Muihin harjoituksiin

Paval Scheelin kirje noin 11.8.1510

Venlige helsa forsent met Gudh. Som i skriffwe mik til, Hans, besynnerlige gode wen, bode nw och swa i høstres om ider son Morthen, at myn drengh skulde haffua stulit ok lockat honom tedhan fron ider etc., tho mai wetha, at sidhan idert budh, Mickil, hade warit her oc war hedhan faren, kom mick en resa vppa oforwarendis, at jach skulde giffua mik til Rytzelant i Swerigis rikis ærende. J thet sama jach sath j slædan oc skulde fara aff stadh pa sancte Thomas affton, møtte ider son Morthen mik vtan for myn porth oc myn drengh met, hwar fore stodh jach strax vpp vtoff slædan och sporde honom till i monge dandemens nærwaran, hwi han war swa lupin fron ider eller i hurudane motthe han war kommin tiidh, om min drengh hade honom luckat eller tubbat. Huad han swarade ther til, weth han sielff gøra rekenskap fore. Mæn myn drengh vrsakade han oc alle andre, the i skepet wore, at the hade met honom inthe gøra. Sidhan førde jach honom met mik in til her Mattis i Karis, epter ty jak war stadh pa myn resa, oc badh honom ther om, at han skulde honom nær sik haffua til tess idert wisse budh kome tidh eller jach kunde aff Rytzeland igen koma. Jagh hade ganska gerna seet, at han hade stragx komit ider tilhonde igen. Engen fordel weth iak mik aff honom haffua. Jach kan swa wel vmbæra honom som han kan mik. Nw sidhan jak kom fron Rytzelandh folde han mik hiit til Abo oc gonger her nw til scola. Kosten och hwsrwm hauer jach vnt honom for wener skuldh. Teckis ider lata henta honom igen, thet mai gøra. Jnthe acther jac honom ider forholla; i ma gøra met honom huad ider tæckis. Jnthe bodh hadhe jac effter honom, inthe hentade jac honom hiidh, ey heller acther jac honom hædan føra. Jac haffuer vnderwist honom met godom ordom thet bæste oc yterste jach haffuer kunnit gøra. Engen kan jach truffwa tidh han sielff wil ey fara, ey heller kan jac nagon latha basta eller bynda for ider skuldh, eller bødhel eller byswen aff mik gøra. Ty giordis icki behoff at scriffua sa hommodigh breff fron ider. Haffwa j monga m mr.[1] at spilla bort, kan sakta hænda, at the ma æn en tidh nyttoge wara. Jnthe behøffue i vnsæye eller forfæra mik met ider monga peninga; i wethe nw han ær her, gører om honom huad ider tæckis. Jac menthe mik haffua fortjænt tak oc engen owilia, at jak honom haffuer hyllat til mik ther vppa, at han skulde icke koma i on skalke hopp eller tage sik nogot løst liffwerne fore. Mæn vele i tagha myt rodh, tho roder jac ider fulleliga, ati fara wiseliga oc sacta met honom, swa frampt i wele noghen tidh hugnat aff honom haffua. Man kan icke skapa menniskien stragx sa wiiss och kloch, som henne bør wara. Jder her met Gud befellendis. Scriffuit i Abo circa Tiburcij anno mdx(mo).[2] Pouel Skeel.

 

Selvennökset:

[1] monga m mr. = 'monta tuhatta markkaa' (M = 1 000); viittaus kirjeen vastaanottajan, Hans Suurpään, kirjeen kirjoittajalle aiemmin lähettämään vihaiseen viestiin. Samaa asiaa koskevasta kirjeenvaihdosta ks. FMU 5423, 5424, 5449.

[2]  circa Tiburcij anno mdx(mo) = Tiburtiuksen päivän tietämissä vuonna 1510. [Tiburtius oli roomalainen pyhimys, joka legendansa mukaan kärsi martttyrikuoleman 11. elokuuta 286.]

Huomaa, että i/j on vuoroin pronomini (I = Ni), vuoroin prepositio (i). Ensin mainittuna se saattoi sulautua predikaattiverbiin, jos se sijaitsi sen jäljessä (mai = ma I = må Ni).

 

Lähde: FMU 5471. Julkaistu myös Internetissä Diplomatarium Fennicumissa osoitteessa http://vesta.narc.fi/df/. Alkuperäistä paperiasiakirjaa säilytetään Helsingin yliopiston kirjastossa. Kirjeen suomennos on luettavissa teoksesta Matti Rautiainen - Marko Lamberg - Mika Jokiaho - Petri Karonen - Kustaa Vilkuna, Suomi kuningaskunnassa: Suomi ennen vuotta 1809 - Opettajan materiaali. Helsinki 2002, s. 109.

 

Kommentit tekstiin

Muihin harjoituksiin

Sanastoon

Etusivulle