Runebergistä riimuihin -verkkokurssin tekstinymmärrysharjoitukset

 

Tekstinymmärrysosioon

 

Verkkoresurssiin

 

Harjoitus 8.

 

Vastaukset on palautettava opettajalle viimeistään keskiviikkona 2. toukokuuta klo 12.00.

 

Tehtävä käydään yhdessä lävitse torstaina 3. toukokuuta klo 16.30 alkaen.

 

Edellisen harjoitustekstin tavoin tämäkin teksti edustaa vanhemman muinaisruotsin kautta, ja sen ulkoiset ja rakenteelliset piirteet ovat lähellä edellisen harjoitustekstin piirteitä.

 

Luettavana on ote Pyhänä Birgittana sittemmin palvotun Birgitta Birgersdotterin (1303-1373) omakätisesti kirjoittamasta ilmestyksestä. Naisten tuottamia kirjoituksia on säilynyt keskiajalta ja uuden ajan alusta paljon miesten kirjoittamia tekstejä vähemmän, mikä johtuu luku- ja kirjoitustaidon epätasaisesta jakautumisesta paitsi eri yhteiskuntaryhmissä myös molempien sukupuolten kesken. Tosin on muistettava, että naisten literacy on voinut olla yleisempää kuin tarjolla olevista lähteistä käy ilmi, koska säilyneet ja säilytetyt kirjoitukset painottuvat miehisiin sfääreihin ja toiseksi vielä Birgitan elinaikana riimuliteracy - kyky viestiä riimuin - on voinut olla paljon yleisempää kuin tiedetään (tästä enemmän mm. verkkoresurssin riimutietousluvussa).

 

Birgitta ja useat hänen ympäristöstään uskoivat, että hänellä oli kyky kommunikoida tuonpuoleisen maailman kanssa ja vastaanottaa jumalallisia ilmestyksiä. Useimmiten hän  saneli ilmestyksensä rippi-isilleen, jotka kirjoittivat ne muistiin latinaksi, josta Vadstenan birgittalaisveljet myöhemmin ne käänsivät takaisin ruotsinkieliseen muotoon.

 

Mutta Birgitta osasi kirjoittaa itsekin; tosin pieniä kirjoitusvirheitä tehden niin kuin harjoitustekstistä nähdään. Tekstinäyte voidaan rinnastaa verkkoresurssin tekstinymmärrysharjoituksiin sisältyvään otteeseen 1600-luvulla eläneen aatelisen Agneta Hornin omaelämäkerrasta, joka sekin sisältää kirjoitusvirheitä - vaikka molemmissa tapauksissa kyse oli aristokraattisista naisista, naiset eivät selvästikään olleet yhtä tottuneita tekstintuottajia kuin miehet. Birgitan virheet olivat kuitenkin pieniä, vaikka niitä oli paljon; harjoitustekstiin virheet on jätetty paikoilleen, ja vain yksi, ymmärrystä mahdollisesti todella vaikeuttava, on korjattu lisäämällä hakasulkeissa sanaan siitä puuttuva kirjain. On myös tiedostettava, että myös miehet tekivät kirjoitusvirheitä, ja riippuu pitkälti editorin hyväntahtoisuudesta tai periaatteista, onko hän korjannut kirjoitusvirheet. Tieteellisesti pikkutarkoissa tekstikriittisissä editioissa virheet on korjattu leipätekstiin, mutta käsikirjoituksen virheet tai eri käsikirjoitusten toisistaan poikkeavat variantit on ilmoitettu alaviitteissä. Jos harjoitusteksti tuntuu vaikealta, helpompaan versioon voi tutustua Erik Noreenin kokoaman Fornsvensk läsebokin avulla: siellä teksti on julkaistu tekstikriittisenä editiona mutta nykyisten käytäntöjen mukaan välimerkeillä ja isoilla alkukirjaimilla varustettuna.

 

Ilmestyksissään Birgitta saattoi hyvinkin kärkevään sävyyn arvostella ympäristöään merkkihenkilöitä säästelemättä. Harjoitusteksti selittää, miksi maan- ja kaupunginlakiin yhdistetty kuningas Maunu Eerikinpoika (Magnus Eriksson) on saanut kantaa vanhemmassa historiankirjoituksessa halventavaa lisänimeä Liehakko (Smek). Nykytutkimus ymmärtää paremmin kiistan molempien osapuolten motiiveja.

 

Harjoitusteksti on säilynyt Birgitan paperille kirjoittamana niin kutsuttuna autografina. Käsikirjoituksen nykyinen nimi on Codex Holmiensis A 65, ja sitä säilytetään Tukholmassa Kuninkaallisessa kirjastossa. Birgitta kirjoitti ilmestyksensä oleskellessaan Roomassa. Tekstin sisällön perusteella se on tutkimuksessa ajoitettu 1360-luvulle.

 

Harjoitusteksti:     word     pdf

 

Tehtävä: Avaa ja lue Birgitan kirjoittama teksti ja vastaa sitten mahdollisimman moneen alla esitettyyn kysymykseen.

 

1.      Kuka lausuu ilmestyksen sanat?

2.      Millainen on tekstin mukaan ihanteellinen kuningas?

3.      Mitä ilmestyksessä ennustetaan Ruotsin vallanpitäjien tulevaisuudesta?

4.      Oliko asia pidettävä salassa vai tehtävä julkiseksi?

5.      Mistä kaikista asioista kuningas Maunua (Magnusta) syytettiin?

6.      Mitä kuninkaalle piti ilmestyksen mukaan ehdottaa (oikeammin vaatia)?

7.      Mitä tekstiotteen lopussa sanotaan Jumalasta?

 

Tehtävää tukevat varsinkin seuraavat verkkoresurssin tekstinymmärrysharjoitukset:

 

    Pyhän Birgitan ilmestyksiä: ote luostarisäännöstä

 

    Eerikinkronikka (ote)

 

 

Ylös