Fysiikan laitos

Kilpailut ja valmennus

Fysiikkaolympialaisiin valmistautuminen on monivaiheinen prosessi. Se saattaa alkaa jo lukion ensimmäisellä tai toisella luokalla, ja huipentuu lopulta olympiajoukkueen osalta kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin

Tällä sivulla esitellään fysiikkakilpailut ja niihin liittyvä valmennus lähtien lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoille suunnatusta MAOLin fysiikkakilpailun perussarjasta ja päätyen lopulta kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin. Lukiolaisella on mahdollisuus päästä osallistumaan seuraaviin kilpailuihin ja valmennuksiin:

Periaatteessa avoimen sarjan valmennuksen tavoitteena on löytää Suomen edustusjoukkue kyseisen vuoden kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin, ja perussarjassa tähdätään seuraavan vuoden kilpailuihin. Kuitenkin myös perussarjan puolelta on mahdollista päästä osallistumaan valintakilpailuun, ja toisaalta perussarjan valmennukseen osallistuminen ei ole välttämätöntä avoimen sarjan valmennukseen pääsemiseen (mutta se tietysti helpottaa).

Kilpailuihin ja valmennukseen osallistumisesta ei aiheudu osallistujille mitään kuluja, vaan MAOL ja Opetusministeriö vastaavat kustannuksista.

MAOLin lukion fysiikkakilpailu, perussarja

MAOLin lukion fysiikkakilpailun lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoille tarkoitettu perussarjan kilpailu järjestetään vuosittain kouluissa, yleensä marraskuussa. Kilpailuun saavat osallistua kaikki 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Kilpailutehtävät lähetetään aina kaikkiin lukioihin, joten jos fysiikan opettajasi ei muista mainostaa kilpailua, kysy häneltä hyvissä ajoin, milloin ja miten voit osallistua alkukilpailuun. Päivämäärät löytyvät Ajankohtaista-sivulta. Kilpailutehtävät liittyvät lukion alkupään fysiikan kurssien sisältöön.

Kilpailun kotisivu

Perussarjan kirjevalmennus ja valmennusleiri

Perussarjan alkukilpailussa parhaiten menestyneille lähetetään sähköpostitse valmennustehtäviä, jotka on tarkoitus ratkaista kotona (toki ohjeita voi kysyä esimerkiksi omalta fysiikan opettajalta). Tehtävät syventävät lukion fysiikan alkupään kurssien asioita ja tutustuttavat mahdollisesti myös uuteen fysiikkaan.

Valmennuskirjeisiin vastanneista valitaan vastausten perusteella kymmenkunta henkilöä perussarjan valmennusleirille, joka on viikonlopun kestävä pääasiassa kokeelliseen työskentelyyn painottuva leiri. Leirillä tutustutaan mm. fysiikkaolympialaisten kokeellisiin tehtäviin. Valmennuskirjeiden ratkaisujen ja (aikataulusta riippuen) valmennusleirin perusteella valitaan osallistujia Suomi-Viro-fysiikkamaaotteluun.

MAOLin lukion fysiikkakilpailu, avoin sarja

Ensisijaisesti abiturienteille suunnattu kilpailu järjestetään lukioissa samaan aikaan perussarjan alkukilpailun kanssa yleensä marraskuussa. Kilpailuun saavat osallistua kaikki lukiolaiset. Tehtävät lähetetään kaikkiin kouluihin. Kilpailupäivä löytyy Ajankohtaista-sivulta. Tehtävät ovat lukiotyyppisiä ja liittyvät lukion fysiikan kursseihin.

Avoimen sarjan alkukilpailussa parhaiten menestyneet kutsutaan kansalliseen loppukilpailuun. Loppukilpailu ei ole osa olympiavalmennusta, eikä sen sijoituksilla ole vaikutusta olympiajoukkueen valintaan. Kuitenkin loppukilpailun 10 parasta saavat opiskelupaikan ilman pääsykokeita matemaattis-luonnontieteellisille aloille ja 3 parhaalle on rahapalkinnot.

Avoimen sarjan kirjevalmennus

Alkukilpailussa parhaiten menestyneille lähetetään sähköpostitse valmennustehtäviä, jotka on tarkoitus ratkaista kotona (toki ohjeita voi kysyä esimerkiksi omalta fysiikan opettajalta). Tehtävät syventävät lukion fysiikan kurssien asioita ja tutustuttavat fysiikkakilpailujen tehtävätyyppeihin. Ratkaisut palautetaan valmentajille, ja ratkaisujen perusteella valitaan osallistujat Suomi-Viro-maaotteluun.

Tallinna Physics Open

Avoimen sarjan kirjevalmennuksen perusteella valintaan 10-20 henkilöä Tallinnassa järjestettävään Tallinna Physics Openiin (entinen Suomi-Viro-maaottelun). Lisäksi perussarjan kirjevalmennuksen ja valmennusleirin perusteella voidaan valita mukaan muutama osallistuja. Kilpailussa valitaan sekä Suomen että Viron joukkueet kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin.

Kilpailu on kolmipäiväinen, joista kahtena ensimmäisenä päivänä on koe, jossa on sekä teoreettinen että kokeellinen osuus. Kysymykset ovat suomeksi ja niihin voi vastata suomeksi. Joukkueenjohtajat kääntävät tehtävät ja selventävät tarvittaessa ratkaisuja tehtävien tarkastajille.

Tehtävät ovat jonkin verran erilaisia kuin mihin lukiossa on totuttu, joten menestymisen edellytyksenä on valmennuskirjeiden ratkominen. Vanhoja tehtäviä ratkaisuineen löytyy kilpailun kotisivuilta: hyvä tapa valmistautua kilpailuun on yrittää ratkaista vanhoja tehtäviä. Tehtävät ovat yleensä vaikeita, eikä olympiajoukkueeseen pääsyn edellytyksenä yleensä ole läheskään täysien pisteiden saavuttaminen.

Kolmipäiväisen matkan aikana jää kilpailijoille aikaa tutustua myös esimerkiksi Tallinnan vanhaan kaupunkiin.

Valmennusleirit

Maaottelussa valitulle joukkueelle järjestetään kaksi valmennusleiriä yhdessä Viron joukkueen kanssa. Molemmat leirit kestävät noin viikon. Fysiikkaolympialaisten kokeellisen osuuteen valmistaudutaan Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksella pidettävällä leirillä. Leirin aikana tehdään vanhoja olympialaisten kokeellisia töitä oikeilla välineillä ja opiskellaan kokeellista työskentelyä. Lisäksi ohjelmassa on luentoja ja myös rennompaa ohjelmaa.

Kokeellisen leirin lisäksi oppia haetaan Virosta, jossa järjestetään teoreettinen valmennusleiri. Noin viikon intensiivikurssilla käydään läpi fysiikkaolympialaisten syllabuksessa mainitut asiat (ts. sitä fysiikkaa, jonka osaamista kilpailijoilta voidaan fysiikkaolympialaisissa vaatia).

Kansainväliset fysiikkaolympialaiset

International Physics Olympiad eli IPhO. Valmennuksen huipentuma. Kukin osallistuva maa (joita on n. 80-90) lähettää kilpailuun viisihenkisen joukkueen. IPhO on muiden kilpailujen tapaan yksilökilpailu, eikä maiden välisiä eroja tilastoida virallisesti. Kilpailijoiden on oltava alle 20-vuotiaita jotka eivät ole aloittaneet yliopisto-opintojaan.

Olympialaiset kestävät noin 10 päivää, ja tehtäviä ratkotaan kahtena päivänä. Toisena kilpailupäivänä ratkotaan kolme teoreettista tehtävää, ja yhden lepopäivän jälkeen edessä on kokeellinen tehtävä. Joukkueenjohtajat kääntävät tehtävät suomeksi ja tehtäviin myös vastataan suomeksi (johtajat selvittävät tehtävien tarkastajille, mitä kilpailija on kirjoittanut paperille).

Olympialaisten aikana ohjelmassa on myös erilaisia ekskursioita ja vierailiuita paikallisiin kulttuuri- ja tiedekohteisiin. 

Lisätietoja olympialaisista, kuvaukset jaettavista palkinnoista ja lista Suomen menestyksestä löytyy Wikipediasta.

Olympialaisten kotisivu: sivustolta löytyy myös vanhat kilpailutehtävät ratkaisuineen.