiston väitöskirjoissa. Vaatimukset on muotoiltu siten, että niitä voidaan soveltaa kaikissa yliopiston tiedekunnissa. Tiedekuntaneuvostot voivat tarvittaessa antaa väitöskirjavaatimuksia tarkentavia alakohtaisia ohjeita.

Väitöskirjavaatimukset otetaan käyttöön 1.1.2014 alkaen. Tiedekunnat päättävät vaatimusten soveltamisesta tätä aikaisemmin aloitettuihin väitöskirjoihin. Väitöskirjavaatimukset saatetaan tohtoriopiskelijoille, ohjaajille ja seurantaryhmän jäsenille tiedoksi jatko-opiskelijan ohjausasiakirjan laatimisen yhteydessä sekä esitarkastajille ja vastaväittäjille, kun heidät määrätään tehtäviinsä.

Väitöskirjavaatimukset

1) Väitöskirja on tutkimukseen perustuva eheän kokonaisuuden muodostava tieteellinen esitys jonkin Jyväskylän yliopiston oppiaineen alalta. Se on näyttö opiskelijan kyvystä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa.

Väitöskirjan tulee täyttää seuraavat tieteelliset sekä oppimisen ja kyvykkyyden todentavat kriteerit. Väitöskirjan tulee: a) sisältää uutta tieteellistä tietoa ja perusteltuja tuloksia sekä olla tieteellisesti vakuuttava; b) osoittaa väittelijän kriittistä ajattelua, oman tutkimusalan syvällistä tuntemusta sekä tieteellisen tutkimuksen menetelmien hallintaa ja soveltamiskykyä sekä c) olla tieteellisesti rehellinen ja tutkimuseettisten normien mukainen.

2) Väitöskirja on muodoltaan artikkeliväitöskirja tai monografia.

Väitöskirjan alussa on lyhyt tiivistelmä (abstract), jonka tulee (soveltuvin osin) sisältää väitöskirjan tavoitteet tai tutkimuskysymykset, keskeisimmät menetelmät, tulokset sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset. Tiivistelmä tulee, väitöskirjan kielestä riippumatta, kirjoittaa ainakin suomen- ja englanninkielellä. Lisäksi voi olla muilla kielillä kirjoitettuja tiivistelmiä.

Perustelluista syistä väitöskirja voi olla muodoltaan myös muu kuin artikkeli- tai monografiaväitöskirja. Tällöin sen rakenteesta ja laajuudesta päättää tiedekuntaneuvosto.

3) Väitöskirjan laajuus mitoitetaan siten, että tohtorintutkinto voidaan suorittaa kokopäiväisesti opiskellen neljässä vuodessa.

4) Jokaisella väitöskirjan tekijällä on vähintään yksi ohjaaja sekä seurantaryhmä. Opiskelijan ja ohjaajan/ohjaajien yhteisesti muodostama suunnitelma väitöskirjan ohjauksesta ja valmistumisen aikataulusta kirjataan ohjausasiakirjaan. Tohtoriopiskelijan, ohjaajan ja seurantaryhmän tehtävät on kuvattu ohjausasiakirjan liitteessä 1.

Väitöskirjan ohjaajien tulee varmistaa väitöskirjan käsikirjoituksen laatu huolellisesti ennen esitarkastusta. Väitöskirjalle tulee tarvittaessa tehdä kielentarkastus viimeistään ennen väitöskirjan julkaisemista.

Väitöskirjatyössä tulee näkyä Jyväskylän yliopiston ohjaus. Jyväskylän yliopiston jatko-opiskelijana tehdyissä artikkeliväitöskirjan artikkeleissa yhteys Jyväskylän yliopistoon ilmoitetaan affiliaatiotiedoissa ohjausasiakirjan liitteen 1 ja yliopiston julkaisueettisten periaatteiden mukaisesti.

5) Väitöskirjaa ei voi hyväksilukea aiemmin hyväksytyllä tutkielmalla.

Poikkeuksia ovat kansainvälisiin yhteistutkintoihin ja kaksoistutkintoihin sisällytettävät väitöskirjat.

Artikkeliväitöskirja

6) Artikkeliväitöskirja muodostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä väittelijän niistä laatimasta yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, johon voi sisältyä vielä julkaisemattomia artikkeleita.

7) Artikkeliväitöskirjaan sisältyy tyypillisesti 3-5 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia. Vaadittavien artikkelien määrään vaikuttavat tieteenala ja tekijän itsenäisen työn osuus sekä artikkeleiden a) laajuus, b) tieteellinen laatu ja merkittävyys sekä c) julkaisufoorumi.

Artikkeliväitöskirja voi sisältää julkaisuja, joissa on useita kirjoittajia. Väitöskirjantekijän itsenäinen osuus väitöskirjaan sisällytettävissä yhteisartikkeleissa tulee kuvata selkeästi väitöskirjan yhteenvedossa.

Yksittäistä julkaisua voidaan perustelluista syistä käyttää useamman eri opiskelijan väitöskirjoissa silloin, kun tekijöillä on omat itsenäiset osuutensa artikkelissa. Tästä on sisällytettävä maininta väittelijän itsenäisen työn osuuden kuvaukseen.

8) Artikkeliväitöskirjan yhteenvedossa esitetään osatutkimuksia yhdistävä kysymyksenasettelu, teoreettinen viitekehys ja menetelmälliset ratkaisut sekä kootaan yhteen osatutkimusten keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Yhteenvedon tulee muodostaa tasapainoinen kokonaisuus, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella.

Monografiaväitöskirja

9) Monografiaväitöskirja on sellaisenaan aiemmin julkaisematon, itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön perustuva kokonaisuus. Tekijä voi halutessaan laatia väitöskirjansa aihepiiristä julkaisuja ja hyödyntää niitä väitöskirjassaan.

Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet tutkintoasetuksessa

Tieteellisen ja taiteellisen jatkokoulutuksen tavoitteista sekä tohtorintutkinnon suorittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004).

Tutkintoasetuksen 21 §:n mukaan ”Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että sen suorittanut on: 1) perehtynyt syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen; 2) hankkinut valmiudet soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa; 3) perehtynyt hyvin oman tutkimusalansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; 4) saavuttanut sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen; 5) saavuttanut riittävän viestintä- ja kielitaidon ja muut valmiudet toimia työelämässä laajoissa ja vaativissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Tutkintoasetuksen 22 §:n mukaan: ”Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee: 1) suorittaa jatkokoulutuksen opinnot; 2) osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä 3) laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tai antaa muut yliopiston määräämät julkiset opin- ja taidonnäytteet.”.

Yliopiston sisäiset väitöskirjoja koskevat johtosäännöt, periaatteet ja päätökset

Yliopiston johtosäännön mukaan ensisijainen vastuu akateemisen toiminnan laadun valvonnasta on tiedekunnilla. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on määrätä väitöskirjojen esitarkastajat ja vastaväittäjät sekä arvostella väitöskirjat tarkastajien lausunnon perusteella. Ohjeet väitöskirjojen ohjauksesta, esitarkastamisesta, julkisesta tarkastamisesta ja arvioinnista on annettu yliopiston tutkintosäännössä. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulun toimintaperiaatteissa puolestaan on kuvattu yleiset periaatteet tohtoriopiskelijoiden ottamiseen, ohjaukseen, tutkintovaatimuksiin ja tutkinnon rahoittamiseen sekä ohjeistettu periaatteiden soveltaminen osa-aikaisiin tohtoriopiskelijoihin. Tarkentavia väitöskirjoja koskevia ohjeita sisältyy yliopiston aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteisiin sekä kansainvälisiä yhteistutkinto-ohjelmia ja tohtoriopiskelijoiden cotutelle-sopimuksia koskevaan rehtorin päätökseen.

Väitöskirjoja koskeva hyvä tieteellinen käytäntö on määritelty yliopiston eettisissä periaatteissa ja julkaisueettisissä periaatteissa sekä menettelytapaohjeissa vilpin ja plagioinnin ehkäisemiseksi opiskelussa sekä vilppi- ja plagiointitapausten käsittelemiseksi. Lisäksi yliopisto on sitoutunut tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeeseen Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen 2012.