Runebergistä riimuihin -verkkokurssin tekstinymmärrysharjoitukset

 

Tekstinymmärrysharjoitusten alkusivulle

 

Verkkoresurssiin

 

 

Harjoitus 6.

 

Vastaukset on palautettava opettajalle viimeistään tiistaina 10. huhtikuuta klo 16.00.

 

Tehtävä käydään yhdessä lävitse torstaina 12. huhtikuuta klo 16.30 alkaen.

 

Tämänkertaiset harjoitustekstit ovat peräisin myöhäiskeskiajan oikeuslaitoksesta ja edustavat niin kutsuttuja tänkeböckereitä, joiksi kutsuttiin kaupunkeja johtavien raatien pöytäkirjoja. Ne olivat maaseudun tuomiokirjojen urbaaneja vastineita; tätä lähdetyyppiä esitellään tarkemmin verkkoresurssissa. Tuomiokirjojen tavoin raadin pöytäkirjat kertovat paitsi rikoksista myös menneisyyden arjesta, ajattelusta ja käytännöistä. Niiden kieli ei ole yhtä juhlavaa ja jäykkää kuin asetuksissa ja laeissa, ja toisinaan niistä tapaa puhekielisyyksiäkin. Keskiajan Suomen kaupungeista ei ole säilynyt ainuttakaan raadin pöytäkirjaa lukuun ottamatta pätkää muistiinpanoja Rauman kaupunginraadin 1500-luvun alussa pitämästä istunnosta. Sitä vastoin keskiajan Tukholmasta, Arbogasta, Kalmarista ja Jönköpingistä on säilynyt raadin pöytäkirjoja, jotka on myös julkaistu lähde-editioina.  Uuden ajan alusta peräisin olevaa tänkebok-aineistoa on säilynyt useammasta kaupungista.

 

Tässä harjoituksessa tutustutaan nuorempaan muinaisruotsiin sellaisena kuin sitä voitiin kirjoittaa Tukholmassa vuonna 1489 ja Arbogassa vuonna 1455. Kuten havaitaan, Arbogasta peräisin oleva näyte on arkaaisempi ja sisältää hieman enemmän vanhempaa muinaisruotsia edustavia piirteitä.

 

Sisällöllisesti harjoitustekstit valaisevat varhaisten ruotsinsuomalaisten oloja ja kohtaloita.

 

 

Tehtävä: Lue alla olevat tänkebok-otteet.

 

Vastaa sitten jäljempänä esitettyihin kysymyksiin:

 

 

Teksti 1

Stockholms stadsböcker från äldre tid, Ser. 2:2: Stockholms stads tänkeböcker 1483-1492, utg. Gottfrid Carlsson. Stockholm 1944, s. 348-349. (Alkutekstissä kursivoidut sanat on lyhennetty; lähde-edition tekijä on lukijaystävällisesti avannut ja täydentänyt lyhennetetyt sanat. Ö-kirjain on moderni; alkutekstissä käytetään grafeemia ø.)

 

1.

a) Mitä Lasse Mårtensson oli varastanut?

 

b) Mitä hän oli tehnyt saaliilleen?

 

c) Mihin rangaistukseen hänet tuomittiin?

 

d) Mitä Gunnel oli tehnyt?

 

e) Mitä hänen väitettiin sanoneen?

 

f) Tunnustiko hän rikoksensa?

 

g) Mihin rangaistukseen hänet tuomittiin?

 

h) Mitä fraasi pie memorie tarkoittaa?

 

 

Teksti 2

Arboga stads tänkebok 1: 1451-1472, utg. Erik Noreen & Torsten Wennström. Stockholm 1935-1937, s. 40-41. (Kursivoidut kohdat on alkuteoksessa lyhennetty. Julkaisijat ovat myös käyttäneet aikalaisversioita ä- ja ö-kirjaimista. Viitteet tarkoittavat julkaisijoiden huomautuksia ja korjauksia, esim. viite 67 kertoo, että alkuteoksessa lukee virheellisesti wlle mutta että julkaisijat ovat korjanneet virheen. Viitteissä voidaan myös kertoa, jos jokin sana on toistettu turhaan tai jos se lukee rivin yläpuolella tai marginaalissa yms. Varhaisimmat lähdejulkaisut eivät ole aina näin tarkkoja.)

 

2.

a) Mitä Lasse Finne oli tehnyt toisena helluntaipäivän yönä?

 

b) Minne nainen oli yrittänyt paeta?

 

c) Mitä naisen kerrotaan sanoneen Lasselle? (Yritä suomentaa repliikki mahdollisimman tarkasti.)

 

d) Kenen näkökulmasta tarina kerrotaan puolivälin jälkeen?

 

e) Mitä titteliä käytetään asiaa tutkivista henkilöistä?

 

f) Tunnustiko Lasse?

 

g) Mikä rangaistus hänelle langetettiin?

 

h) Minne hänet laitettiin tuomion jälkeen ja kuinka pitkäksi aikaa?

 

i) Mikä oli hänen lopullinen kohtalonsa?

 

j) Mitä naisen aviomiehestä kerrotaan?

 

 

Keskiajan ja uuden ajan alun tänkebok-aineistoon voi tutustua tekstinymmärrysharjoitusten avulla:

 

Tukholman kaupunginraadin pöytäkirja vuodelta 1550 (ote)

Tukholman kaupunginraadin pöytäkirja marraskuussa 1480

Tukholman kaupunginraadin pöytäkirja toukokuussa 1479

Arbogan kaupunginraadin pöytäkirja 1.12.1478

 

 

 

Ylös