Takaisin etusivulle

Apuvälineitä vanhan ruotsin hallintaan     

 

Ruotsin kirjakielen historia on pitempi kuin suomen kirjakielen, vaikka molempia lienee puhuttu yhtä kauan. Vaikka ruotsin kieli on perusrakenteeltaan itse asiassa muuttunut melko vähän 1300-luvun lopun jälkeen, monet arkaaiset kielimuodot voivat olla hankalia vain nykyruotsia taitavalle. Siksi alla esitellään tutkijalle hyödyllisiä apuvälineitä ja vinkkejä. Internetin tarjoamaa materiaalia hyödynnettäessä on kuitenkin muistettava, että se ei - ainakaan toistaiseksi - poista tarvetta tutustua "perinteisessä" muodossa julkaistuun kirjallisuuteen tutkimustyössä tarvittavista lähdejulkaisuista ja arkistolähteistä puhumattakaan.

    Kielihistoriallisia oppaita    Sanakirjoja    Kielinäytteitä    Käsialanäytteitä ja paleografiaa   

 

    Muuta hyödyllistä   Takaisin etusivulle

 

* * *

  

KIELIHISTORIALLISIA OPPAITA    

 

Bergman, Gösta, Kortfattad svensk språkhistoria (1. painos 1968).

 

Pettersson, Gertrud, Svenska språket under sjuhundra år. En historia om svenskan och dess utforskande (1. painos 1996).

 

Wessén, Elias, Svensk språkhistoria 1-3 (1. painos 1941-1955).

 

Moberg, Lena & Westman, Margareta (red.), Svenskan i tusen år - glimtar ur svenska språkets utveckling (1. painos 1998).

 

 * * *

 

SANAKIRJOJA         Ylös   

 

Fornsvensk lexikalisk databas osoitteessa http://spraakbanken.gu.se/fsvldb/ koostuu seuraavista hakuteoksista: K. F. Söderwall, Ordbok Öfwer svenska medeltids-språket (mukaan lukien täydennysosa) (julkaistu 1884-1973) ja C. J. Schlyter, Ordbok till Samlingen af Sweriges Gamla Lagar (1877). Tietokanta kattaa suurimman osan muinaisruotsin dokumentoidusta sanavarastosta. Kiinnostuneille tiedoksi, että vastaava, vanhaa tanskan kieltä (1300-1700) koskeva sanakirja on samoin julkaistu internetissä ja on ilmaiseksi käytettävissä osoitteessa http://www.hist.uib.no/kalkar. Myös muinaisnorjan sanakirja on käytettävissä verkkomuodossa osoitteessa http://www.dok.hf.uio.no/perl/search/search.cgi (valitse linkki Leksikografi ja sitten linkki J Fritzners ordbok).

Forngutnisk ordlista (http://nenna.bebto.com/indexs.htm): Tavallisimmat gotlantilaisissa riimukirjoituksissa ja keskiaikaisissa teksteissä esiintyvät sanat nykyruotsalaisine vastineineen. Sisältää myös linkin gotlantilaisia riimukirjoituksia esittelevälle sivulle.

 

Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid 1-22 (1956-1978): On itse asiassa Pohjolan keskiaikaa koskeva ja tiedoiltaan osin vanhentunutkin tietosanakirja, mutta sisältää myös sanaselityksiä.

 

Sveriges medeltida personnamn (http://www.sofi.se/servlet/GetDoc?meta_id=1801): Painettuna ilmestyneen ja toistaiseksi yhä keskeneräisen sanakirjan verkkoversio kattaa nimet välillä A-H.

 

Schlyter, C. J., Samlingen af Sweriges Gamla Lagar, band 13 (1877): Nimestään huolimatta sanakirja, joka sisältää aakkostetut sanaselityksen Ruotsin keskiaikaisista lakiteksteistä tavattaviin termeihin. Myös monissa muissa lähdejulkaisuissa on ainakin keskeiset tai vaikeat termit kattava sanasto.

 

Liten Historisk-Geografisk Ordlista (http://people.su.se/~ulfjan/LHGO.htm): Agraarin yhteiskunnan maahan, maanomistusoloihin ja maankäyttöön liittyviä termejä selityksineen.

 

Svensk Lokalhistorisk Databas (http://www.lokalhistoria.nu/) tarjoaa mm. historiallisen termiluettelon ja tietoja uuden ajan alun mitta- ja rahayksiköistä.

 

Svenska Akademiens Ordbok (SAOB): Ruotsin akatemian suursanakirja on ilmestynyt vuodesta 1898 alkaen. Yhä keskeneräinen teos kattaa suuren osan ruotsin kielen sanavarastosta vuodesta 1521 alkaen ja sisältää kielinäytteitä aikalaisteksteistä sekä muinaisruotsiakin koskevia sanaetymologioita, mutta vanhempien osien käyttöä hankaloittaa hieman nykyruotsin kannalta vanhanaikainen ortografia (esim. afsked nykymuodon avsked sijasta). SAOB on maksutta käytettävissä internetissä osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/ (kattaa toistaiseksi hakusanat A-Till). Internet-versiossa hakusanojen vanhentunutta ortografiaa on modernisoitu, mikä tekee siitä painettua versiota helppokäyttöisemmän. Vinkkejä SAOBin käyttöön saa täältä: word-tiedosto pdf-tiedosto

 

Dahlgren, Fredrik August, Glossarium över föråldrade eller ovanliga ord och talesätt i svenska språket (1914-1916): Toimii mm. SAOB:in toistaiseksi julkaisemattomien osien korvikkeena.

 

Dalin, A. F., Ordbok öfver svenska språket (1850-1855): Toimii mm. SAOB:in toistaiseksi julkaisemattomien osien korvikkeena.

 

Jännes, Arvi, Svensk-finsk ordbok (1887, näköispainos 1987): Kompakti ja kätevä "taskusanakirja".

 

Cannelin, Knut, Ruotsalais-suomalainen sanakirja (Kolmas, lisätty painos 1921): Vanha sanakirja sisältää sanastoa, joka on jätetty pois uusista sanakirjoista.

 

LEXIN: ruotsalais-suomalais-ruotsalainen verkkosanakirja osoitteessa http://www-lexikon.nada.kth.se/skolverket/sve-fin.shtml. Sisältää keskeisen nykykielen sanaston.

 

Dalman, Johan F., Utkast Til et Sjö-Lexicon. Hwarutinnan de Ord som egentligen brukas wid Ammiralitetet och til Sjöss korteligen blifwa förklarade (1765): Vanhaa merimiesterminologiaa; saatavilla myös digitaalimuodossa osoitteessa http://www.bruzelius.info/Nautica/Etymology/Swedish/Dalman(1765).html.

 

Ordlista med ca 23 000 främmande ord i svenskan osoitteessa http://www.finnake.se/ord/ord.html.

 

Sanakirjat eivät tietenkään ole täydellisiä: niistä puuttuu sanoja, mukana olevien sanojen selitykset eivät välttämättä kata kaikkia merkityksiä ja selityksissä voi piillä virheitäkin. Täydennyksiä ja korjauksia on vuosien saatossa esitelty kielitieteellisessä kirjallisuudessa, varsinkin aikakauskirjoissa, joista mainittakoon Arkiv för Nordisk filologi, Folkmålsstudier, Nysvenska studier ja Studier i Nordisk filologi.

* * *

 

KIELINÄYTTEITÄ (aikalaiskirjallisuuden, raamatunruotsinnosten ja arkistolähteiden lisäksi)         Ylös   

 

Sveriges litteratur I-VII, utg. Carl Ivar Ståhle & E. N. Tigerstedt (1962-1968): Hyvin erityyppisiä kielinäytteitä riimukaudelta 1800-luvulle.

 

Riimuista ks. esim. http://www.raa.se/cms/extern/kulturarv/arkeologi_och_fornlamningar/runstenar.html, http://www.arild-hauge.com, http://www.sofi.se/SOFIU/runlex/ ja http://www.ukm.uio.no/runenews/runefind.htm.

 

Diplomatarium Fennicum eli Finlands Medeltidsurkunder I-VIII (1910-1935) ja Registrum Ecclesiae Aboensis (1890, 1966) Keskiajan Suomen kirjallisia lähteitä esittelevä digitaalinen lähdejulkaisu  osoitteessa http://193.184.161.234/DF/index.htm.

 

Diplomatarium Suecanumin valmistumista ja verkkoversiota odotellessa voi selailla Svenskt diplomatariums huvudkartotek över medeltidsbreven -tietokantaa osoitteessa http://62.20.57.210/RA/diplomat.html tai http://www.statensarkiv.se/default.aspx?id=8004&refid=8005.  Ohjeet sivulla http://fmpro.ra.se/ra/medeltid0/info.html.

 

Diplomatarium Norvegicum on lähes kokonaisuudessaan julkaistu internetissä osoitteessa http://www.dokpro.uio.no/dipl_norv/diplom_felt.html.

 

Diplomatarium Danicumin verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.diplomatarium.dk/. Tähän liittyen ks. myös Københavns Diplomatarium osoitteessa http://www.eremit.dk/ebog/kd/index.html.

 

Diplomatarium Islandicum – Íslenzkt fornbréfasafn: Osat 1–10 skannattuina osoitteessa http://www.archive.org/.

 

Menota eli Medieval Nordic Text Archive osoitteessa  http://gandalf.aksis.uib.no/menota/  on kasvava portaali pohjoismaisiin keskiaikaisiin verkkoresursseihin. Valitse mm. linkki Tekstresursser.

 

Noreen, Erik, Fornsvensk läsebok (1. painos 1932): Sisältää pienestä koostaan huolimatta edustavan valikoiman muinaisruotsin kielellä laadittuja tekstejä. Lopussa tiivis mutta kattava sanasto; vaikeat kohdat selitetty erikseen.

 

Elävää muinaisruotsia: Internetin ensimmäinen -  ja ainoa? - muinaisruotsiksi laadittu kotisivu osoitteessa http://hem.passagen.se/peter9/index.html. Sivuilla esitellään myös muinaisruotsin kielihistoriaa ja kielioppia.

 

Projektet Källtext (http://spraakdata.gu.se/ktext): Sisältää kattavan kokoelman mm. muinaisruotsiksi laadittuja tekstejä, joista osa on julkaistu jäljempänä mainitussa SFSS-sarjassa. Ks. myös Fornsvenska textbanken (http://www.nordlund.lu.se/Fornsvenska/Fsv%20Folder/index.html).

 

Samlingar utgifna af Svenska Fornskrift-sällskapet/Samlingar utgivna av Svenska Forskriftsällskapet (SFSS): Hyvin kirjava ja hyvin kattava, tosin ensimmäisiltä osiltaan tieteellisessä mielessä hieman vanhentunut mitä erilaisimpia muinaisruotsiksi laadittuja tekstejä sisältävä lähdejulkaisusarja, jota on julkaistu 1800-luvulta alkaen. Osa teksteistä on julkaistu myös internetissä Källtext-projektin kotisivuilla (ks. yllä).

 

Schlyter, C. J., Samlingen af Sweriges Gamla Lagar, band 1-13 (1823-1877): Ruotsin keskiaikaiset lait.

 

Wiktorsson, Per-Axel: Språket i landskapslagarna - Sveriges äldsta litteratur Verkkoartikkeli kielinäytteineen osoitteessa http://art-bin.com/art/awiktor.html.

 

Tuomiokirjat (domböcker; keskiajan osalta käytetään tavallisimmin aikalaistermiä tänkeböcker, jolla viitataan kaupunginraatien muistikirjoihin) ovat keskeinen lähde keskiajan ja uuden ajan alun paikallisyhteisöjen arkielämän tutkimuksessa. Tuomiokirjoista välittyy usein myös arkinen kielenkäyttö esimerkiksi kirjureiden ikuistamien repliikkien kautta - tuomiokirjojen kieltä käsitellään mm. Harry Lönnrothin artikkelissa, joka koskee Tammisaaren tuomiokirjoja (http://www.uwasa.fi/hut/svenska/nords/2002/lonnroth.php3). Tammisaaren tuomiokirja vuosilta 1623-1675 on luettavissa pdf-tiedostona osoitteessa http://tampub.uta.fi/tup/951-44-6392-7.pdf. Varsinkin kaupunkeja kuten Tukholmaa, Turkua ja Arbogaa koskevaa tuomiokirja-aineistoa on julkaistu lähdejulkaisuina, jotka sisältyvät mm. Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmiin, mutta tavallisimmin tutkija saa vanhat tuomiokirjat käyttöönsä mikrofilmeinä tai -kortteina. Nykyisin tuomiokirjoja on alettu julkaista sähköisinä lähdejulkaisuina; esimerkkeinä voidaan mainita Tammisaaren tuomiokirja vuosilta 1623-1673 (http://tampub.uta.fi/tup/951-44-6392-7.pdf), Alingsåsin kaupungin tuomiokirjat (http://hemsidor.torget.se/users/a/andtor/dbstart.htm), Grythytten käräjien tuomiokirjat (http://www.geocities.com/Athens/Troy/6160/ght), Hammerdalin käräjäpiirin tuomiokirjat  (http://home.swipnet.se/~w-33067/h-dal/index.html), Järrestadin kihlakunnan tuomiokirjat (http://www.osterlen.com/slaktforskning/dombocker.htm) ja Sköllerstan kihlakunnan tuomiokirjat (http://web.telia.com/~u67801750/index.htm). Näytteiden avulla voi totutella protokollien kieleen ja rakenteeseen ennen kuin ryhtyy tavailemaan uuden ajan alun käsialoilla laadittuja alkuperäistekstejä. Käkisalmen läänin 1600-luvun tuomiokirjoja ei ole julkaistu Internetissä, mutta niihin on laadittu digitaalinen tuomiokirjakortisto (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuomiokirjakortisto), mikä helpottaa niiden käyttöä. Norjalaisia tuomiokirjoja ja niitä koskevaa tutkimusta esitellään osoitteessa http://www.hf.uio.no/hi/prosjekter/tingbok.

 

Kaupunkihistoriallisia tekstejä 1500-1700-luvuilta esitellään Anton Anders von Stiermanin lähdejulkaisussa Samling utaf kongl. bref, stadgar och förordningar &c. angående Sweriges rikes commerce, politie och oeconomie uti gemen ifrån åhr 1523 in til närwarande tid (osa 1, vuodelta 1747) ja sen digitaalisessa versiossa Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/18879.

 

Svenskt offentligt tryck 1500-1800-luvuilta on hakutoiminnoilla varustettu tietokanta, joka pitää sisällään myös digitalisoituja asiakirjoja. Sinne pääsee sivulta http://www.kb.se/soka/bibliografier/offentligt-tryck/.

 

Edellisen tietokannan tavoin SVAR eli Svensk Arkivinformation (http://www.svar.ra.se/)  ja NAD eli Nationell ArkivDatabas (http://nad.ra.se/) päästävät käyttäjän myös digitalisoitujen asiakirjojen pariin - SVAR tosin on lisenssinvarainen, mutta toimii esimerkiksi Jyväskylän yliopiston verkossa. 

 

Nuijasotaa koskevia asiakirjoja on julkaistu osoitteessa http://www.kokkola.fi/historia/nuijasota/handling.htm.

 

Manuductio Ad Poesin Svecanam: Thet är En kort Handledning til thet Swenske Poeterij/Verß- eller Rijm-Konsten (1651): Suurvalta-ajan runousoppia sanaselityksineen digitaalimuodossa osoitteessa http://www.svenskavitterhetssamfundet.se/PDF/SVS_blue/arvidi_manuductio.pdf.

 

Ennen 1700-lukua painettua kirjallisuutta esitellään Kuninkaallisen kirjaston kotisivuilla osoitteessa (http://www.kb.se/F1700/Start.htm). Kielinäytteet toimivat ilmeisesti ainakin toistaiseksi vain Netscapen uusimmissa versioissa.

 

Valtiopäiväasiakirjojen (riksdagsprotokoll) painetut laitokset: Esim. Prästeståndets riksdagsprotokoll 1742-1743, utg. Börje Bergfeldt (1999). Säätyvaltiopäivien aikaisia protokollia esitellään osoitteessa http://www.riksdagen.se/templates/R_Page____6012.aspx.

 

Historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1860: Internetiin skannattuja vanhoja suomen- ja ruotsinkielisiä sanomalehtiä. Osoite: http://digi.lib.helsinki.fi. Käyttö maksutonta. Ensimmäinen Suomessa julkaistu sanomalehti, Tidningar Utgifne af Et Sällskap i Åbo 15.1.1771, on luettavissa myös osoitteessa http://www.sanomalehdet.fi/ensimmainen.

 

Project Runeberg (http://www.lysator.liu.se/runeberg): Alati kasvava kokoelma skandinaavisia tekstejä eri aikakausilta. Kielihistorialliselta kannalta on kuitenkin huomattava, että osa vanhoista teksteistä kuten Runebergin teoksista on julkaistu kieliasultaan modernisoidussa muodossa.

 

Siitä, miten vanhaa ruotsia äännettiin, saa käsityksen kuuntelemalla ruotsin kielen murteita  (http://swedia.ling.gu.se/) tai - mitä muinaisruotsiin tulee - islannin kieltä (http://www2.rz.hu-berlin.de/bragi/b0/b0_malfraedi.htm).

 

* * *

 

KÄSIALANÄYTTEITÄ JA PALEORAFIAA         Ylös 

 

Swedlund, R. & Svenonius, O, Svenska skriftprov 1464-1828. Texter och tolkningar. (Andra upplagan 1948).

 

Karonen, Petri, Nygård, Toivo, Rantatupa, Heikki & Vilkuna, Kustaa H. J., Vanhojen käsialojen lukukirja (2. uud. laitos 1998; myöhempiäkin painoksiakin on otettu ja tultaneen ottamaan).

 

Mäkelä-Alitalo, Anneli, Käsialakirja. Arkistojen aarteiden tulkintaa 1500-luvulta 1700-luvulle (2000).

 

1500-1800-luvuilla käytettyjä kirjaimia esitellään osoitteessa http://www.genealogia.fi/faq/faq031e.htm.

 

Saksalaiset kirjoitustyylit ja kirjaimet vaikuttivat myös siihen, miten Pohjolassa kirjoitettiin muillakin kielillä. Niitä voi tarkastella esimerkiksi linkeistä http://www.suetterlinschrift.de/Lese/Kanzlei1.htm ja http://www.suetterlinschrift.de/Lese/Kanzlei2.htm.

 

Saksalaista fraktuuraa esitellään täällä: http://www.suetterlinschrift.de/Lese/Schriftgeschichte/Fraktur1.htm.

 

Goottilaisen kirjoituksen historiaa esitellään täällä: http://www.familysearch.org/Eng/Search/rg/guide/German_Gothic99-36316.ASP . Ks. myös 1700-luvun saksalaista kirjoitusta esittävä sivusto osoitteessa http://www.mun.ca/rels/morav/script.html.

 

Keskiaikaisissa kirjoituksissa käytettiin kirjoitusmateriaalin säästämiseksi paljon lyhenteitä. Niitä on esitelty paleografisissa oppaissa ja alan verkkoresursseissakin (ks. alempana). Latinankielisten lyhenteiden tuntemukseen perehdyttää myös A. Cappelli, Dizionario di Abbreviature Latine ed Italiani (useita painoksia). Vuoden 1912 laitos on luettavissa Internetistä osoitteessa  http://www.hist.msu.ru/Departments/Medieval/Cappelli/, mutta kuvien näkeminen edellyttää värien säätämistä tai kuvan valitsemista kursorilla, jolloin sivut ja teksti erottuvat valkoisesta taustasta (valitse lyhenne ja kuljeta kursori hiiren vasemmanpuoleinen painike alas painettuna sivun oikealta laidalta vasempaan laitaan).

 

Internetissä on paljon keskiajan ja uuden ajan alun paleografiaan perehdyttäviä verkkoresursseja, joissa on myös eri tekniikoihin perustuvia itseharjoittelumahdollisuuksia. Useimmat näistä ovat englannin-, ranskan- tai saksankielisiä ja esittelevät kielialueensa pääkielellä laadittujen tekstien ohella myös latinankielisiä kirjoituksia. Tällaisia verkkoresursseja on paljon enemmänkin kuin alempana mainitaan. Lisää verkkoresursseja ja niiden mahdollisesti muuttuneita osoitteita kannattaa etsiä omatoimisesti avainhakusanoilla Google-hakukoneen avulla.

 

Palaeography Training - Medieval Manuscripts on keskiajan paleografian tieto- ja harjoitusaineistoihin johdattava linkkilista Bangor Universityn sivuilla osoitteessa http://palaeography_training.bangor.ac.uk/paleo.php?menu=6&catid=1529&subid=0. Näiden avulla pääsee paitsi harjoittelemaan käsialojen tulkintaa myös saa lisätietoa lyhenteistä, latinankielisistä ilmauksista ja keskiaikaisista dateerauskäytännöistä.

 

Myös Medieval Writing -sivusto osoitteessa http://medievalwriting.50megs.com/writing.htm perehdyttää nimenomaan keskiajan paleografiaan. Sielläkin on tarjolla itseharjoittelumahdollisuus samoin kuin linkkejä samanlaisiin sivustoihin. Jos valitset linkin "Site map" ja sitten linkin "The History of Scripts", pääset keskiaikaisten kirjainten kehityshistorian esittelyyn.

 

Norjalainen 1500-1800-lukujen käsialojen käyttöön opettava itseopiskelukurssi osoitteessa http://www.hist.uib.no/gotisk.

 

Tämän verkkoresurssin paleografiaosastossa voi harjoitella myös keskiaikaisten käsinkirjoitettujen ruotsinkielisten tekstien ymmärtämistä. Jos haluat laajemminkin omatoimisesti harjoitella keskiaikaisten ruotsin- ja latinankielisten tekstien transkribointia, voit pienellä vaivannäöllä käyttää hyväksesi Ruotsin Valtionarkiston (http://www.statensarkiv.se/) verkossa julkaisemia keskiaikaisia asiakirjoja ja niistä samoin verkossa julkaistuja transkriptioita: avaa näytöllesi asiakirjan kuva (em. verkkosivu, linkki "Verksamheter", linkki "Svenskt Diplomatarium, linkki "Utgivning", esim. linkki "Originalen i häfte 11:1" ja valinnainen asiakirja, joka on numeroitu; kuvat ovat suurennettavissa) tai tulosta se, laadi siitä omatoimisesti transkriptio ja tarkista tulos sähköisestä lähdejulkaisusta (em. verkkosivu, linkki "Verksamheter", linkki "Svenskt Diplomatarium, linkki "Huvudkartotek", linkki "Huvudkartotek över medeltidsbreven"; hae sitten valitsemasi ja transkriboimasi asiakirjan editoitu transkriptio päivämäärän tai DS-numeron avulla - viime mainitussa tapauksessa valitse "Avancerad sökning", rullaa hakusivun alapäähän ja kirjoita numero "DS-nummer"-ruutuun ja paina "Sök" - rullaa sitten takaisin ylös ja klikkaa kirjeen numeroa ("Brevnummer"), joka siis on eri kuin DS-numero; tutustu asiakirjan tietoihin ja klikkaa "Visa boktryck" -linkkiä, jolloin näet transkription pdf-tiedostona - vertaa omaasi). Kuulostaa ehkä monimutkaiselta, mutta tekniikan oppii lyhyen harjoittelun jälkeen. Kokeile vaikka asiakirjaa DS 9231. Monet digimuodossa julkaistut asiakirjat on julkaistu perinteisissäkin lähde-editioissa (tiedot mainitaan Huvudkartotek-tietokannassa), mutta niiden tarkkuudessa esiintyy vaihtelua. Siksi Huvudkartotekin pdf-muotoinen transkriptio soveltuisi parhaiten oman harjoittelun vertailuaineistoksi.

  

SVAR-tietokanta osoitteessa http://www.svar.ra.se/ sisältää kasvavan määrän vanhoilla käsialoilla ja enimmäkseen vanhalla ruotsilla kirjoitettuja digitoituja asiakirjoja (valitse linkki "Snabblänkar skannat material"; käyttö edellyttää lisenssisopimusta, jollainen on ainakin toistaiseksi esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla).

 

 

* * *

 

MUUTA HYÖDYLLISTÄ         Ylös 

 

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (http://www.kotus.fi/) tutkii, tallentaa ja arkistoi mm. suomen ja ruotsin kieltä koskevaa aineistoa - runsaissa digitoiduissa aineistoissa on tarjolla on mm. vanhan kirjasuomen tekstikorpus, josta voi olla hyötyä haettaessa merkityksiä vanhoille ruotsinkielisille termeille (korpukseen kuuluu myös Gananderin sanakirja) ja tietoa paikannimistä (ks. myös Suomen Sukututkimusseuran julkaisema luettelo paikannimistä Suomessa vuonna 1897).

 

Virtuaalinen vanha kirjasuomi: http://www.vvks.info/.

 

Muisti-projekti eli digitoidun kansallisen aineiston yhteistietokanta osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/memory/.

 

Sukututkimusoppaita: Kirkonkirjojen vanha ruotsin kieli latinankielisine termeineen on usein vaikeaselkoista. Apua tarjoaa mm.  Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä opasluettelo osoitteessa http://www.genealogia.fi/litt/stutkops.htm.  Kirkonkirjoissa, tuomiokirjoissa ja muissa lähteissä käytettyjä lyhenteitä esitellään mm. osoitteessa http://www.genealogia.fi/lyh/index.htm. Myös Karjala-tietokantasäätiöllä on oma sanastonsa, joka on käytettävissä sivulta http://personal.inet.fi/palvelu/karjala-tk/. Erityisesti Ruotsin osalta myös Nättidningen Rötter osoitteessa http://www.genealogi.se.

 

Päivi Happonen, Sukututkimuksen asiakirjaopas – väestöhistorialliset lähteet. Mikkeli 2004. Mikkelin maakunta-arkiston kustantama tietoteos sisältää havainnollisten lähde-esittelyjen ohella laajan ruotsalais-suomalaisen sanaston, joka on jaettu seuraaviin aihepiireihin: ammattinimikkeet, taudit ja kuolinsyyt, perhe- ja sukulaisuussuhteet, aikakäsitteet ja muut sekalaiset merkinnät.

 

Språkvetenskap på internet (http://spraakbanken.gu.se/): Göteborgin yliopiston ruotsin kielen laitoksen ylläpitämä hyödyllinen linkkiluettelo.

 

Vanhoista raha- ja mittayksiköistä saa tietoja paitsi sanakirjoista myös Vad kostade det? -teoksesta ja Turun yliopiston mittojen muuntaja -ohjelmasta (http://www.hum.utu.fi/projects/historia/cgi-bin/mitat/). Rahan reaaliarvon muutoksia ja historiallisia valuuttakursseja esitellään Historisk monetär statistik -verkkoresurssissa sivulla http://www.riksbank.se/templates/Page.aspx?id=26803.

 

Vinkkejä SAOBin käyttöön: word-tiedosto pdf-tiedosto

 

 Ylös 

 

MARKO LAMBERG OTTAA MIELELLÄÄN VASTAAN

PALAUTETTA TOIMIMATTOMISTA LINKEISTÄ

SAMOIN KUIN VINKKEJÄ UUSIKSI LINKEIKSI.

Takaisin etusivulle

 

                     (viimeisin päivitys 13.1.2009)