03.11.2015

Kekrijuhla

Kekrijuhlan kutsukuva

Ruusupuistossa 7.11.2015 klo 18.00 Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä

Amerikkalaiset viettävät syksyisin Halloweenia, mutta me Jyväskylässä vietämme vanhan suomalaisen perinteen mukaisesti Kekriä. Tähän iloiseen kyläjuhlaan on erityinen syy,
ovathan samaan aikaan Keski-Suomen kauppakamarin 85-vuotisjuhla ja yliopiston rehtori Matti Mannisen 65-vuotispäivät. Illan teemoina ovat ovat kekriperinteen tapaan
sadonkorjuu, leikkimielisyys ja tietenkin herkuttelu.

Lahjoitamme juhlan tuoton lyhentämättömänä Jyväskylän yliopiston varainhankintakampanjaan. Tulehan tukemaan omaa yliopistoasi! Lämpimästi tervetuloa!

Uljas Valkeinen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari
Keijo Manner, puheenjohtaja, Keski-Suomen kauppakamari


Ohjelma:

      • Juhlaesitelmä Suomalainen kekriperinne – syöpöttelyä, juopottelua ja hulluttelua, professori Kustaa Vilkuna nuorempi
      • Nauriisilla - kehumiskilpailu: Mittelössä eri tieteenalojen parhaat retostelijat
      • Musiikkiesitys: Musica-kuorolaiset
      • Circus Triste: Human Harvest -performanssi,  tulinäytös
      • Tanssiorkesteri 3 Miestä & Baby
      Ohjelmassa myös

Hyväntekeväisyyshuutokauppa

Huippu-urheilijoiden pelipaitoja, sisustustauluja, asiantuntijoita sekä yllätystuotteita

 
Osallistuminen ja muistamiset:

Mahdolliset muistamiset osoitetaan Jyväskylän yliopiston pääomakeräykseen: keräystili FI57 8000 1971 292 520
Viesti: Lahjoitus Jyväskylän yliopistolle / M.M. 65v. tai Kauppakamari 85v/ lahjoittajan nimi
Mahdollisest juhlaan tuodut lahjat huutokaupataan.

Pukukoodi: Toivottavasti Kekrin teema "maailma on nurin kurin" näkyy myös illan vapaamuotoisessa ja rennossa pukeutumisessa.
Illalliskortin hinta 150 €/ henkilö.
Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot 2.11.2015 mennessä.
www.lyyti.in/Kekrijuhla_3179

 

Kekriperinne pähkinänkuoressa

Kekri, myös keyri tai köyri, on syksyisin vietetty sadonkorjuun ja ilon juhla. Kekrinä laulettiin, leikittiin ja tanssittiin. Ennen ajateltiin, että kekrinä maailma oli nurinkurin. Jotkut pukeutuvat kekripukiksi tai kekrittäreksi, ja saattoivatpa myös miehet pukeutua naisen vaattesiin ja päivastoin.

Kekrin aikaan kylissä liikkui seurueita, joissa oli mukana kekripukeiksi tai kekrittäreiksi naamioituneita hahmoja, jotka halusivat taloista kestitystä. Kylän Kaisan paimentamana saattoi kulkueeseen kuulua myös Runsauden haltijatar. Merkittävin hahmo oli kekripukki, sarvekas ja pelottavan näköiseksi tarkoitettu olento.

Kyläjuhlan kulujen kattamiseksi voivat kekripukit lopuksi kerätä kolehdin. "Kuka runsaimmin antaa, sen parempi on hänelle seuraava vuosi." Juhlan päätteeksi jokainen juhlapaikalta lähtijä otti soihtuun tulen pihalla olevasta padasta. Tulet etääntyvät kylän taloihin kantaen mukanaan kekrijuhlan valon koteihin.