Jyväskylän yliopisto: Esteettömyys

Kirjaston esteettömyyskartoitus

Yliopiston kirjasto.

Pohjapiirrokset

Salit

Esteetön yliopisto –hanke. Jyväskylän yliopisto

Pääkirjaston rakennettu ympäristö

Kirjaston käyttäminen sekä perinteisesti että digitaalisesti on yksi yliopistoyhteisössä toimimisen perusedellytyksistä, ja kirjaston tulee olla avoin myös yleiseen käyttöön. Niinpä kirjaston kehittämiseen osallistuminen on Esteetön yliopisto –hankkeelle ensisijaisen tärkeää. Pääkkölän (2004) Jyväskylän yliopiston esteitä käsitelleessä kartoituksessa kirjasto ja kirjaston palvelut saivat opiskelijoilta kiitosta, erityisesti mainittiin kirjaston tiedonhakukoulutukset. Yleiseksi ongelmaksi koettiin tentti- ja kurssikirjojen vaikea saatavuus kirjastosta, opiskelijoiden toimintaa häiritsi ”huutava pula kirjoista”. Pääkkölän lopputyö ei juurikaan tuonut esiin rakennetun ympäristön kehittämistarpeita kirjaston osalta.

Tässä raportissa esitettävät rakennettua ympäristöä koskevat ehdotukset perustuvat Jyväskylän yliopiston liikkumis- ja toimintaesteiden kartoitukseen (1999-2005), kirjaston kokemukselliseen kartoitukseen (2005) sekä Esteetön yliopisto -hankkeen eri työryhmien tuottamaan informaatioon. Raportissa keskitytään liikkumisen ja toimimisen esteisiin kirjaston kehittämiseksi vastaamaan mahdollisimman moninaisen käyttäjäkunnan tarpeisiin. Painopiste on kehittämismahdollisuuksien kuvailussa ja moni ansiokas, hyvin toimiva ratkaisu jää tässä huomiotta.

Rakennetun ympäristön raporttia täydennetään näkemisen ja kuulemisen esteiden kartoituksella kevään 2005 aikana. Kirjaston esteettömyyden kokonaisraportti sisältää myös palvelujen ja tiedotuksen kehittämisehdotuksia.

Liikkumis- ja toimintaesteiden kartoituksessa on esteettömyyden ja esteiden arvioimiseksi käytetty Suomen rakennusmääräyskokoelman F1 Esteetön rakentaminen –kriteereitä. F1-kritteerien täydennykseksi on sovellettu USAn ADA-lainsäädäntöä, sillä siellä on ohjearvojaesimerkiksi ovien painoihin, mikä FI:stä puuttuu.

Kirjaston tavoitettavuus

Pysäköintialue

INVA-paikat (2 kpl) on sijoitettu pääsisäänkäynnin portaiden eteen, kun niiden olisi parempi olla luiskan puolella. Aikaisemmin yksi INVA-paikka oli Minna Canthin kadun puolella pysäköintialueen perällä, mutta sitä ei enää ole merkittynä. INVA-paikkojen määrä 2 kpl/55 pysäköintipaikkaa täyttää edelleen F1-kriteerit.

Kulkuväylät ulkona

Kulkuväylä INVA-pysäköintipaikalta luiskan puolelle on lievästi viettävä ja vaatii suojaamattomana talvisin hyvän huollon liukkauden ja lumen vastuksen torjumiseksi. Väylän leveys 900 mm täyttää lyhyille matkoille annetun minimivaatimuksen, mutta väylän varrelle telineen ulkopuolelle jätetyt polkupyörät voivat estää kulkua. Kulku yliopistonkadunsuunnasta hallinnonpuoleiselle sisäänkäynnille kirjaston seinustalla on muuten kunnossa,mutta jyrkkä (suositus 5%, toteutuma 1 950 : 21 000 = 9.3%), mitä sinänsä on vaikeamuuttaa ja loivempi väylä on tarjolla lähempänä hallintorakennusta.

Väylä luiskalle on ahdas ja talvella jatkuvan puhdistuksen tarpeessa.

Sisäänkäynti

Rakennus on rinteessä, joten pääsisäänkäynnin edessä on suuri korkeusero. Sisäänkäyntion ratkaistu sijoittamalla portaat ja luiska oven eteen toisiaan vastapäätä. Luiska ei kuitenkaan ole lainmukainen eikä esteetön koska luiskan nousu on 14.7%., kun suositus onenintään 8%. Luiskan pituus on 14,4 metriä, mikä F1-kriteerin mukaan edellyttäisi tasannetta 6 metrin yhtenäisen osuuden jälkeen. Lisäksi ulko-ovien paino (55 N, suositus 10 N) ja kynnyksen korkeus (40 mm, suositus 20 mm) estävät sisäänkäynnin itsenäistä käyttämistä esimerkiksi pyörätuolilla kirjastoon kulkevilta. Ovien raskaus ja kynnysten korkeus ovat haitalliset jokaisessa kirjaston sisäänkäynneistä.

Luiska on jyrkkä ja pitkä.

 

 

Mahdollinen korjausmenettelu

Kaikkien sisäänkäyntien ovien ja kynnyksen korjaaminen kriteerienmukaisiksi on mahdollista ja perusteltua joka tapauksessa. Luiskan kaltevuuden saaminen kohtuulliseksi on kuitenkin vaikeaa. Harkinnanarvoinen vaihtoehto on kirjaston hallintorakennuksen puoleisen sisäänkäynnin kunnostaminen esteettömäksi ja INVA-pysäköinnin sijoittaminen sen välittömään läheisyyteen. Vähintään hallinnonpuoleisen, mielellään kummankin, yleisen sisäänkäynnin ovien koneellistaminen hyödyttäisi kaikkia käyttäjiä koska kirjastossa asioidaan usein kantamusten kanssa ja mahdollistaisi itsenäisen liikkumisen pyörätuolilla. Esitetyssä kohdassa pysäköintipaikat olisivat käytännölliset myös hallintorakennuksessa asioiville liikkumisesteisille ihmisille Eikä esimerkiksi kulkuväylän jyrkkyys tule vastaan. Ratkaisu edellyttäisi selvää opastusta pysäköintipaikoille ajoväylän alusta alkaen yliopistonkadulta.

Kirjastossa liikkuminen ja toimiminen

Kulkuväylät sisällä

Sisätiloissa ei eri kerroksissa ole kirjaston asiakkaiden kannalta ongelmallisia tasoeroja (lukuun ottamatta 1. kerroksen kurssikirjaston mikrofilmien lukutilaa) ja kerrosten välillä on kaksi hissiä. Hissien käyttäjälle saatava informaatio voisi olla kattavampi (tieto napin painamisesta, hissin kulusta ja ovimerkinnät hississä - henkilöhissin ovessa kerrosnumerot, tavarahissin ovissa myös, mitä oven takana on). Kirjastossa on kaikkien käyttäjien toimintaa haittaavia, raskaita ovia (henkilöhissi 50 N, tavarahissi 110 N, lukusalien ja kurssikirjaston ovet jopa 60 N). Vähimmillään voisi auttaa ovipumppujen säätäminen, mutta tehokkaimmin esteitä poistettaisiin tässäkin koneellistamalla ovet.

Hissien napeissa on puuttelliset merkinnät.

Toisen kerroksen lepohuoneen ovi on poikkeuksellisen kapea (vapaa leveys 720 mm, p.o.min. 850mm). Oven leventäminen tai lepohuoneena käytettävän tilan vaihtaminen ovat mahdollisia ratkaisuja. Kulkuväylien kapeus on paikoitellen ongelma, esimerkiksi kurssikirjastossa hyllyjen päädyissä käytävä on alle ohjearvon (min. 900 mm) etenkin, jos joku istuu päätyyn sijoitettujen pöytien ääressä. Myös lukusaleissa, toisen kerroksen luentosalissa ja alakerran kahviossa on tila käytetty paikoin niin tarkkaan, että väylät jäävät kapeiksi. Perussyy lienee käytettävissä olevan tilan käyminen yleisesti ahtaaksi kirjaston toiminnalle, joten ratkaisuehdotuksia ei tämän raportin puitteissa ole esittää.

Palvelupisteet

Lukusalien palvelupisteiden ylätasot ovat suhteellisen korkealla ja tasojen kulmassa olevan matalan kohdan täyttää näyttöruutu. Olisi suotavaa olla myös matalampi osuus avoimelle kasvotusten kommunikoinnille. Ensimmäisen kerroksen lainauspalveluissa palvelupisteen korkeus on säädettävissä. Palvelupisteiden pöytään olisi myös hyvä lisätä koukku asioijan kassia varten ja esiin käännettävä tai vedettävä aputaso.

1. kerroksen lainauspisteen itsepalvelutaso on liian korkea ja näyttöruutu lainauksen hallintaan monelle käyttäjälle ulottumattomissa. Tilannetta auttaisivat toisen lainaustason korjaaminen matalammaksi ja näppäimistön aktivoiminen näyttöruudun vaihtoehdoksi lainaussovelluksen käyttämiseen. Palvelupisteiden akustiikka ja kuulemisen apuvälineiden tarve kartoitetaan erikseen kevään 2005 aikana.

Itsepalvelutiskit sijaitsevat liian korkealla.

INVA-WC

Kirjaston ensimmäisen kerroksen INVA-WC on sijoitettu naisten WCn takaosaan omaan osastoonsa, mikä ei vastaa F1-lain linjausta, jonka mukaan liikkumisesteisille mitoitetun WC-tilan "tulee olla sijoitukseltaan käyttäjän tai avustajan sukupuolesta riippumattomia. Tällaisiin tiloihin tulee olla pääsy suoraan aulasta, käytävästä tai muusta vastaavasta tilasta." WC onkohtuullisen tilava, mutta valaistus on hämärä ja käytävän ovi on raskas (55 N, suositus 10N). Istuimen sivuilla olevat käsituet ovat hiukan liian lähekkäin ja toisen vivusta on nuppi rikkoutunut. Paperirullatelinettä ei ole käsituessa vaan ainoastaan takana seinällä ja sielläkin liian kaukana, etäisyys 800 mm. istuimesta. Pesuallas on viistossa ja tarpeettoman alhaalla, tilasta puuttuvat käsisuihku, vaatenaula ja pistorasia.

Toisen kerroksen INVA-WC on ahdas ja huonosti valaistu. Valaistus on korjattavissa helpohkosti, mutta tilojen laajentaminen ei ehkä tässä vaiheessa onnistu. Kääntyvistä käsituista istuimen sivuilla on vasemmanpuoleinen juuttunut ylös ja kummankin tuen käyttövivuissa on korjaamista. WC:stä puuttuu avun saamiseksi tarvittava kutsujärjestelmä, vaatenaula sekä lattiakaivo. WC-rullateline on sijoitettu hankalasti seinälle istuimen taakse vasemmalle. Tilannetta korjaisi rullatelineen asentaminen ainakin toiseen käsitukeen. Seinällä oleva peili on sijoitettu hyvälle korkeudelle (alareuna 850 mm korkeudessa), mutta peili on matala (60cm), joten sen vaihtaminen korkeampaan tekisi siitä helppokäyttöisen useammalle. WCn sijaintia ei ole kerrottu kerrosopasteissa eikä sen löydettävyys ole kovin hyvä.

Lepohuone

Toisen kerroksen lepohuoneen ovi on liian kapea (720 mm) ja huoneessa voisi olla avunkutsumisjärjestelmä. Tilassa olevan pöytävalaisimen pistotulppa on maadoittamaton, mutta kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja, joten valaisin tai ainakin pistoke tulee vaihtaa. Lisäksi kaikki pistorasiat on asennettu nurkkiin nurkassa tai muuten vaikeasti ulottuville. Lepohuoneen käytöstä olisi hyvä saada ohjeistus kirjaston esittelyihin ja ovelle.

Kalusteet

Yleisesti ottaen säädettäviä pöytiä ei ole ja kunnollisia säädettäviä tuoleja on vain osassa tietotyöpisteitä. Kirjaston käyttäjien kannalta olisi tarpeen varustaa työ- ja tietotyöpisteitä säädettävin ja myös erikorkuisin kalustein. Toisen kerroksen tietotyöpisteiden keskusyksikköja sen suojakaari vievät työpöydän alla jalkatilaa haitallisen paljon. Kolmannen kerroksentietotyöpisteet ovat kaikkein puutteellisimmin kalustetut eivätkä vastaa näyttötyödirektiivin vaatimuksia työpisteelle.

Laitteet ja yhteydet

Kaikki kirjaston kopiokoneet ovat liian korkeita (n.1000 mm) esimerkiksi pyörätuolista käytettäviksi. Tulee selvittää, voidaanko koneen kokoonpano toteuttaa niin, että tarjolla olisi ainakin yksi matalampi kopiokone, jonka käyttämiseen ei liity ulottuvuusongelmia. Mahdollisesti toteutettavan ratkaisun hyödyntämiseksi siitä kannattaa myös kertoa kirjaston esittelymateriaaleissa. Kurssikirjaston hallintorakennuksen puoleisten työpisteiden varusteluna on verkkoliittimet kannettavaa tietokonetta varten, mutta sähkövirtaa ei ole saatavilla. Pitkäaikaisen työskentelyn ja mahdollisen tietokoneen, lisävalon -tai laitteen edellyttämät pistorasiat olisi hyvä asentaa. Kolmannen kerroksen tietotyöpisteiden laitteet ja kalusteet ovat suureksi osaksi ei-ergonomisia ja uusimisen tarpeessa.

Apuvälineet

Kirjastossa on nykyisin lukutelevisio heikkonäköisille lukijoille 3. kerroksen lukusalissa. Lukutelevision sijoituspaikka ei ole aivan ihanteellinen koska etuvasemmalla olevasta ikkunasta tuleva luonnonvalo saattaa häiritä näyttöruudulta lukemista. Tourulan palvelukirjastossa on näkö- ja liikuntavammaisten opiskelijoiden kannalta kohtuullisen esteetön tietotyöpiste, skanneri ja pistenäyttö. Esteettömän tietotyöpisteen varustaminen myös pääkirjastoon on tarpeen. Näkövammaisten opiskelijoiden käyttöön ollaan suunnittelemassa apuvälineohjelmiston verkkoversion hankkimista, mutta muiden mahdollisten ohjelmasovellusten, ohjainlaitteiden, sopivan työaseman ja työpisteen kalusteiden kokoonpano mahdolliseen esteettömään tietotyöpisteeseen tulee selvittää. Suositeltavaa olisi myös hankkia apuvälineiksi kirjatukia, joissa kirja pysyy avoimena sekä automaattinen sivunkääntäjä. Kohdevalaisimia olisi oltava saatavilla työpisteisiin. Induktiosilmukoita tarvittaisiin luentosaliin ja palvelupisteisiin huonokuuloisten kirjastonkäyttäjien osallistumisen edistämiseksi, mutta kevään 2005 aikana toteutettava akustiikan ja kuulemisen esteiden kartoitus tuottanee tähän asiaan tarkemman ohjeistuksen. Apuvälineiden hyödyntäminen onnistuu parhaiten, kun niiden saatavuudesta ja käytöstä on riittävästi tietoa kirjaston henkilöstöllä ja potentiaalisilla käyttäjillä. Tässä olisi eduksi perehdyttää kirjaston henkilöstö uusiin välineisiin ja esitellä apuvälineet verkkosivuilla ja muissa yhteyksissä. Esimerkiksi Pääkkölän kartoituksessa (2004) toivottiin kirjastoon lukutelevisiota vaikka sellainen on ollut saatavilla jo useita vuosia. Todennäköisesti tieto tarjolla olevasta ratkaisusta ei ole mennyt perille.

Opasteet

Lukusalien (esim. 3. krs) hyllyopasteet jäävät esimerkiksi pyörätuolista nähden osittain hyllyn taakse näkymättömiin. Yleisopastukset eri kerroksissa ovat hyvin erottuvat ja kontrasti tekstin ja taustan välillä on hyvä, mutta kirjasintyyppinä päätteellistä fonttia (Times New Roman) helpommin hahmotettava on päätteetön (esim. Sans Serif) varsinkin kursiivina. Yleisopasteiden lisänä voisi harkita samantyylisiä täsmäopasteita oville, nyt esimerkiksi kurssikirjaston ovella oleva musta teksti kirkkaalla pohjalla ei erotu hyvin.Yleisopastuskartasta toisen kerroksen tasanteella puuttuvat INVA-WCt ja niiden merkintä tiloissa on riittämätön. Suositeltavaa on tehdä kirjaston käytöstä esittely pistekirjoituksella ja taktiiliset kerroskartat saataville palvelupisteisiin.

Jaa |
kuuluu seuraaviin kategorioihin:
Pikalinkit
Yhteystiedot

Esteetön yliopisto

Opintohallintopäällikkö Tuula Maijanen
puhelin 0500 546 003
tuula.maijanen(at)jyu.fi

Rakennettu ympäristö

Tilapalvelupäällikkö Timo Piispanen
puhelin 040 805 4998
timo.e.piispanen(at)jyu.fi