Runebergistä riimuihin -verkkokurssin tekstinymmärrysharjoitukset

 

Tekstinymmärrysosioon

 

Verkkoresurssiin

 

Harjoitus 2.

 

Vastaukset on palautettava opettajalle viimeistään tiistaina 20. helmikuuta klo 16.00.

 

Tehtävä käydään yhdessä lävitse torstaina 22. helmikuuta klo 16.30 alkaen.

 

Tehtävä edustaa nuorempaa uusruotsia, joka on kirjoitusasultaan edellistä kielinäytettä arkaaisempaa - olemmehan siirtyneet ajassa jo yli sata vuotta varhaisemmaksi (vrt. verkkoresurssin kielioppiosion ortografia-luku). Kieli on virallista, kruunun ja lainsäätäjän "käskytystä", jota on kuitenkin helpompi ymmärtää kuin monia muita 1700-luvun tekstejä: esimerkiksi oppineisto suosi edelleen latinankielisiä ilmauksia, kun taas viralliset asiakirjat ja aristokraattien välinen kirjeenvaihto sisälsivät 1700-luvulta alkaen latinan ohella myös runsaasti ranskalaisia lainoja (vrt. verkkoresurssin harjoitukset Henrik Gabriel Porthanin kirje 23.10.1794, Carl von Linnén kirje 1760-luvun lopulta, Pehr Kalmin kirjeet vuosilta 1747 ja 1779, Porvarissäädyn valtiopäiväprotokolla 14.12.1734 ja Andreas Thuroniuksen kirje 6.5.1665). Lakikieli pysyi kuitenkin sanavarastoltaan kotimaisempana ja lauserakenteeltaan yksinkertaisempana, jollainen se oli ollut jo keskiajalla (vrt. Tukholmaa koskeva asetus 12.11.1635 (ote), Valtiopäiväpäätös 29.6.1629 (ote), Maunu Eerikinpojan kaupunginlaki (ote), Hälsinglannin maakuntalaki (ote)  ja Länsigöötanmaan vanhempi maakuntalaki (ote)).

 

Tehtävä: Lue uudistetusta palkollisasetuksesta vuodelta 1739 artiklan 1 pykälät 1-4 ja artikla 8 kokonaisuudessaan.

 

Asetus on digitoitu ja luettavissa Pekka Järvisen historiallisessa dokumettikokoelmassa sivulla http://koti.mbnet.fi/~jarvipj/dokumentit/palkollissaanto1739.htm.  Merkki = tarkoittaa tavuviivaa.

 

Kirjoita lyhyet vastaukset seuraaviin kysymyksiin ja lähetä ne opettajalle sähköpostitse (marko.lamberg@campus.jyu.fi)määräaikaan mennessä:

 

1. Ketkä olivat vapautettuja palveluspakosta?

 

2. Mitä pestuuta välttelevälle yksilölle voitiin tehdä?

 

3. Mitä hyötyä saattoi koitua pinnarin paljastaneelle yksilölle?

 

4. Millä perusteella irtain nainen saattoi välttyä pakkotyöstä?

 

5. Miten ruumiin kunto ja terveydentila vaikuttivat palveluspakkoon?

 

6. Miten työtä vältteleviä auttanutta voitiin rangaista?

 

7. Miten piikomaan lähtenyt nainen tai rengiksi pestautunut mies hankki itselleen passin?

 

8. Miten pian passi vanheni ulkomaille matkaamista ajatellen?

 

9. Kuinka nopeasti ulkomaille lähtenyt saattoi menettää perintöoikeutensa ja "alamaisenoikeutensa"?

 

10. Mitä asetus toteaa palvelijoiden mahdollisuudesta liikkua Ruotsin valtakunnan eri alueilta toiseen?

 

11. Miten katovuosina tuli menetellä?

 

12. Oliko valtakunnasta mahdollista poistua salaa?

 

13. Miten asetuksen sisältö haluttiin tehdä tiettäväksi kansalle?

 

 

Ylös