Muihin harjoituksiin 

Ote Hälsinglannin lain rakennuksenkaaresta

 

VIII

 

Ganger man i skogh annars mæÞ hund ok bughæ. bøtæ II øræ. gør basæ .i. scoghi hans bøtæ .IIII. øræ gør gildri. bøta .VIII. [øræ] i ÞriÞiung hwan. Lægger arff. æller løper ælgh. aff winterstaÞu. VIII. øræ i hwan. ÞriÞiung.

§.1. Løper man siælfwr ælgh .i. skoghi sinum. hindrær han mater. æller møÞo[1] ok Þrænger han fra fara. Þa sæti arf i fiæt. ær han fra vm naat æller twa. ok fæller man dyur mæÞæn. Þa agha Þæn skøt bogh mæÞ huld ok har[2] sum fældi. ok hin hafwa dyvr sum løpti.  Delæ mæn vm løpt. Þa skulu lotløsir mæn løpt skuÞa. ok æftir fiæti gangæ. ok Þæn hafwi dyur sum Þe till witnæ. mæÞ sinum eÞe.

§.2. hafwi Þæn biorn ok wargh ok iærf sum weÞer. hafwi Þe friÞ ii ængum staÞ.

§.3. vm fughlæ. gildri ok byuræ. wæri lagh sum vm annat gildri. Dyl han. Þa dyli mæÞ XII manna eÞe. ok mistæ gildri

.IX.

Nu ma ængin foræ aÞrum garÞ rymæ um akær æller vm ængi mæÞæn hø. æller korn utæ stander. rætter stæmpnidagh ær vm vinter nat. Riffur førræ. bøtæ .VIII. øræ i ÞriÞiung hwan. ok skaÞæ giæld. æller dyli mæÞ XII. manna eÞe

X

Legher bondæ man æller kona. ganger a mat æller malæ mæÞ bondæ. æller takæ fæstæpænningæ. skils han wiÞ bondæ før stæmpnu dagh. giældi ater bonda fæstupænnung. ok swa mykla leghe sum bondæ Þy fæst hafwÞi.[3] ok swa lægho konæ driffwer han æi Þer nøÞ till wræker bondæ legho hion sitt bort man æller kono foræ rætæn stæmpnudagh, vtan saak, Giwi legho hione sinu swa mykit han Þy fæst hafdi.

 

.XI.

Skiær man a annan ywr marki. æller slaar ok later quært standæ. sighiæ. till ath ospiltæ. ok wæri sakløs. spillis Þæt bøta sum han aff førÞæ .VIII. øræ i ÞriÞiung hwan.

§.1. sar man iorÞ annars mæÞ olofwi Þa hafwi forgiort frø sinu. ok ærwiÞi. ok Þæn hafwi korn sum iorÞ a. førir han aff awæxt. bøtæ .VIII. øræ i ÞriÞiung hwan æller dyli mæÞ XII. manna eÞe 

.XII.

Delæ mæn vm a ganga byæ mællum Þa skulu minunga mæn mærkiæ witæ Þeræ i mællum. hawer annar mærki. ok annar æy. Þa hafwi Þæn witzord mærki hafwr. Hawa badhi mærki, Þa bøte Þen agangu minninga mæn fælla.[4] Hawæ baÞæ mærki. ok hwærghin minnung skiptæ Þa i tu synder Þy. Þe delæ wm. ok hafwi halft hwar Þeræ.

 

Huomautuksia

[1] Näin lukee käsikirjoituksessa B, jolloin ajatuksena on "jos häntä estää/vaivaa nälkä tai väsymys". Käsikirjoituksessa A lukee kuitenkin hindrær han nokor. æller møÞer  'jos joku estää tai väsyttää häntä'.

[2] A-versiossa lukee har-sanan tilalla han.

[3] A-version alkuperäisessä versiossa artikla X päättyy tähän. Loppu on yhdistelmä A-versioon tehdystä täydennyksestä ja B-version sanamuodosta.

[4] Tämä lause esiintyy vain B-versiossa.

 

Hälsinglannin laki on säilynyt kahtena käsikirjoituksena (A ja B), jotka poikkeavat paikoin toisistaan - enimmäkseen sen vuoksi, että tekstiä jäljentäessään muistiinmerkitsijät ovat lukeneet joitain sanoja hieman väärin tai unohtaneet joitain sanoja tai sitten he ovat jäljentäneet lain sellaisen tekstin pohjalta, jossa virheet olivat jo valmiiksi. Kovin suuria näiden kahden version väliset erot eivät ole. Yllä oleva tekstinäyte on yhdistelmä A- ja B-versiosta siten, kuin kyseiset lainkohdat todennäköisesti oli tarkoitettu. Merkittävimmät eroavaisuudet on mainittu huomautuksissa. Ortografiaa on yhdenmukaistettu käyttämällä A-versiolle uskollisesti  grafeemia Þ niissäkin kohdissa, jotka ovat peräisin B-versiosta ja joissa alkuperäisteksti käyttää grafeemiyhdistelmää th. Yhdistelmä on koostettu seuraavista lähdejulkaisuista: C. J. Schlyter, Samling af Sweriges Gamla Lagar, band VII. Lund 1844, s. 74 - 76; Åke Holmbäck & Elias Wessén, Svenska landskapslagar, band 3. Stockholm 1940, s. 374 - 375, 384 -385; Fornsvenska textbanken osoitteessa http://www.nordlund.lu.se/Fornsvenska/Fsv%20Folder/.

 

 

Kommentit tekstiin

Muihin harjoituksiin

Sanastoon

Etusivulle