Runebergistä riimuihin -verkkokurssin tekstinymmärrysharjoitukset

 

Tekstinymmärrysharjoitusten alkusivulle

 

Verkkoresurssiin

 

Harjoitus 5.

 

Vastaukset on palautettava opettajalle viimeistään tiistaina 27. maaliskuuta klo 16.00.

 

Tehtävä käydään yhdessä lävitse torstaina 29. maaliskuuta klo 16.30 alkaen.

 

Tämäkin harjoitusteksti edustaa vanhempaa uusruotsia - luettavana on kaksi Kustaa Vaasan kirjettä. Olemme palanneet vallan huipulle ja siirtyneet aikakauteen, jolloin hallitsijan valta oli lujittunut melkoisesti keskiajan tilanteesta. 1500-luvun ruotsissa muinaisruotsi oli kuitenkin edelleen näkyvästi ja kuuluvasti läsnä. Kieli on kuitenkin yhä modernia verrattuna 1300-luvun lopun ja sitä varhaisempien aikojen ruotsin kielen muotoihin - modernius näkyy ennen muuta muinaisruotsille tyypillisen nominien sijataivutuksen lähes täydellisenä katoamisena;  verbitaivutuksessa sitä vastoin on paljon vanhahtavia piirteitä kuten konjuktiivimuotoja.

 

Harjoitusteksti on muiden Kustaa Vaasan kirjeiden tavoin julkaistu lähdesarjassa Konung Gustaf den förstes registratur (kyseinen osa on XIII, se kattaa vuodet 1540 - 1541 ja sen on julkaissut Victor Granlund Tukholmassa vuonna 1891). Lähde-edition julkaisija on normaalin käytännön mukaisesti "avannut" päiväykset ja merkinnyt kunkin päiväyksen ennen asiakirjatekstiä sekä varustanut asiakirjat lyhyillä referaateilla niiden sisällöstä. Jokaisen referaatin perässä on pienellä maininta, mistä alkuteoksen sivuista on kyse, ja onko asiakirja julkaistu aikaisemminkin.

 

 

 

 

Tehtävä: Lue yllä olevat kirjeet.

 

Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

 

1.

a) Mitä kuningas määräsi tehtäväksi Viipurin kahdelle luostarille?

b) Voidaanko sanoa, että ajatus oli täysin hänen omansa?

 

2.

Mitä kuningas näyttää pitäneen hyvin tärkeänä?

 

3.

a) Miten landzknect pitäisi suomentaa?

b) Mitä tätä titteliä hallussa pitävät sotilaat olivat tehneet?

c) Miten kuningas suhtautui asiaan?

 

4.

Mitä Petter van Hannoverista kerrotaan?

 

5.

a) Millä hinnalla Joen i Ackarby sai lunastaa maapalan itselleen?

b) Mihin asiaan tai asioihin lunastusoikeus näyttäisi perustuneen?

 

6.

Miten wtiord pitäisi suomentaa?

 

7.

Mitä kuningas kirjoittaa voudeistaan ja virkamiehistään?

 

8.

Huomasitko, kuinka monella eri tavalla ruotsin kielessä on voitu ilmaista lukusana kaksi;

mitä vastineita löydät teksteistä? (Kiinnitä huomiota myös referaatteihin.)

 

 

Kustaa Vaasan ajan ruotsin kielen ymmärtämistä voi harjoitella myös seuraavien tekstinymmärrysharjoitusten avulla:

 

Huittisten käräjäpöytäkirja 17.2.1551

Tukholman kaupunginraadin pöytäkirja vuodelta 1550 (ote)

Jouluevankeliumi Kustaa Vaasan Raamatussa (1541)

 

 

Ylös