Muihin harjoituksiin

 

Maunu Eerikinpojan kaupunginlaki:

Kuninkaankaaren ensimmäiset seitsemän artiklaa

 

I

Nw skal man borghamestara ok radhmen wælia, tha skulu alle borghamestara ok radhmen al aar fore sancte walborghe dagh atta daghum til radzstufw koma, engom therra vndantaghnom eller borto warande, widher hans tre marker, foghatanom ok borghamestarom ena mark til tweskiptis, som vm thet aaret æru, konungenom ok stadhenom twa marker til tweskiptis. A sancte walborgha dagh skal man thøm lysa som walde æru, j radzstuffw, epthir gamblom stadga. § 1. Then som borghamestare eller radhman skal wara, han egher thenna edh swæria: swa bidhir iak mik gudh til hielpa ok the helghodoma som iak a halder, iak skal minom konunge troen wara, ok widher fatigha ok rika i allom domum rætto følghia, ok aldre wrango mote mino samwiti ok lagh vm, lagh aldre wrængia eller oræt styrkia, eig fore rædde skuld, wild eller peninga gyri, eig fore awund eller iluilia, eig fore frændzæmio eller winskap; swa se mik gudh huldher som iak sant sigher. § 2. Ok æ tha radmen skulu wælias, tha skal foghaten nær wara.
 

II

Borghamestara sculu vara alz siæx, thre swenske oc thre thyzske, oc twe skulu vara hvart arith. Radhmen sculu wara thretighi altz, halft aff hvario. Then scal wara swensker borghamestare ellær radhman, sum war fødder aff swenskum fadher, ææ hwat modher var swensk eller thyzsk. Thydzsker borghamestare scal vara thæn, sum var fødder aff thyzskum fadher, ee hwat modherin war thyzsk eller swensk; oc aldre skal thet adhraledhis skiptas. Tyo skulu vara vm eth aar, fæm swenske oc fæm thyzske, swa annath arith, oc samuledhis thridhia, oc twe borghamestara hwart arith medh them tyo, sum før ær sakt. § 1. Thæn stadher æi hawer sva empne aa mannum, han hafvi minna tal epthe thy han forma. Kan oc thet tima, adh minna mantal ær aa thyzskum en swenskum, eller flere, tha fylles mantalith medh swenskum, æn the æro till, oc vari firi thyzskan, oc fylles aldre thydzske fore swenskan, æn aa them brister, vtan iæmpt vari. § 2. Aldre ma ok then radhman vara, sum æi hawer æghit arff i stadhenum.

III

Aath thy huse eller kisto, sum statzcins incigle, booc eller stadzins preuilegia skulu gømas i, ther agha vara twe nykla aat; en scal then swenske borghamestaren hava, oc annan then thydzske, sum sitia vm sama arith.

IV

Eig skulu eller ægha borghamestara eller radhmen i radheno aff enne slekt wara alz saman mera æn fyra, hwat thet ær maghsemia eller skylskaper. § 1. Aldrigh skulu ok twe brødher borghamestera wara eller radhmen i sændir, vtan eig ær annat wal til. 

V

Tagher borghamestare eller radhman muto for doom sin, giffui konunge muto, ok bøte XL marker til treskiptis, konungenom XIII marker ok atta ørtogher, stadhenom ok swa mykit, malsæghandenom samu ledhis, ok gange aff radheno, æn han wardher til wnnen medh siex godhom mannom.
 

VI

Stadzens skriffuare hwilken som skal wara eller wælias, han skal wara swensker ok aldre wtlændzsker.

VII

Kan thet wara at borghamestera ok radhmen kiffuande wardha sin i mellen vm walet, tha the skulu borghamestara eller radhmen wælia, tha skulu the radha flere saman halda ok betre skæl haffua ok foghaten medh halder; tho skulu the prøffua ok radha al maal, før æn the nokon stadga ther a gøra.

 

Lähde: Konung Magnus Erikssons stadslag. Corpus iuris sueo-gotorum antiqui/Samling af Sweriges gamla lagar, Vol. 11, utg. C. J. Schlyter. Stockholm 1865. Maunu Eerikinpojan kaupunginlaki on luettavissa myös Fornsvenska textbankenin sivuilla. Nykyruotsinkieliseen tulkintaan voi tutustua teoksessa Magnus Erikssons stadslag i nusvensk tolkning av Åke Holmbäck och Elias Wessén. Lund 1966.

Maanlain ja useimpien maakuntalakien tavoin kaupunginlaki jakaantui kaariin (balkar), joissa käsiteltiin eri elämänalueita. Kuninkaankaaren raatia koskevat säännökset sijoittuvat aivan lakitekstin alkuun. Lakitekstejä luettaessa pätee se lähdekritiikki, jota on noudatettava aina normatiivisia lähteitä tarkasteltaessa: lait ilmaisevat lähinnä tavoitteita, todellisuus on voinut olla erilainen jo kirjoittamattoman tapaoikeuden vuoksi. Kuninkaankaaren toista artiklaa muutettiin merkittävällä tavalla lokakuussa 1471 kieltämällä ulkomaalaisten pääsy raatiin.

 

 

Kommentit tekstiin

Muihin harjoituksiin

Sanastoon

Etusivulle