Kielten laitos - Suomen kieli

1 Suomen kielen oppiminen

Suomen kielen oppimista käsittelevät julkaisut on luetteloitu tälle sivulle tekijän nimen mukaiseen aakkosjärjestykseen. Alla olevista linkeistä pääset kätevästi haluamaasi kohtaan luettelossa.

A B D-F G Ha-He Hi-Hö I J Ka Ke-Ko Ku-Kä La Le-Lö Ma Me-Mä N O P R Sa-St Su-Sy T-U V W-Y Z-Ø

 

A

AALTO, EIJA 1991.
Astevaihtelun ja paikallissijojen oppiminen. Tapaustutkimus aikuisen amerikkalaisen kielenoppijan suomen kielentaivutuksen alkeiden oppimisesta ja taivutusstrategioista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

AALTO, EIJA 1992.
Alkeisoppijan strategioita suomen kielen taivutuksen prosessoinnissa. Teoksessa Nyyssönen, H. & Kuure, L. (eds.) Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA:n vuosikirja 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 50. Jyväskylä: AFinLA. 7–15.

 

AALTO, EIJA 1998.
Mielipiteen vuorovaikutuksellinen rakentaminen syntyperäisen ja ei-syntyperäisen suomenpuhujan keskustelussa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

AALTO, MARJO 1999
Minä voin puhua suomea. Aikuisten suomenoppijoiden frekventtien verbien omaksumisesta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

af EKENSTAM, RIITTA 1992.
Kaksikielisen oppilaan parempi kieli. Vantaan ruotsinkielisessä peruskoulussa yläasteella keväällä opiskelevien kahdeksasluokkalaisten ruotsin ja suomen kielillä suorittamien tehtävien vertailua. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

AHO, EIJA & TOIVOLA, MINNALEENA 2008.
Venäläisten maahanmuuttajien suomen prosodiasta. Virittäjä 112(1), 3-23.

 

AHO, KIRSI 2008.
Hyvin suuri merkitys ja muut suuri-adjektiivin sisältävät kollokaatiot äidinkielisten, vieraskielisten ja suomi toisena kielenä -kirjoittajien ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

AHONEN, MARJO 1976.
Ulkomaalaisten lauseopillisia vaikeuksia suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

AHONEN, SARI 2000.
Sijamuotojen käytön rikastuminen ruotsinkielisten kielikylpyoppilaiden 2.-4. luokan kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

AIKIO, MARJUT 1988.
Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä: kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980. SKS:n toimituksia 479. Helsinki: SKS.

 

ALANEN, RIIKKA 1992.
Input enhancement and rule presentation in second language acquisition. A thesis submitted to the graduate division of the University of Hawaii in partial fulfillment of the requirements for the degree of Master of Arts in English as a Second Language.

 

ALATALO, SUSANNA. 2005.
Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005238.pdf]   [URN:NBN:fi:jyu-2005238].

 

ALILA, JAANA 2012.
Mulla on ei aikaa
: olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa. Pro gradu
-tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201206181888.

 

ALISAARI, JENNI 2009.
Äänteen pituuden hallinta 3.-6. luokkalaisten suomi toisena kielenä -oppilaiden kirjoituksissa. Sivuaineen tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, suomen kieli.

 

AMPULA, HANNA 2008.
Paikallissijat islantilaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Teoksessa Rantatalo, S. & Sulkala, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä II. Oulun yliopistopaino. 164–185.

 

ANDELIN, BRITA 1991.
Kemiön ruotsinkielisten lukiolaisten puhutusta ja kirjoitetusta kielestä. Peruslausetyyppianalyysi ja virheanalyysi. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

ANDELMIN, JOHANNA 2008.
Suomenoppijoiden suomen kielen idiomien tuntemus ja hahmotus. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

ANDRIJENKO, DMITRI 2009.
Venäläisten lukiolaisten tekemät kieliopilliset virheet suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

APAJALAHTI, JENNI – LEHTI, MARIA 2002.
Maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taidot perusopetuksen kuudennen vuosiluokan päättövaiheessa: tapaustutkimus kahdesta kurditytöstä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikan laitos.

 

ASIKAINEN, IRMA 2008.
Tekstin aloittaminen ja aloitusten tekstityypit suomi toisena kielenä -ylioppilasaineissa.  Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

ASIKAINEN, KATJA. 2005.
Lukemalla lisää sanastoa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

ASIKAINEN, TANJA 2003.
Kreikkalaisen suomenoppijan ääntämisen kehitys kahden ja puolen vuoden aikana. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

ASIKAINEN, TANJA 2004.
Prosodisten piirteiden kehitys kreikankielisen suomenoppijan puheessa kahden ja puolen vuoden aikana. Teoksessa Straszer, B & Brown, A., Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 183–212.

 

ASIKAINEN, TIINA 2002.
”Anteeksi, minä olen nyt ihan pihalla.” Ymmärtämisongelmien ilmaiseminen suomen oppijoiden ja syntyperäisten suomalaisten välisissä ryhmäkeskusteluissa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002888538

 

Takaisin ylös

B

BERGGREEN, HARALD – LATOMAA, SIRKKU 1994.
Språkbytte og språkbevaring blant vietnamesere i Bergen og Helsinki. Teoksessa Boyd, S., Holmen, A. & Jørgensen J. N. (red.) Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Norden. Bind 1: Gruppebeskrivelser. Københavnerstudier i tosprogethed bind 22. København: Danmarks Lærerhøjskole. 137–182.

 

BERGSTRÖM, MARINA 1995.
Barnets inlärningssvårigheter och språkbad. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

BJÖRKBLAD, LENA 1990.
Oppilaiden selviytyminen 3. infinitiivin harjoitustehtävistä. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

BJÖRKFELT, EVA 1998.
Suomessa asuvien Kosovon albaanien suomen kielen taidoista. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopiston suomen kielen laitos.

 

BJÖRKLUND, SIV 1994.
Neljäsluokkalaisten kielikylpyoppilaiden sanavarastosta. Teoksessa Laurén, Ch. (toim.). Kielikylpy: Kahden kielen kautta monikielisyyteen. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 7/1994. Vaasa. 87–100.

 

BJÖRKLUND, SIV 1995.
Views on the Pilot Immersion Classes in Vaasa n Lexical Development through Context. Teoksessa Buss, M. & Ch. Laurén (eds). Language Immersion: Teaching and Second Language Acquisition. From Canada to Europe. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa. 152–167.

 

BJÖRKLUND, SIV 1996.
Lexikala drag och kontextualisering i språkbadselevers andraspråk. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No. 46. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

BJÖRKLUND, SIV – BUSS, MARTINA – HEIKKINEN, MARITA – LAURÉN, CHRISTER – VESIMÄKI, HARRIET (red.) 1996.
Språkbadselevers möte med närmiljön. Arbetssätt och undervisningsmetoder i språkbad. Kompendium 3. Vasa: Vasa universitet, Fortbildningscentralen.

 

BOYD, SALLY – JØRGENSEN, JENS NORMANN – LATOMAA, SIRKKU 1994.
Språkanvändning bland amerikaner i Göteborg, Helsingfors och Köpenhamn. Teoksessa Boyd, S., Holmen, A. & Jørgensen J. N. (red.) Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Norden. Bind 1: Gruppebeskrivelser. Københavnerstudier i tosprogethed bind 22. København: Danmarks Lærerhøjskole. 27–53.

 

BOYD, SALLY – LATOMAA, SIRKKU 1999.
Fishman’s theory of diaglossia and bilingualism in the light of language maintenance and shift in the Nordic region. Teoksessa Extra, G. & Verhoeven, L. (eds.) Bilingualism and Migration, 303–324. Studies on Language Acquisition 14. Mouton de Grutyer. Berlin.

 

BRANCH, HANNELE 1998.
Vaikeaa vai tärkeää? Suomen sanaston oppimisesta. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 228. Helsinki. 63–71.

 

BROWN, ANNELI 2004.
Kvantiteetin oppimisesta. Teoksessa Straszer, B & Brown, A., Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 117–144.

 

BROWN, MINNA 1994.
"What's that in English?" – Language attrition in the English of Americans living in Finland. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston englannin kielen laitos.

 

BRUNELL, VIKING 1993.
Hur står det till med läskunnigheten i den finlandssvenska skolan? Teoksessa Linnakylä, P. & Saari, H. (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteen tutkimuslaitos. 57–80.

 

BUSS, MARTINA 1994.
Fri skriftlig produktion hos språkbadselever: Ordförrådsstudier. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

BUSS, MARTINA 1995.
Free Written L2 Production in Grade 4 in Immersion: A Lexical Study. In: Buss, M. & C. Laurén (eds). Immersion and Bilingual Education in Europe. Posters presented at the Second European Conference on Immersion in Vaasa/Vasa, Autumn 1994. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 4. Vaasa. 14–19.

 

BUSS, MARTINA – LAURÉN, CHRISTER (toim.) 1996.
Kielikylpy: Kielitaitoon käytön kautta. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 13/1996. Vaasa.

 

BUSSMAN, EIJA-RIITTA 1988.
Rikhardin kieltä. Havaintoja kaksikielisen lapsen sanaston kehityksestä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

BÄCKSTRÖM, CAROLA 1993.
Finskkunskaperna vid utgången av lågstadiet. En lexikalisk-semantisk analys av svenskspråkiga elever i åk 6. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

Takaisin ylös

 

D-F

DENISYUK, ANNA 2010.
Sanavalintavirheiden tyypit ja taustaa suomenoppijoilla. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

DUFVA, HANNELE – MARTIN, MAISA 2002.
Hyvän kielenoppijan niksit. Teoksessa Mauranen, A. & Tiittula, L. (toim.), Kieli yhteiskunnassa – yhteiskunta kielessä. AfinLA:n vuosikirja 60. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. 247–262.

 

DUFVA, HANNELE – HEIKKILÄ, HELI – MARTIN, MAISA 2003.
Koulun kahlitsemat – arjen selviytyjät: näkökulmia kielen oppimiseen. Teoksessa Koskela, M. & Pilke, N. (toim.), Kieli ja asiantuntijuus. AFinLAn vuosikirja 61. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. 317–336.

 

EKLUND, MERJA 1996.
Temporaaliset sivulauseet ja lauseenvastikkeet ulkomaalaisopiskelijoiden kirjoitelmissa. Sivulaudaturtutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

EKMAN, MARJA 2006.
Yläkouluikäisen maahanmuuttajanuoren suomen kielen taito valmistavan opetuksen päättyessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

ELO, EEVA 1998.
Kvantiteetti vai kvaliteetti – vai molemmat? Hyvän kirjoitelman syntaksia. Teoksessa Rekola, Nina & Korpela, Helena (toim.), Toisella kielellä – näkökulmia lasten ja nuorten suomi toisena kielenä -opetukseen. Kehittyvä koulutus 6/1998. Helsinki: Opetushallitus. 35–40.

 

ELO, EEVA 1998.
Suomenoppijan syntaktisia ongelmia suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

ELOMAA, MARJATTA 1996.
Kielikylpyläisten ensikielen taidot. Teoksessa Pool, Raili (toim.) Ema keel ja teised keeled II 18.–20. oktoober 1996. Ettekanded, 71–80. Tartu: Tartu Ülikool, Eesti keel voorkeelena. 5–13.

 

ELORANTA, JOHANNA – HÄGGMAN, JANICA 2012.
Puheen funktiot alkeisoppijan tuotoksessa : tarkastelussa kakkoskieliset sairaanhoitajaopiskelijat. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201209102362.

 

ENDTER, ANNEKATRIN 2011.
Living names, naming lives : on the naming practices of Germans living in Finland - a socio-onomastic study. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011092811464.

 

ENGSTRAND, JOHAN 1995.
Vörå samgymnasiumin oppilaiden suomen kielen aineiden virheanalyysi. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopiston suomen kielen laitos.

 

ESKOLA, JOHANNA 1999.
Peruslausetyypit ja niiden hallinta yleisen kielitutkinnon kirjoittamisen osakokeessa: kolmen taitotason vertailua. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen laitos.

 

FILPPULA, HANNA 1996.
Koulumotivaatio kieliluokassa ja kielikylpyluokassa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

FINNILÄ, SATU 1995.
Språkbadsbarns hem- och närmiljö och kommunikation under sagostunderna. En jämförelse mellan barn i två daghem i Helsingfors. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

FORSS, PIRJO – GRANVIK-SALO, BENITA 1996.
"Han var inte vilse, han blir inte vilse på två språk." Kaksikielisyys lapsen silmin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

FRICK, MARIA 2013.

Emergent Bilingual Constructions: Finnish-Estonian Codeswitching in Interaction. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9019-6

 

FURU, PETER 1995.
Kielitaustan vaikutus suomen kielen oppimisessa. Kevään 1993 tasokokeen tuloksia. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

Takaisin ylös

 

G

GEBER, ERIK 2001.
Förhållandet mellan subjektiv och objektiv aspekt I finskan. Lisensiaatintyö. Åbo Akademi.

 

GERÉB, MÁRIA MÁRTA 2012.
Unkari ja suomi äidinkielenä ja toisena kielenä. Puhuttelu- ja modaalisuusratkaisuja pyynnöissä, käskyissä ja kielloissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

GOMÉZ OROPEZA DE LÄHDE, IVONNE 1999.
El finés difícil? - Suomiko vaikeaa?: espanjankielisen oppijan suomen peruslauseiden omaksumisen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

GORE, KEVIN 1991.
The influence of culture in second language acquisition: A qualitative study of foreign adult second language learners in Finland. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos.

 

GRANDELL, CITHA 1993.
Kielikylpylasten äidinkielen kehitys: Peruskoulun toisella luokalla olevien lasten toistokertomusten tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopisto.

 

GRANDELL, CITHA 1994.
Suomalaisten kielikylpyoppilaiden ensimmäisen kielen kehitys. Teoksessa: Laurén, Ch. (toim.). Kielikylpy: Kahden kielen kautta monikielisyyteen. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 7/1994. Vaasa. 101–110.

 

GRANDELL, CITHA 1995.
First Language Development in Swedish Immersion. In: Buss, M. & Ch. Laurén (eds). Language Immersion: Teaching and Second Language Acquisition. From Canada to Europe. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa. 168–176.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1990.
Problem vid ordinlärning i finskan. Teoksessa Eriksson, M. (red.) Rapport från Nordisk kongress "Lärarutbildning i förändring" 22.–24. Oktober 1990 i Vasa. Åbo: Åbo Akademi. 449–460.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1991.
Kaksikielisten oppilaiden suomen kielen taitojen kehittyminen äidinkielenomaisen opetuksen valossa. Teoksessa Niemi, J. (ed.) Papers from the Eighteenth Finnish Conference of Linguistics. Kielitieteellisiä tutkimuksia – Studies in Languages 24. Joensuu: Joensuun yliopisto. 258–272.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1991.
Käsite or käsitys – on slips of the pen made by Swedish-speaking students in Finnish. Vilkuna, M. & Anttila, A. (toim.) Suomen kielitieteellisen yhdistyksen vuosikirja 1991. Helsinki. 141–154.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1991.
Ruotsinkielisten oppilaiden sanaston kehityksestä suomen kielessä, Grönholm, Maija & Pirkko Muikku-Werner (eds.). Finlance. The Finnish Journal of Language Learning and Language Teaching. Volyme IX 1991. Language Centre for Finnish Universities. University of Jyväskylä, s. 17–32. Jyväskylä 1991.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1991.
Suomen verbisysteemin omaksumisesta ruotsinkielisillä peruskoululaisilla. FINLANCE Volume X, 101–116.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Eri mittarien soveltuvuus toisen kielenoppijan sanaston rikkauden mittaamiseen. Virittäjä 96(2–3), 239–251.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Första och andra språket i balans! Hufvudstabsbladet 25.5.1992. Under strecket.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Lexikala strategier hos svenskspråkiga elever vid inlärning av finska. Teoksessa Axelsson, M. & Viberg, Å. (utg.) Första forskarsymposiet om Nordens språk som andraspråk i Stockholm. Uppsala: Stockholms universitet. 182–191.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Ruotsinkielisten leksikaalisista virheistä suomen kielessä. Koski, M. (toim.) Kontrastiivista kielentutkimusta II. Fennistica 10. Turku: Åbo Akademi. 21–59.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Semanttinen ekvivalenssi ja ruotsinkielisten tekemät sanastovirheet suomen kielessä. Teoksessa Nyyssönen, H. & Kuure, L. (eds.) Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA:n vuosikirja 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 50. Jyväskylä: AFinLA. 97–112.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1992.
Tavalliset ja harvinaiset sanat suomea kohdekielenä oppivan leksikossa. Tella, Seppo (toim.), Joustava ja laaja-alainen opettaja. Ainedidaktiikan symposiumi Helsingissä 7.2.1992. Juhlakirja Lyyli Virtasen merkkipäivän johdosta 10.2.1992. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 100, s. 129–142. Helsingfors 1992.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Aneigung des finnischen Verbalsystems durch schwedischsprachige Gesamtschüler. Teoksessa Kettemann, B. & Wieden, W. (eds.) Current issues in European second language acquisition research. Tübingen: Günter Narr Verlag. 171–181. 142. Helsingfors 1992.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Inlärning av det finska lexikonet som andraspråk i grundskolan: några signifikanta bakgrundsvariabler. Teoksessa Golden, A. & Hvenekilde, A. (red.) Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk i Oslo den 19.–20. mars 1993. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiske fag. 161–171.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Inlärning av de vanliga och ovanliga orden i finskan hos svenskspråkiga grundskolelever. Teoksessa Hammarberg, B. (ed.) Problem, process, product in language learning. Papers from the Stockholm–Åbo Conference, 21–22 October 1992. Stockholm: Stockholm University, Department of Linguistics. 48–59.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Negation, command and wish in the argumentative discourse of a student learning Finnish as a second language. Teoksessa Kuure, L. & McIlvenny, P. (eds.) Text and talk. Proceedings of the 4th Finnish Discource Analysis Seminar, Oulu, October 1992. Publications of the Department of English 10. Oulu: University of Oulu. 47–60.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Suomi toisena kielenä peruskoulussa: eräiden taustamuuttujien kuten iän, sukupuolen, kielitaustan, koulumenestyksen ja statuksen vaikutus kielenoppimiseen. Teoksessa Löfman, L., Kurki-Suonio, L., Pellinen, S. & Lehtonen, J. (eds.) The competent intercultural communicator. AFinLA:n vuosikirja 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 51. Tampere: AFinLA. 29–48.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Tempusten ja modusten käyttö toisen kielen kirjoittamisessa. Virittäjä 97(3), 410–420.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Tillämpligheten av olika mätinstrument för mätning av ordförrådets rikedom hos andraspråkinlärare. Teoksessa Suojanen, M. K. & Kulkki-Nieminen, A. (toim.) 19. Kielitieteen päivät Tampereella 8.–9. toukokuuta 1992. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 16. Tampere. 35–48.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1993.
Tv on pangpang – verbisanaston kehitys toisen kielen kirjoittamisessa. Rapporter från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 4. Åbo: Åbo Akademi.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1994.
Finska som andraspråk: Berikas ordförrådet och formläran jämsides med varandra? Den 22:a NPFP-kongressen, Vasa 10–13. mars 1994. Otryckt publikation. Institutionen för lärarutbildning, Åbo Akademi Vasa. 9 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1994.
Sanojen ja muotojen oppiminen – tasatahtiako toisessa kielessä? Teoksessa Laurinen, L. & Luukka, M-R. (toim.) Puhekulttuurit ja kielten oppiminen. AFinLA:n vuosikirja 1994. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 52. Jyväskylä: AFinLA. 307–319.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Die gewöhnlichsten Verbformkategorien in Finnischen als Zweitsprache. FINLANCE Volume XVI, 127–139.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Finnish as a second language - Is Learning of Words and Forms Synchronous? Buss, Martina - Christer Laurén (eds.), Immersion and Bilingual Education in Europe. Posters presented at the Second European Conference on Immersion in Vaasa/Vasa, Autumn 1994. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja 4, s. 28–33. Vaasa 1995.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Kaksikielisten oppilaiden suomen kielen taidot. Äidinkielenomaisen ja traditionaalisen opetuksen tulosten vertailua ruotsinkielisessä peruskoulussa. Teoksessa Kataja, R. & Suikkari, K. (toim.) XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu: Oulun yliopisto. 43–52.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Kielikontaktien vaikutus toisen kielen oppimistuloksiin. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Julkunen, K. (toim.) Kielten väliset kontaktit. AFinLA:n vuosikirja 1995. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 53. Jyväskylä: AFinLA. 45–54.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Landsomfattande prov i finska i årskurs 9: en utvärdering av de svenska högstadiernas resultat våren 1994. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr 18. Åbo: Åbo Akademi.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Nästan infödd kompetens i finska. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 50–59.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1995.
Wörter und Formen im Finnischen als Zweitsprache – wacschen Sie hand in hand? Teoksessa Hokkanen, T., Leinonen, M. & Shore, S. (eds.) Yearbook of the Linguistic Association of Finland. Helsinki: SKY. 125–144.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
Kertovan ja argumentoivan diskurssin erot kielenoppijalla. Teoksessa Harakka, T. & Koskela, M. (toim.) Kieli ja tietokone. AFinLA:n vuosikirja 1996. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 54. Jyväskylä: AFinLA. 73–88.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
Landsomfattande prov i finska i årskurs 6. En utvårdering av de svenska lågstadiernas resultat våren 1995. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr 21. Vasa: Åbo Akademi.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
Semantisk ekvivalens mellan finska och svenska och lexikala fel i finskan hos svenskpråkiga till följd av inekvivalens. Heltoft, Lars - Hartmut Haberland (eds.), Proceedings of the Thirteen Scandinavian Conference of Linguistics (Roskilde 1992), s. 395–406. Department of Language and Culture. Roskilde University. Roskilde 1996.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
The Differences between narrative and argumentative Discourse in Language Learners. European Research Coference on Structure of Learner Language. Portugal, Espinho 20.9.-25.9.1996. Otryckt publikation. Institutionen för lärarutbildning vid Åbo Akademi, 8 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
The Swedish-speaking population's problems in learning Finnish. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – New target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 41–53.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1996.
Wortschatzverfeinerung eines Zweitsprachenlerners im Lichte von hapax legomenon Vokabeln. Teoksessa Sajavaara, K. & Fairweather, C. (eds.) Approaches to second language acquisition. Jyväskylä cross-language studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 35–42.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1997.
Språkbadsforskning i Finland. Språkbruk 1997/1. Tidskrift utgiven av svenska språkbyrån, s. 21–23. Helsingfors.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1998.
Variation vid L2-inlärning utifrån fritidsintressen. Teoksessa Møller, J., Quist, P., Holmen, A. & Jørgensen J. N. (red) Nordiske sprog som andetsprog. Københavnerstudier i tosprogethed 30. København: Danmarks Lærerhøjskole. 219–229.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1998.
Suomen kielen kielto ja persoona L2-oppijalla. Teoksessa Niemikorpi, A. (red.) Matkalla kielestä kieleen. Juhlakirja Rune Ingon 60-vuotispäiväksi. Acta Wasaensia. No 63. Kielitiede 13. Vaasa. 113–127.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1998.
The influence of Language Typology and Markedness on Second Language Acquisition. Teoksessa Haukioja, T. (ed.) Papers from the 16th Scandinavian Conference of Linguistics. Turku/Åbo November 14–16, 1996. Turun yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 60. Turku. 113–127.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1998.
Läsinlärning i finskt språkbad. Teoksessa Heinänen, K. & Lehtihalmes, M. (toim.) Proceedings of the seventh Nordic Child Language Symposium. Oulu 27–28 November 1998. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 13. Oulu. 116–121.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1998.
Vähemmistölapset enemmistökielen kylvyssä. Teoksessa Luukka, M-R., Salla, S. & Dufva, H. (toim.) Puolin ja toisin. AFinLAn vuosikirja 1998. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 56. Jyväskylä: AFinLA. 69–84.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1999.
Der Einfluss von Freizeitbeschäftigungen auf den L2-Erwerb von ein- und zweisprachigen Schülern. EUROSLA 8. The Eight Annual Conference of the European Second Language Association. Paris, 10th-12th September 1998. Université de Paris VIII. Otryckt publikation. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 1999. 10 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1999.
Kielimiljöön ja harrastusten vaikutus leksikaalisiin taitoihin suomen kielessä (L2). Grönholm, Maija (red.), "Hyväntuulinen jäätelö". Suomen oppimisesta suomenruotsalaisissa peruskouluissa. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 31 1999, s. 11–29. Vasa 1999.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1999.
Ruotsinkielisten oppilaiden ääneenlukemistaidoista suomenkielisessä kielikylvyssä. Teoksessa Pietilä P. & Salo O-P. (toim) Multiple Languages – Multiple Perspectives. Texts on Language Teaching and Linguistic Research. AFinLAn vuosikirja 1999. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 57. Jyväskylä: AFinLA. 137–146.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 1999.
Ruotsinkielisten oppilaiden ääneenlukemistaidoista suomenkielisessä kielikylvyssä. Teoksessa Pietilä, P. & Salo, O-P. (toim.) Multiple Languages – Multiple Perspectives. AFinLAn vuosikirja 1999. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 57. Jyväskylä: AFinLA. 137–146.

 

GRÖNHOLM, MAIJA (toim.) 1999.
“Hyväntuulinen jäätelö”. Suomen oppimisesta suomenruotsalaisissa peruskouluissa. Om inlärning i finska i finlandssvenska grundskolor. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 31. Vasa.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2000.
Kuullunymmärtämistaidot suomenkielisessä kielikylvyssä. Kalaja, Paula – Lea Nieminen (toim.), Kielikoulussa – kieli koulussa. AFinLan vuosikirja 2000/ n:o 58, s. 45–70. Jyväskylä 2000.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2000.
Tyttöjen ja poikien lukutaidosta suomenkielisessä kielikylvyssä. Björklund, Mikaela – Ria Heilä-Ylikallio (red.), Språkfärdigheter och läroprocesser – estetiska och didaktiska perspektiv. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 36 2000, s. 89–104. Vasa 2000.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2000.
Variation vid L2-inlärning utifrån fritidsintressen. Teoksessa Möller, J., Quist P., Holmen A. & Jörgensen J.N. (red.), Nordiske sprog som andetsprog. Köbenhavnestudier i tosprogethed 30. Danmarks Laererhöjskole. Köbenhavns universitet. 219–229.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2000.
Pörröinen nalle söi herkullisen jäätelön – kollokaatiotaidoista suomen kielessä (L2). Teoksessa Lähdemäki, E. & Bertills Y. (toim.), Fennistica faust ain hororem Mauno Koski septuagenarii. Juhlakirja Mauno Kosken 70-vuotispäivän kunniaksi 21.2.2000. Åbo. 115–135.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Adjektiivien vastakohtasuhteiden oppiminen toisessa kielessä. XXVIII Kielitieteen päivät Jyväskylän yliopisto 17.–19.5.2001. Otryckt publikation. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 2001. 11 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Erlernen von Idiomen und Kollokationen im finnischsprachigen Sprachbad. EUROSLA 10, 2000, 7th - 10th September 2000. Jagiellonian University. Krakow. Otryckt publikation. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi 2001. 9 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Idiomien ja kollokaatioiden oppiminen suomenkielisessä kielikylvyssä. Sulkala, H. & Nissilä, L. (toim.) XXVII Kielitieteen päivät Oulussa 10.–20.5.2000. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto. Oulu 2001, 55–62.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Inlärning av idiom i finskt språkbad. Hansen, Elisabeth – Hans Vejleskov (red.), Børnesprogsforskning 2000. Ottende Nordiske Børnesprogsssymposium. November 2000, s. 119–132. Danmarks Pægagogiske Universitet. København 2001.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Oppimisprosessi suomenkielisessä kielikylvyssä. Loppuraportti kevään 2000 testauksista. Otryckt rapport. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi & Utbildningstyrelsen. Vasa 2001. 44 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Psykolingvistiset ja syntaktiset selitysmallit kielenoppijan ymmärtämistaitojen tulkinnassa. Lähdemäki, E., Kallio, P-M. & Pörn, M. (toim.) Kiinnostuksesta kieleen. Åbo Akademin Fennistica 13, 1–19.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2001.
Sentence Comprehension by Language-Immersed Children. Haukioja, Timo – Ilona Herlin – Seppo Kittilä (eds.), SKY Journal of Linguistics 13, s. 29–46. Journal of the Linguistic Association of Finland 2000. Åbo 2001.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2002.
Ymmärtämistaitojen kehitys suomenkielisessä kielikylvyssä. Koskela, Merja – Nina Pilke (toim.), Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposiumi XXII. vaasa 9.–10.2. 2002. Vaasan yliopiston käännösteorian ja ammattikielten tutkijaryhmän julkaisut N:o 29, s. 90–107. Vaasa 2002.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2003.
Learning Opposite Relations in the Second Language. Sjöberg, Jan – Håkan Andersson – Ole Björkqvist (red.), Läraren och pedagogiken. Festkrift tillägnad Sven-Erik Hansén, s. 249–260. Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi. Vasa 2003.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2003.
Suomen paikallissijojen taajuuksista kielikylpyoppilaiden kertovassa genressä. Koskela, Merja – Nina Pilke ( red.), Fackspråk och översättningsteori, VAKKI-symposium XXIII 8.–9.2.2003, s. 93–103. Vaasan yliopisto. Vaasa 2003.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2003.
Suomen sijojen käytön omaksumisesta kielikylvyssä. Koskela, Merja – Nina Pilke (toim.), Kieli ja asiantuntijuus. AFinLan vuosikirja 2003 / n:o 61, s. 337–360. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2003.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2004.
Inlärnig av finskans lokakasus och deras syntatisk-semantiska funktioner. Björklund, Mikaela – Tom Gullberg - Kaj Sjöholm (red.), Språk som kultur - brytningar i tid och rum, vol 2, s. 115–128. Rapport från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 12. Vasa 2004.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2004.
Reseptiivisten taitojen varhaiskehitys suomenkielisessä kielikylvyssä. Lundkvist, Marina – Camilla Öhberg (red.), Det synliga barnet. Praktiska och teoretiska perspektiv på pedagogiken. Festskrift tillägnad Marita Lindahl, s. 101–118. Rapport från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 9. Vasa 2004.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2005.
Acquisition order of local cases in Finnish language immersion. The European Second Language Association 2005 Conference EUROSLA 15, Dubrovnik 14-17 September 2005. The University of Zagreb, Croatia. Otryckt poster presentation 2005. 5 s.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2005.
Kielikylpyoppilaan sanaston kasvun arviointi testeillä (suomi L2). Miettinen-Mård, Karita – Nina Niemelä (toim.), Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKI-symposium XXV. Vöyri 12.–13.2.2005, s. 125–135. Käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmä. Vaasan yliopisto. Vaasa 2005.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Ajjon mennä Laplantiin – seurantatutkimus kielikylpyopilaiden suomen (L2) taidoista 9. luokalla. Lehtinen, Esa – Nina Niemelä (red.), Facksspråk och översättningsteori. VAKKI-symposium XXVI, s. 50–61. Vasa 11.–12.2006. Vasa universitet. Vasa 2006.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Leksikon oppimisjärjestys ja -prosessi suomenkielisessä kielikylvyssä. Pajunen, Anneli – Hannu Tommola (toim.), XXXII Kielitieteen päivät Tampereella 19.–25.5.2005. Valikoima pidettyihin esitelmiin pohjautuvista artikkeleista. Tampere Studies in Language, Translation and Culture. Series B 2, s. 411–426. Tampere University Press. Tampere 2006. http://tampub.uta.fi.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Lexikonets inlärningsordning och -process i finskt språkbad (L2). Bendtsen, Marina – Mikaela Björklund – Camilla Fant – Liselott Forsman (red.), Språk, lärande och utbildning i sikte. Festskrift tillägnad prof. Kaj Sjöholm. Rapport från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 20 / 2006. s. 77–92. Vasa 2006.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Om utvecklingen av receptiva färdigheter i finskt språkbad. Östern, Aanna-Lena – Kaj Sjöholm – Sol-Britt Arnolds-Granlund (red.), Kulturella mötesplatser i tid och rum. 8:e nordiska lärautbildningskongressn, Vasa. Rapport från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 18 / 2006. s. 135–148.  Vasa 2006.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Suomen paikallissijojen ja niiden funktioiden oppiminen kielikylvyssä.Kerge, Krista – Maria Maren Sepper (eds.), Finest Linguistics. Proceedings of the Annual Finnish and Estonian Conference of Linguistics. Tallinn, May 6-7, 2004, s. 247–261. Tallinn University. Tallinn 2006.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2006.
Veikkaisin hevosilla ja tuhlaisin huviin - paikallissijojen oppimisesta kielikylvyn jälkeen. Pietilä, Päivi  – Pekka Lintunen  – Heini-Marja Järvinen (toim.), Kielenoppija tänään  – Language Learners today. AFinLAn vuosikirja 2006 /n:o 64, s. 273 –292. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA, Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 2006.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2007.
Aloitusiän merkitys suomen oppimisessa toisena kielenä – virhefrekvenssien vertailua. Muikku-Werner, Pirkko, Hannu Remes & Ossi Kokko (toim.), Virsu III. Suomalais-ugrilaisia kohdekieliä ja kontakteja. Studies in Languages 42, s. 29–42. Joensuun yliopistopaino, Joensuu 2007.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2007.
Betydelsen av startåldern vid inlärning av finska som L2 – felfrekvenserna i skriftlig produktion. Niemelä, Nina – Esa Lehtinen (red.), Översättningsteori, fackspråk och flerspråkighet. VAKKI-symposium XXVII. Vasa 9.–10.2.2006, s. 52–62. Vaasan yliopisto, Vaasa 2007.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2007.
Idiomien ja kollokaatioiden oppimisjärjestys suomen kielessä (L2). Teoksessa Salo, O-P. & Nikula, T. & Kalaja, P. (toim.), Kieli oppimisessa – language in learning. AFinLAn vuosikirja 2007. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 65. Jyväskylä. 269–286.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2007.
Onko kielenoppimisen aloitusiällä merkitystä? Kieliviesti 4/2007, s. 5–7. Kielineuvosto. Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos. Tukholma 2007.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2007.
Sanaston oppiminen kielikylvyssä (suomi L2). Lavonen, Jari (toim.), Tutkimusperustainen opettajankoulutus ja kestävä kehitys. Ainedidaktinen symposiumi 3.2.2006. Osa 2, s. 650–658. Helsingin yliopisto. Tutkimuksia 286. Helsinki 2007.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2008.
Inlärning av finska som andraspråk. Björk, Göran (red.), Samtid & Framtid. Pedagogisk forskning vid ÅA 2008. Jubileumsrapport 90 år. Pedagogiska fakulteten Rapport Nr 26/2008, s. 181–194. Vasa 2008.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2008.
Laiska vai ahkera – vastakohtasuhteiden oppiminen kielikylvyssä. Enell-Nilsson, Mona – Tiina Männikkö (red.), XXVIII VAKKI-symposiumi "Kieli ja moninaisuus – Language and diversity" Vaasa 8.–9.2008. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut N:o 33, s. 31–42. Vaasa 2008.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2008.
Språkbad ger färdigheter i finska. Vasabladet 20.05.2008.

 

GRÖNHOLM, MAIJA 2009.
Tidig inlärning av finska. Artiklar om språkbad – Artikkeleita kielikylvystä. Grönholm, Maija. Publikation från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 19. Vasa 2009.

 

GULLQVIST, ANN-SOFI – KINNARI, ANN-CATRIN 1994.
Lingvistisk medvetenhet hos språkbadsbarnen i Finland. En longitudinell och jämförande studie av lingvistisk medvetenhet hos elever i åk 2 i språkbadsklass, svensk respektive finsk klass. Avhandling för pedagogie kandidatexamen. Österbottens högskola/Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

GULLQVIST, ULRIKA 2000.
Voi voi hauska perhe parka! - kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen vertailu Turun ja Mustasaaren suomenruotsalaisten peruskoulun 8. luokan ja lukion 2. luokan tyttöjen ja poikien sanaston osaamisesta ja sen rikkaudesta. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

GUSTAVSSON, RIITTA 1994.
Comprehension and Production of the Immersion Language: Testing by Using a Puppet. In: Laurén, Chr. (ed.). Evaluating European Immersion Programs. From Catalonia to Finland. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No 185. Linguistics 27. Vaasa. 194–204.

 

GUSTAVSSON, RIITTA – MÅRD, KARITA 1992.
Language immersion in Finland. Teoksessa Code-swiching summer school, Pavia (Italy), 9–12.9.1992. Strasbourg Cerdex: European Science Foundation. 275–278.

 

GÖKEN, INA 2012.

”Tiedän mik- mitä sana tarkoittaa.” Suomea toisena kielenä puhuvien objektin sijanvalinta ja sijanvalinnan taustalla oleva päättelyprosessi. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012112310021

Takaisin ylös

 

Ha-He

HAAGENSEN, BODIL 1995.
Språkbad i tillämpning för blivande ekonomer. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 60–68.

 

HAAPA-ALHO, IRMA 1996.
Italiansuomalaisten nuorten käyttämät kommunikaatiostrategiat riittämättömän sanavaraston apuna. Sivulaudaturtutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

HAAPANEN, MATTI 1995.
Maahanmuuttajien ammatti- ja kielitaidon kehittymisestä. Teoksessa Saarinen, M. & Parviainen, U. (toim.) Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Helsinki: Opetushallitus. 32–39.

 

HAIKANSALO, JANNE 2003.
S2-oppijat ja syntyperäiset suomenpuhujat illokutiivisen sävyn tulkitsijoina. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos / suomen kieli.

 

HAKONEN, KATI 2008.
Minä ja nolla. Yksikön ensimmäisen persoonan ja nollapersoonan tarkastelua suomi toisena kielenä -ylioppilasaineessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

HALKOLA, MERJA – HIETANIEMI, SANNA 1992.
Kaksikieliseksi kehittyminen Haaparannan ja Tornion yhteisessä kielikoulussa. Tutkielma. Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta.

 

HALME, MAIJA-LIISA 2007.
S2-oppijat johdinten tunnistajina ja johdosten käyttäjinä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

HALME, MAIJA-LIISA 2007.
S2-oppijat johto-opin osaajina ja oppijoina. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 173–192.

 

 HALME, NIINA 2008.
Kahdeksan luku- ja kirjoitustaidottoman aikuisen maahanmuuttajan suomen kielen luku- ja kirjoitustaito kuuden kuukauden intensiivisen opiskelun päätteeksi. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

HALONEN, MIA 2007.
Monikielinen Suomi - maahanmuuttajataustaisten koululaisten suomen kielen taidosta. Nuorisotutkimus 25. 33–49.

 

HALONEN, MIA 2009.
Puhutun kielen variantit resurssina monikielisten koululaisten kirjoitelmissa. Virittäjä 113(3), 329–355.

 

HALONEN, MIA & KOKKONEN, MARJA 2008.
Loppu-ännät puuttuu! Toivotaan sujuvaa puhetta! Lapsi- ja aikuisoppijoiden kielenoppimis- ja arviointikontekstien erot. Teoksessa Kokkonen, M. ja Tanner, J. (toim.), Suomenopetus, kielitaito ja tutkimus. Kakkoskieli 6. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. 75-106.

 

HARJA, VILHELMIINA 2001.
Koherenssin ilmeneminen suomenoppijoiden kirjoittamissa kertomuksissa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

HARJUNPÄÄ, LEEALAURA 2000.
“Sit se kettu niinku söi sen” Venäjän- ja suomenkielisten lasten kertomusten analyysiä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HASSINEN, SIRJE 1996.
Kielten sekoittuminen virolais-suomalaisella kaksikielisellä pojalla iässä 2.0 – 2.5. Teoksessa Luukka, M-R., Mielikäinen, A. & Kalaja, P. (toim.) Kielten kuulossa. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 5. ja 6.5.1995. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Korkeakoulujen kielikeskus. 275–283.

 

HASSINEN, SIRJE 1996.
Virolais-suomalainen simultaaninen kaksikielisyys – kielten sekamuodot. Leksikaaliset ja morfologiset sekamuodot 1.10–2.6-ikäisen Markon kielessä. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 75–113.

 

HASSINEN, SIRJE 1997.
Virolais-suomalainen simultaaninen kaksikielisyys – kielten sekamuodot. Leksikaaliset ja morfologiset sekamuodot 1.10–2.6 ikäisen Markon kielessä. Lisensiaatintyö. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

HASSINEN, SIRJE 2002.
Simultaaninen kaksikielisyys. Läheiset sukukielet viro ja suomi rinnakkain. Väitöskirja. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto. Elektroninen aineisto http://herkules.oulu.fi/isbn951426648X/

 

HASSINEN, SIRJE 2004.
Simultaaniin kaksikielisyyteen kasvaminen. Virittäjä 108 (2), 241–262.

 

HAUTONIEMI, HELENA 1990.
Havaintoja amerikkalaisten vaihto oppilaiden suomen kielen taidon kehityksestä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

HAZANE, JULIANA 2009.
Latvialaiset opiskelijat suomen nominitaivutuksen oppijoina. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. [http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200912212450]

 

HEBEDOVA, PETRA 2008.
Suomen astevaihtelu ja viron astmevaheldus. Vieraana kielenä opiskelun näkökulma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

 

HEIKKILÄ-KOPPEROINEN, ELINA 2003.
Virolaisten suomenoppijoiden demonstratiivinvalinta. Pro gradu -tutkielma. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

HEIKKINEN, MARJUT 2009.
"Opettaja, minä osaa sanoo, ei kirjoittaa!" Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien suomen kielen kehitys puolen vuoden aikana. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, suomen kieli.

 

HEINO, ANNE-MARI 1993.
Barnen i Esbo språkbadsskola: Social och språklig bakgrund och produktion av svenska. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

HERTSI, KATIKEESIA 1994.
Yksi- ja kaksivartaloisuuden vaikutuksesta kielenoppijoiden puheessa esiintyvien verbimuotojen morfologiaan. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HERTTUAINEN, PÄIVI 2004.
Sanajärjestys viittomakielisten suomen kielessä. Viittomakielisten informanttien lauseita täydennystehtävässä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto / suomen kieli.

Takaisin ylös

 

Hi-Hö

HIHNALA, RIIKKA 2002.
Tekijän jäljillä: lauseentulkinta natiiveilla suomenkielisillä ja saksankielisillä suomenoppijoilla. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos.

 

HILDÉN, KRISTIINA 1981.
Ranskalaisten suomen kielen opiskelijoiden syntaktisten virheiden analyysia. Sivulaudaturtutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HINTIKKA, TERHI. 2005.
Maahanmuuttajalapset avaruusseikkailua kirjoittamassa. Kirjoitusprosessin analyysi. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-200694.pdf URN:NBN:fi:jyu-200694

 

HINTSALA, SAARA 1995.
Virolaisen adoptiolapsen suomen kielen verbisuffiksien omaksumisesta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

HINTSALA, SAARA 1996.
Virolaisen adoptiolapsen suomen kielen verbisuffiksien omaksumisesta. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 46–74.

 

HIRVONEN, TUULA 1979.
Bilingual language acquisition: a case study of an English-Finnish speaking child. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitos.

 

HJERPPE, HEIDI 2012.
Suomenoppijan lukemisen strategiat. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli.

 

HONKIMÄKI, ANNUKKA – KULTA, ANNE 2006.
"Sä ei tulit mun luo". Suomi toisena ja vieraana kielenä -negaation oppimisesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

HONKONEN, TUULIA 2002.
Miten ulkomaalainen suomen oppija ymmärtää kuvakielisiä ilmaisuja? Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos.

 

HUHTALA, TARJA 1996.
Ulkomaalaiset suomen kielen i- ja e-loppuisten nominien taivuttajina. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

HUIKURI, MARIA 2010.
Miks nyt on partitiivi? Kieliopillisen partitiivin ongelmia saksankielisten suomenopiskeljoiden näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HULTUNEN, MINNA 2006.
Wienin yliopiston suomen kielen opiskelijoiden käsitys itsestään suomen oppijoina. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

HURME, HELENA 1990.
Kielikylpy – paras tapa opettaa lapselle vieras kieli? Kasvatus 5–6, 347–356.

 

HYVÄRINEN, KATA 1995.
Suomi toisena kielenä: rakenteen ja tarinallisuuden kehitys 7-vuotiaan venäjänkielisen oppijan kertomuksissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

HYVÄRINEN, NIINA 1996.
Referointi ja sen merkitseminen hollanninkielisen suomenoppijan kerronnassa. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 47–57.

 

HYVÄRINEN, NIINA 1998.
Äänen laadun muutokset ulkomaalaisen suomenpuhujan kerronnassa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HYVÄTTINEN, EIJA 1996.
Suomenoppijoiden kysymyslauseiden tarkastelua puhutussa kielessä. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 15–46.

 

HÄKKINEN, MAARIT 2006.
Yhdeksäsluokkalaiset S2-oppilaat verbien käyttäjinä – onnistuneita ratkaisuja ja ongelmakohtia. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

HÄMÄLÄINEN, TAIJA 2003.
Hyödyllinen pakko. Ruotsinkielisten nuorten puhutun suomen kielen taito ja suhtautuminen suomen kieleen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

HÄRKÖNEN, AULI 1993.
Suomen kielen tasotestien satoa. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 4–5.

 

HÄRMÄVAARA, HANNA-ILONA 2009.
Vokaalien keston variaatio virolaismuuttajien puhesuomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200906041592

 

HÄRÖ, MARIA – NOPONEN, ILONA 2007.
”Mä en ole koskaan opiskellut kieltä maassa, missä sitä puhutaan.” Selvitys EILC-kurssilaisten suomen kielen oppimisesta lukukaudella 2005–2006. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos / suomen kieli.

 

HÄRÖ, MARIA – NOPONEN, ILONA 2007.
”Mä en ole koskaan opiskellut kieltä maassa, missä sitä puhutaan.” Selvitys EILC-kurssilaisten suomen kielen oppimisesta lukukaudella 2005–2006. CIMO Publications. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.

 

HÖGLUND, HELENA 1992.
Läsförståelse i svenska och finska hos språkbadselever. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

Takaisin ylös

 

I

IJÄS, LYYDIA & VIKMAN, HENNA 2008.
Entiteetin sijaintia ilmaisevat rakenteet aikuisten S2-oppijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

IKONEN, MAIJA ALEKSANDRA 2006.
Kieltolauseiden kiellonalaiset poikkeamat vieraskielisten lukiolaisten suomenkielisessä kirjoituksessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto / Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

ILLIKAINEN, ANNA 2007.
Kommunikaatiostrategiat unkarilaisten suomenoppijoiden keskusteluissa. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 67–84.

 

ILLMAN, MARIA – KARLSSON, PAMELA 1993.
Fjärdeklassisters ordförråd i finska. En jämförande analys av ldromedel och elevers ordförråd. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

ILVONEN, LEENA 2012.
Kohteliaisuus afganilaisten suomenoppijoiden haasteena. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.

 

IMMONEN, HANNA 1999.
Valinnan vaikeus ja kaaoksen sietokyky: tavallisimpien sijamuotojen
esiintyminen ja käyttö perustason suomenoppijoiden puheessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

IMMONEN, JENNI. 2005.
Kiinalaisen aikuisopiskelijan suomen kielen fonologian oppiminen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005390.pdf

URN:NBN:fi:jyu-2005390

 

INGO, KATI 2006.
Itsekorjaus ensikielisten ja kaksikielisten lukiolaisnuorten keskusteluissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

INGO, RUNE 2004.
Finska som andraspråk. Lund: Studentlitteratur.

 

INKILÄ, TEIJA 1997.
Suomi toisena kielenä: maahanmuuttajalasten sanaston ja morfologisen verbisysteemin kehitys. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

INKINEN, INGELISA 1992.
Lukiolaisten ainekirjoitusten kontrastiivista tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos.

 

ISKANIUS, SANNA 1999.
Venäjää äidinkielenään puhuvien maahanmuuttajanuorten kieli-identiteetti ja etninen identiteetti. Sivulaudaturtyö. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

ISOTALUS, RITVA – NISSILÄ, RIIKKA 2002.
Konteksti- ja sanaoppimismenetelmät suomen ääntämisen harjoittelussa – tutkimus venäläisten suomen ääntämisen ongelmallisista piirteistä. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos.

 

IVASKA, ILMARI 2009.
Eksistentiaalilauseen ilmiasut edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, suomen kieli.

 

IVASKA, ILMARI 2010a.
Eksistentiaalilauseen subjektijäsen edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa. Sananjalka 52. 67-88.

 

IVASKA, ILMARI 2010b.
Mitä syntaktisesti koodattu korpus voi kertoa sanajärjestyksestä? Predikaatti ja subjekti edistyneiden suomenoppijoiden eksistentiaalisissa lauseissa. Teoksessa P. Eslon & K. Õim (toim.) Korpusuuring ja meetodid. Tallinna ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi toimetised 12. Tallinn. 37–58.

 

Takaisin ylös

 

J

JALKANEN, TERHO 1997.
Ruotsinkielisten ylioppilaskokelaiden suomen kielen lauseopin virheellisyyksien tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

JALONEN, VIRVE 1995.
Kuurot kaksikielisyyden valossa: kuurojen opiskelijoiden suomen kielen sanaston hallinnasta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

JANTUNEN, JARMO H. 2007.
Oppijansuomen piirteitä korpusvetoisesti. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Kokko, O. & Remes, H. (toim.), Virsu 3.  Suomalais-ugrilaisia kohdekieliä ja kontakteja. Studies in Languages  42. Joensuun yliopisto. 69–83.

 

JANTUNEN, JARMO H. 2008.
Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit. Teoksessa Eslon, Pille (toim.) Õppijakeele analüüs: vöimalused, probleemid, vajadused. Tallinna ülikooli eesti filoloogia osakonna toimetised 10. 67–92.

 

JANULF, PIRJO 1981.
Suomenruotsalaisten ja ruotsinsuomalaisten peruskoululaisten kaksikielisyydestä. Teoksessa Kaksikielisyyskysymyksiä: seminaari Helsingissä 3.10.1980. Suomen kielitieteellisen yhdistyksen julkaisuja 5. Turku: SKY. 67–83.

 

JANULF, PIRJO 1995.
Syntaktiska tendenser i uppsatsfinskan hos sverigefinska och finlands-svenska grundskoleelever. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 69–78.

 

JENSEN, BENT LUND 2004.
Poika on ki-, kivellä, kiven päällä. En undersøgelse af danskprogede finsklearneres brug af finske lokalkasus. Pro gradu -tutkielma. Århus Universitet, Institut for Antropologi, Arkælogi og Lingvistik.

 

JOHANSSON, HANNA 2009.
Ruotsinkielisen koulun oppilaiden objektivirheet - kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen katsaus kahden vuoden aikana tapahtuvaan kehitykseen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

JOKINEN, HELI 2002.
Ruotsinkielisten nuorten suomen kielen käytöstä, kielellisistä asenteista ja kieli-identiteetistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

JÄRVENPÄÄ, MARI 2007.
Korjausaloitteet esikoululaisten vuorovaikutusresurssina. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

JÄRVINEN, SARI 1996.
Ruotsinkielisen kommunikaatiostrategioista. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 79–100.

 

JÖNSSON-KORHOLA, HANNELE – HÄMÄLÄINEN, EILA 1995.
Forskning av finska som främmande språk: iakttagelser gjorda av blivande lärare och andra intresserade på övningskurs. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 89–98.

Takaisin ylös

 

Ka

KAAN, PIRTA 2010.
Viron-, espanjan-, venäjän- ja kiinankielisten suomenoppijoiden onnistuminen objektin sijanvalinnassa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

KAIPAINEN, KRISTA 2004.
Tutkija haastateltavana, haastattelija keskustelijana – Tapaustutkimus ryhmähaastattelusta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1998.
Eesti ja vene õpilased soome käändsõna mitmuse vormide moodustajatena. Testi tulemuste statistiline ülevaade. Teoksessa Luukka & Salla & Dufva (toim.), Puolin ja toisin. Suomalais-virolaista kielentutkimusta. AfinLAn vuosikirja 56. Jyväskylä. 115–129.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1998.
Eesti ja vene õpilased soome käändsõna mitmuse vormide moodustajatena. Testi tulemuste statistiline ülevaade. Teoksessa Luukka & Salla & Dufva (toim.), Puolin ja toisin. Suomalais-virolaista kielentutkimusta. AfinLAn vuosikirja 56. Jyväskylä. 115–129.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1999.
Eesti ja vene õpilaste käänamistesti tulemusi. Soome käändsõna mitmus. Magistritöö. Tallinnan pedagoginen yliopisto.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1999.
Monikko kontekstissa ja kontekstitta. Virolaisten ja venäläisten taivutustestin tuloksia. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim), Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Jyväskylän yliopisto: Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä. 116–129.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 1999.
Suomen nominien monikon opettaminen virolaisissa kouluissa. Teoksessa Pietilä, P. & Salo, O-P. (toim.), Multiple Languages – Multiple Perspectives. Texts on Language Teaching and Linguistic Research. AfinLA yearbook No. 57. Jyväskylä. 155–160.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2004.
Kui sarnane on sarnane? Eesti ja soome mitmusevormide psühholingvistilisest reaalsusest. Teoksessa Sulkala, H. & Laanekask, H. (toim), VIRSU II. Suomi ja viro kohdekielinä. Oulu: Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 24. 62–71.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2005.
Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2006.
Reeglid ja analoogia võõrkeeleõppes soome mitmusevormide käänamise näitel. Eesti rakenduslingvistika ühingu aastaraamat 2. 71–92.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2006.
Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Virittäjä 2/2006. Helsinki: Kotikielen seura.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2009.
Vironkielisen suomenoppijan äidinkieli – ongelma, haaste vai voimavara? Virittäjä 113(3), 382–401.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN 2010.
Metalingvistiline teadlikkus võõrkeeleõppes: oma keel võõras peeglis. Metalinguistic awareness in foreign languge learning: the first language reflected by target languages. Teoksessa A. Kaivapalu, E. Mikone, K. Siitonen & M.-M. Sepper (toim.), Lähivõrdlusi 19 – Lähivertailuja 19. Tallinn: Eesti rakenduslingvistika ühing. 160–176.

 

KAIVAPALU, ANNEKATRIN – MARTIN, MAISA 2007.
Morphology in transition. Plural inflection of Finnish nouns by Estonian and Russian learners. Acta Linguistica Hungarica 2/54, 129 – 156.

 

KAJANDER, MIKKO 2002.
Sanoista, miestä, sarvesta ja härkää – suomenoppija nominatiivin jäljillä. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos.

 

KALLASOJA, ANNA 1996.
Maahanmuuttajanuorten pintasujuvuuden ja ajattelukielen suhde. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen laitos.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1993.
Suomi vieraana kielenä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Teoksessa Suojanen, M. K. & Kulkki-Nieminen, A. (toim.) 19. Kielitieteen päivät Tampereella 8.–9. toukokuuta 1992. Folia Fennistica & Linguistica. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 16. 97–116.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1995.
Koodinvaihto ja keskustelun moniäänisyys. Virittäjä 99(1), 2–24.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 1996.
Puhe, kirjoitus, tekstilajin normit ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 107–120.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 2000.
Monikielinen Suomi ja suomen kielen tutkimus. Teoksessa Suutari, T. & Salo, M. (toim.), Castrénin perilliset. Helsingin yliopiston suomen kielen ja sen sukukielten professorit. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos 2001.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI 2001.
Vuorovaikutuksen näkökulma ja toisen kielen käytön tutkimus. Teoksessa Halonen, M. & Routarinne, S. (toim.), Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 105–121.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI. 2005.
Moniäänisyys ja koherenssi suomea toisena kielenä kirjoittavien teksteissä. Referointi ja moniäänisyys. Tietolipas 206. Helsinki: SKS. 224-257.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI. 2005.
Features of oral and written discourse in second language writing. Teoksessa Les langues ouraliennes aujourd’hui. Toim. Jocelyne Frenendez-Vest. Bibliothèque de l’École des Hautes Études Sciences Historiques et Philologiques. Paris: Honoré Champion Éditeur.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI. 2006.
Virke, dialogisuus ja argumentaatio. Irralliset sivulauseet ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Nordlund – Taru, Onikki-Rantajääskö – Tiina ja Suutari – Toni (toim.). Kohtauspaikkkana kieli. Näkökulmia persoonaan, muutoksiin ja valintoihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia1078. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

KALLIOKOSKI, JYRKI. 2006.
Tekstilajin taju ja toisella kielellä kirjoittaminen. Teoksessa Mäntynen, Anne, Shore, Susanna ja Solin, Anna (toim.). Genre - Tekstilaji. Tietolipas 213. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

 

KALLIORANTA, OTTO 2009.
Paljon-adverbin kollokointi oppijansuomessa - Korpusvetoinen tutkimus. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

KALM, HEIDI 2008.
Kaakkois-Suomen alueella asuvien aikuisten maahanmuuttajien näkemyksiä suomen kielen oppimisesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

KANGAS, PAULA 2001.
Erilaisena mutta samanarvoisena: millaista on olla maahanmuuttajaoppilaana peruskoulussa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

KARJALAINEN, ANNA-MARI 2002.
"No ehkä siellä on vielä joku pointti": miten S2-oppijat tulkitsivat kahta suomalaista novellia. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

KARJALAINEN, ANU 2006.
Tuttuja ja tuntemattomia sanoja: suomenoppijat nomineita taivuttamassa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomen kieli.

 

KANGASLUOMA, KIRSI – OLLILA, JOHANNA 1993.
4.–6.-luokkalaisen vietnamilaisen pakolaisoppilaan suomen kielen kuuntelu-, luku- ja kirjoitustaidot. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan laitos.

 

KARJALAINEN, MERJA – VUOJALA, ESZTER 1986.
Unkaria ja suomea – kaksikielisen Lauri-pojan puheen kehittymisestä. Teoksessa Karjalainen, M. (toim.) Kielitieteellisiä muistoonpanoja 1. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja 26. Oulu: Oulun yliopisto. 96–103.

 

Kielikylvyllä suu puhtaaksi. Sanomalehtiyliopisto 1997. Toim. Pertti Lehesvuo. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 14/1996. Vaasa.

 

Kieltenopetuksen kehittämistoimikunnan mietintö. Betänkande av kommissionen för utvecklande av språkundervisningen. Komiteamietintö Kommittébetänkande 1992: 16.

 

KARJALAINEN, PÄIVI 1996.
Amhara ja thai vaihtuvat suomeksi. Taivutussuffiksien ilmaantuminen kahden adoptiolapsen kieleen. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 154–165.

 

KARJALAINEN, SONJA 1994.
Kuvasarja suullisessa kielitaitotestissä: puhetuotos, ongelmatilanteet ja kulttuurisidonnaisuus. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos.

 

KARPINSKA, ANNA 2003.
Suomea vieraana kielenä opiskelevien käsityksiä suomen puhekielestä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

Takaisin ylös

 

Ke-Ko

KEMPPAINEN, MARJA 2001.
Modaalisuus suomea toisena kielenä oppivien kirjoitelmissa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 82 s.

 

KENTTÄLÄ, MARJUKKA 2008.
Peruskurssin käyneiden suomenoppijoiden lauseet: lausetyyppianalyysi. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

KERÄNEN, SEIJA 2007.
Fonologiset ja ortografiset virheet italialaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

KETTUNEN, TANJA 2002.
Kiinalaisen suomenoppijan ääntämisestä. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

KILPELÄINEN, SAILA 1999.
Pakolaisoppilaiden suomen kielen osaamisen taso valmistavan opetuksen päättyessä. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

KILPI, ANNE 2004.
”Voisitko sinä mene pois sinun kassisi?” Saksankielisten suomenoppijoiden pyynnöt kohteliaisuuden näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos / suomen kieli.

 

KILPI, VUOKKO 2004.
Suomessa ja Ruotsissa asuvien inkerinsuomalaisten kielellinen variaatio. Pro gradu -tutkielma. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

KIVELÄ, SIRPA 2002.
Alkuvaiheen suomenoppijoiden kirjoitusten tarkastelua prosessoitavuusteorian näkökulmasta. Pro gradu –työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 90+8 s.

 

KNUBB-MANNINEN, GUNNEL 1982.
Språksituationen bland eleverna i de svenskspråkiga grundskolorna. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 326. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

KNUBB-MANNINEN, GUNNEL 1983.
Elevernas språkprofil och syn på undervisningen i finska vid inträdet i mellanstadiet. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisuja 340. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

KNUBB-MANNINEN, GUNNEL 1993.
Hur lär sig eleverna finska i skolan? – Enspråkiga och tvåspråkiga i finsk-undervisningen. Teoksessa Linnakylä, P. & Saari, H. (toim.) Oppiiko oppilas peruskoulussa? Peruskoulun arviointi 90 -tutkimuksen tuloksia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. 141–156.

 

KOIVISTO, HELINÄ 1990.
Oppimiskynnykset ulkomaalaisten suomen kielen opiskelussa. Teoksessa Tommola, J. (toim.) Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. AFinLA:n vuosikirja 1990. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 48. Turku: AFinLA. 27–33.

 

KOIVISTO, HELINÄ 1992.
Ulkomaalaissuomen verbien perussyntaksia. Teoksessa Paunonen, H., Suojanen, M. K. & Nahkola, K. (toim.) Variaatioita. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen juhlakirja. Opera Fennistica ja Linguistica 4. Tampere: Tampereen yliopisto. 54–75.

 

KOIVISTO, HELINÄ 1994.
Ulkomaalaissuomen syntaksia. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 17. Tampere: Tampereen yliopisto.

 

KOIVUVIITA, JUHANI 2010.
Demonstratiivit tämä, tuo ja se virolaisen suomenoppijan haasteena. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

KOKKONEN, ANNA-REETTA 2012.

Objektin sijanvaihtelu suomenruotsalaisten ammatillisten opiskelijoiden teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

KOKKONEN, KAISA & HALME, MAIJA-LIISA 2007.
Toissapaikka
ja aamuruoka. Leksikaaliset kommunikaatiostrategiat valmistavan luokan oppitunneilla. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 51–66.

 

KOKKONEN, MARJA 2001.
Demonstratiivit hollantilaisten suomenoppijoiden teksteissä. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

KOKKONEN, MARJA 2007.
Vaatimuksena sujuva suomi. Teoksessa Onikki-Rantajääskö, T. & Kurhila, S. (toim.), Virittäjä 2/2007. Kotikielen seuran aikakauslehti. III vuosikerta. 253–261.

 

KOMPPA, JOHANNA – MARTIN, MAISA & SIITONEN KIRSTI (toim.) 2002.
Elämää suomeksi! Ulkomailla suomea opiskelevien tekstejä. Espoo: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.

 

KONONEN, HEIKKI 2010.
Aah nyt syömässä mä ymmärsin suomessa.
Kahden espanjankielisen suomenoppijan kielellinen kehitys. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.

 

KONTKANEN, CHRISTINA 2002.
Koodinvaihto sujuvan monikielisen vuorovaikutuksen keinona. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

KOPSA, NIINA & LOIKKANEN SANNA 2010.
Konstruktivismi kahdessa yläkoulun S2-oppikirjassa. Sivututkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli.

 

KORHONEN, PÄIVI 2009.
Suomen kielen solmukohdat : suomi toisena/vieraana kielenä. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopisto.

 

KORHONEN, SEIJA 2001.
Mitä pirua sä oikein teet - Edistyneiden S2-oppijoiden sanaston ymmärtämisestä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

KORHONEN, SEIJA 2001.
Suomen kielen solmukohdat - suomi toisena/vieraana kielenä. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos, itämerensuomalaiset kielet.

 

KORHONEN, SEIJA 2012.
Oppijoiden suomi: Koulutettujen aikuisten käsitykset ja kompetenssit. Kielikeskuksen julkaisuja 3. Helsinki: Helsingin yliopiston kielikeskus. http://hdl.handle.net/10138/38580

 

KOSIERADZKI, GRZEGORZ 1994.
Näin puolalainen kylpee suomen kielessä. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 3–4.

 

KOSKINEN, IRINA 1974.
Tornionjokilaakson kaksikielisyyden sosiolingvististä tarkastelua puhekielen yhden variantin valossa. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KOSKINEN, JOHANNA 2008.
Päiväkoti-ikäisten maahanmuuttajalasten suomenkielinen puhe verrattuna suomenkielisten lasten puheeseen: verbit, nominit ja kielen variaatio. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

KOSOLA, JUTTA 1995.
Suomen kielen diskurssipartikkeli no venäläisten kielenoppijoiden puheessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KOSONEN, LIISA 1995.
Pakolaislasten suomen kielen ja oman äidinkielen hallinta. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedisfoniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 71–78.

Takaisin ylös

 

Ku-Kä

KUISMA, KAROLIINA 1999.
Alkeisoppijoiden kommunikaatiostrategiat puheessa ja kirjoitelmissa. Kielelliset ongelmatilanteet ja niistä selviytyminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KUKKOLA, MIKA 2006.
Katsaus kolmen suomenoppijan kielellisiin varantoihin variaation ja korjauksen näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

KUKKONEN, LEEA 2013.

Aikuinen S2-oppija ja luokkahuoneen ulkopuolinen kieliympäristö. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

KULLMAN, SUSANNE 2001.
Suomen agenttipartisiippi ja sen ruotsinkieliset vastineet. Pro gradu -työ. Vaasan yliopisto, suomen kielen laitos.

 

KULMALA, ELLI 2011.
Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet – tapaustutkimus viiden maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201106031695

 

KULTALAHTI, OUTI-MARIA 1996.
Tunnusmerkkisyys virolaisten suomenpuhujien vaikeuksien selittäjänä. Teoksessa Sulkala, H. & Zaman-Zadeh, M. (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 15–45.

 

KULTALAHTI, OUTI-MARIA 1997.
Tunnusmerkkisyys virolaisten suomenpuhujien vaikeuksien selittäjänä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

KUOKKA, TERHI 2003.
i- ja e-loppuisten nominien yksikön partitiivin muodostaminen S2-oppijan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos / suomen kieli.

 

KUOSA, NATHALIE 2004.
Suomeen 1990-luvulla muuttaneiden kiinalaisten maahanmuuttajien suomen kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KUPARINEN, KRISTIINA 1998.
Suomen kielen kaksi koodia oppijan asenteissa ja kielenkäytössä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KURHILA, SALLA 1994.
Erimielisyys institutionaalisessa keskustelussa. Yliopiston opettajan ja opiskelijoiden vastaanottokeskustelujen analyysi. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KURHILA, SALLA 1995.
"Nej, det talade vi inte om." Meningsskiljaktigheter i institutionella samtal. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 120–130.

 

KURHILA, SALLA 1996.
Puhelinkeskustelujen aloitukset ja lopetukset. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 127–152.

 

KURHILA, SALLA 2000.
Milloin natiivi korjaa ei-natiivin kielioppia keskustelussa? Virittäjä 104(2), 170–187.

 

KURHILA, SALLA 2001.
Correction in talk between native and non-native speaker. Journal of Pragmatics 33. 1083–1110.

 

KURHILA, SALLA 2001.
Asiantuntijuuden kerrostumista. Syntyperäiset ja ei-syntyperäiset suomenpuhujat virkailijoina ja asiakkaina. Teoksessa Ruusuvuori, J. & Haakana, M. & Raevaara, L. (toim.): Intitutionaalinen vuorovakutus. Keskustelunanalyyttisia tutkimuksia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 178–195.

 

KURHILA, SALLA 2003.
Co-constructing understanding in second language conversation. Väitöskirja. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KURHILA, SALLA 2004.
Clients or language learners – being a second language speaker in institutional interaction. Teoksessa Gardner, R. & Wagner, J. (eds.), Second language conversations. Studies of communication in everyday settings. Advances in Applied Linguistics. London: Continuum. 58–74.

 

KURHILA, SALLA 2005.
Different orientations to grammatical correctness. Teoksessa Richards, K. & Seedhouse, P. (eds.), Applying conversation analysis. Hampshire: Palgrave MacMillan, Basingstoke. 143–158.

 

KURHILA, SALLA. 2006.
Second language interaction. Amsterdam: John Benjamins.

 

KURHILA, SALLA. 2006.
Maahanmuuttajataustaiset asiakkaat Kelan toimistossa. Teoksessa Marja-Leena Sorjonen ja Liisa Raevaara (toim.). Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. Helsinki: SKS. 285-312.

 

KURHILA, SALLA 2006.
Kenen suomi on oikeaa? Lasten korjauksista monietnisissä päiväkotiryhmissä. Teoksessa Salla Kurhila ja Anne Mäntynen (toim.), Tunnetta mukana: Kirjoituksia Jyrki Kalliokosken 50-vuotispäivän kunniaksi. Kieli 17. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. 30–54.

 

KURHILA, SALLA 2008.
Ymmärtäminen, vuorovaikutus ja toinen kieli. Teoksessa Onikki-Rantajääskö, T. & Siiroinen, M. (toim.),  Kieltä kohti. Keuruu: Otava. 105–127.

 

KÜTÜK, HATICEH 2002.
Kahden turkkilaislapsen koodinvaihto. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 77–100.

 

KUUKKA, KATRI 1996.
Suomen opettajan ja oppijan vuorovaikutuksesta. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 103–126.

 

KYNSIJÄRVI, ANU 2001.
Kieliopillisten sijojen merkintä petroskoilaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu -työ. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. 94 +5 s.

 

KYNSIJÄRVI, TARU 2007.
Se johtuu siitä, että minulla oli muistinmenetys. Olla-verbirakenteiden kehkeytyminen oppijankielessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

KÄLLMAN, SANNA 1999.
Kadussa on yliajoinen mies: uusikaarlebyyläisten yhdeksäsluokkalaisten suomen kielen taidoista keväällä 1996. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

KÄRKKÄINEN, TANJA 1999.
Maahamuuttajavanhukset ja suomen kieli: haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä identiteetistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

KÄRNÄ, EVELIINA 2008.
Koheesio suomenoppijoiden viesteissä ja mielipideteksteissä. Aineistona Yleisten kielitutkintojen keskitason tekstejä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

Takaisin ylös

 

 

La

LAANEKASK, HELI 2003.
Yksi kirjoittaja, monta kieltä: koodinvaihto Lydia Koidulan kirjeissä Friedrich Reinhold Kreutzwaldille. Teoksessa Niit, E. & Palomäki, U. (toim.) , Lähivertailuja 11. Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari hirvensalon Rauhalan huvilassa 12.–13.5.2000. Turun yliopisto: Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 71. 47– 67.

 

LAHTINEN, ELINA 2005.
Henkilöviittaukset ja puheen sujuvuus maahanmuuttajataustaisten lasten kerronnassa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

LAHTINEN, SUSANNA 2009.
Ruotsinkielisen koulun oppilaat suomen kielen kirjoittajina. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

LAITALA, KRISTIINA 2002.
Kontrastiivinen tutkimus hollannin kielen sanan er suomentamisesta hollanninkielisten suomi vieraana kielenä -oppijoiden käännösteksteissä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LAMMI, ESSI MARIA 1999.
Suomen kielen oppimismotivaatio. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

LAMMI,TERHI 2013.

Vaahteria, leppiä ja saarnia : Vironkieliset suomenoppijat ja suomen kielen monikon partitiivin muodostaminen. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

LAMPINEN, ANNI 1990.
Suomenruotsalaisten peruskoulunsa päättävien nuorten suullinen suomen kielen taito. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos.

 

LAPPALAINEN, ULLA 2000.
Somalinkielisten oppilaiden suomen kielen kirjoitustaidon ja yleisen opintomenestyksen kehittyminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LATOMAA, SIRKKU 1992.
"Put the door shut!" – Changes in the mother tongue of Americans living in Helsinki. Suomi-Finland-USA 4, 12–13.

 

LATOMAA, SIRKKU 1992.
A study on bilingualism among Americans in Helsinki. Suomi-Finland-USA 6, 38–39.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Onko suomi maahanmuuttajille toinen vai vieras kieli? Tempus 5, 21–22.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
"Why is Citymarket called Citymarket and not Kaupungintori?" ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 2, 2–3.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Languages in contact: a study on bilingualism among Americans in Finland. Tempus 7, 28–31.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
"Maailmankieli" vähemmistökielenä – kaksikielisyydestä suomenamerikkalaisten keskuudessa. Teoksessa Suojanen, M. K. & Kulkki-Nieminen, A. (toim.) 19. Kielitieteen päivät Tampereella 8.–9. toukokuuta 1992. Folia Fennistica & Linguistica. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 16. Tampere. 193–209.

 

LATOMAA, SIRKKU 1993.
Tutkimus siirtolaisryhmien kielellisestä arjesta. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 28–29.

 

LATOMAA, SIRKKU 1994.
Aikuisten maahanmuuttajien toisen kielen taito. Teoksessa Boyd, S., Holmen, A. & Jørgensen, J. N. (red.) Sprogbrug og sprogvalg blandt invandrere i Norden. Bind 2: Temaartikler. Københavnerstudier i tosprogethed bind 23. København: Danmarks Lærerhøjskole. 75–90.

 

LATOMAA, SIRKKU 1994.
Kun silli oli puutarhassa ja siili kaupassa. ULPU: Ulkomaalaisopettajien puheenvuoroja 1, 5.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
Mistä suomi alkaa? Teoksessa Muikku-Werner, P. & Julkunen, K. (toim.) Kielten väliset kontaktit. AFinLA:n vuosikirja 1995. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 53. Jyväskylä: AFinLA. 77–89.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
Om självskattad språkfärdighet hos fyra invandrargrupper i Norden. Teoksessa Jørgensen, J. N. & Horst, C. (red.) Et flerkulturelt Danmark. Perspektiver på sociolingvistik, sprogpædagogik, dansk som andetsprog. Festskrift til Jørgen Gimbel 22.9.1995. Københavnerstudier i tosprogethed bind 25. København: Danmarks Lærerhøjskole. 283–295.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
Suomen kieli opittavana kielenä. Kielikuvia 1, 5–7.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
On bilingualism and education of language minority children in Finland. FINLANCE XVI, 5–18.

 

LATOMAA, SIRKKU 1995.
Suomen uusien kielivähemmistöjen kielioloista. Sivulaudaturtutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

LATOMAA, SIRKKU 1996.
Matkalla uuteen kieleen. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 97–106.

 

LATOMAA, SIRKKU 1996.
On self-reported second language proficiency among four immigrant groups in the Nordic Countries. Teoksessa Sajavaara, K. & Fairweather, C. (eds.) Approaches to second language acquisition. Jyväskylä cross-language studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 169–178.

 

LATOMAA, SIRKKU 1998.
English in contact with ”the most difficult language in the world”: the linguistic situation of Americans living in Finland. International Journal of the sociology of Language 133/1998, 51–71.

 

LATOMAA, SIRKKU 2001.
Kuka osaa ”maailman vaikeinta kieltä”? MoniTori 3/2001, 32–33.

 

LATOMAA, SIRKKU – NEWCOMB, SARAH F. 1991.
"I'm going to the pesula"; socio- and psycholinguistic aspects of the Finnish-English language contact situation in Finland. FINLANCE Volume IX, 33–44.

 

LATOMAA, SIRKKU – PHAM TAN KIET 1991.
The linguistic situation of multicultural children in Finland. Teoksessa Niemi, J. (ed.) Papers from the Eighteenth Finnish Conference of Linguistics. Kielitieteellisiä tutkimuksia – Studies in Languages 24. Joensuu: Joensuun yliopisto. 306–321.

 

LATOMAA, SIRKKU – TUOMELA, VELI 1993.
Suomi toisena vai vieraana kielenä? Virittäjä 97(2), 238–245.

 

LATVA-SALO, LEILA 2001.
Oravaisten keskuskoulun kolmannen ja viidennen luokan suomenoppijoiden kirjoitustaito. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos, 102 s.

 

LAUKKANEN, ANNELI – SALMI, ANITTA 1983.
Ruotsista Suomeen palanneiden viides- ja kuudesluokkalaisten kielitaito ja minäkuva. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos.

 

LAURANTO, YRJÖ 1995.
Paikallissijojen funktioiden oppiminen ja opetus: espanjankielisten oppijoiden paikallissijojen käytön tarkastelua konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LAURANTO, YRJÖ 1996.
Kielioppiko kirosana? Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 83–90.

 

LAURANTO, YRJÖ 1997.
Ensi askeleita paikallissijojen käyttöön. Espanjankielisten suomenoppijoiden sisä- ja ulkopaikallissijat konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta. Kakkoskieli 2. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LAURANTO, YRJÖ 1997.
Nähdä siten pääovesa. Espanjankielinen oppija ja suomen paikallissijat. Lisensiaatintyö. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LAURANTO, YRJÖ 2001.
Intonaation vaikutus lauseen tulkintaan ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Teoksessa Seilenthal, T. (toim.), Nonus Congressus Internationalis Fenno-Ugristarum. Pars V, Tartu. 232–242.

 

LAURANTO, YRJÖ 2004.
Puheen jaksotus, intonaatio ja välikielen pragmatiikan jäljitelty puhe. Teoksessa Straszer, B. & Brown, A. (toim.), Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, Helsinki. 47–116.

 

LAURÉN, ULLA (1991).
Kaksikielisyys ja toisen kielen oppiminen. Teoksessa: Laurén, Ch. (toim.). Kielikylpymenetelmä: Kielen käyttö mielekkääksi, 23n35. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 1/1991. Vaasa.

 

LAURÉN, ULLA 1994.
Tvåspråkiga och enspråkiga skolelevers skriftliga produktion: performans och kreativitet. Acta Wasaensia 37, Språkvetenskap 4. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

LAURILA, ULLA 1997.
Amerikansuomen diskurssipartikkelit. Toisen sukupolven siirtolaisten haastattelupuheen analyysiä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LAURINEN, LEENA 1990.
Suomea ulkomaalaisille ja vierasta kieltä suomalaisille: miten selvitä sijasuhteiden viidakossa? Teoksessa Tommola, J. (toim.) Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. AFinLA:n vuosikirja 1990. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 48. Turku: AFinLA. 35–70.

Takaisin ylös

 

Le-Lö

LEHIKOINEN-SUVIRANTA, TARJA 2003.
Havaintoja venäjänkielisten oppilaiden suomen kielen solmukohtien oppimisesta. Ammatillinen lisensiaatintutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

LEHTINEN, KRISTIINA 1998.
Astevaihtelu neljän seitsemäsluokkalaisen venäläisen maahanmuuttajan välikielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

LEHTOMÄKI, ELINA 1992.
Koulun kielet ja kulttuurit kuurojen nuorten näkökulmasta. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

 

LEHTONEN, HEINI 2004.
Maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten puheen variaatio ja monikielisyys. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LEHTONEN, HEINI 2006.
Morfologinen variaatio maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisnuorten puheessa. – Kaisu Juusela & Katariina Nisula (toim.) Helsinki kieliyhteisönä. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. 255–274.

 

LEHTONEN, TIINA 2001.
Kieliopin progressio S2-alkeisoppikirjoissa: Kommunikatiivisuutta, mutta miten? Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

LEHTONEN, TUIJA 1998.
No, se varmaan tarkottaa se yllättää, että siitä niinku hämäisi. Lukustrategiat ei-natiivin suomenoppijan lukutilanteessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

LEHTONEN, TUIJA 2004.
Soveltaa voi yhdessäkin – suomi vieraana kielenä -oppijoiden oppimiskokemuksista yhteisöllisellä verkkokurssilla. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Stotesbury, H. (toim.), Minä ja kielitiede – soveltajan arki. AFinLAn (Suomen soveltavan kielentutkimuksen yhdistyksen) vuosikirja 62. 255–273.

 

LEHTONEN, TUIJA 2006.
Erilaista kielenoppimista? Suomi vieraana kielenä -verkko-opetuskokeilu. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

LEINO, ANNE 2012.

Kielenoppija keskustelussa – aktiivinen osallistuja vai toimintojen kohde? Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201301251658

 

LEISIÖ, LARISA 1996.
Kaksikielinen keskustelu: pragmaattinen lähestymistapa. Teoksessa Luukka, M-R., Mielikäinen, A. & Kalaja, P. (toim.) Kielten kuulossa. Kielitieteen päivät Jyväskylässä 5. ja 6.5.1995. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Korkeakoulujen kielikeskus. 225–236.

 

LEPPÄHARJU, TUIJA. 1999.
Mitä verbini kertovat?: Maahanmuuttajaoppilaiden kirjallisen ilmaisun verbisanaston piirteitä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen laitos.

 

LESONEN, SIRKKU. 2013.
Suomen kielen lingvististen piirteiden sijoittuminen eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoille. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201302241264

 

LILLBACKA, EILA 1976.
Jepuan ruotsinkielisten asukkaiden suomen kielen taidosta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

LILJA, NIINA 2001.
Äidinkielisen puhujan tekemät itsekorjaukset ja toisen korjaukset kakkoskielisissä keskusteluissa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos.

 

LILJA, NIINA 2006.
Arkikeskustelu kielen oppimisen ympäristönä – haasteita tutkimukselle. – Pietilä P., Lintunen, P. – Järvinen, H.-M. (toim.) 2006. Kielenoppija tänään – Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. Jyväskylä. s. 159–178.

 

LINDELL, MAIJA RIITTA 1991.
Yksipersoonaiset verbi-ilmaukset peruskoulun 9. luokan kielitaidossa. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

LINDELL, ÅSA 1992.
Inlärning av objektet i finska i årskurs fyra. Pro gradu -avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

LINDSTRÖM, KERSTIN 1967.
Vuosien 1961, 1962, 1965 ja 1966 ruotsinkielisten ylioppilaskokelaiden suomen kielen kokeessa tekemät virheet. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LINTULA, ANNA 1998.
Ongelmanratkaisun strategioita suomenoppijan kielessä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LISKI, EVELINA. 2006.
Parantuneeko vai huononeeko? Kuinka suomenoppija palauttaa taivutetun verbimuodon infinitiiviin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/06/URN_NBN_fi_jyu-2006142.pdf URN:NBN:fi:jyu-2006142

 

LITMANEN, JENNI 2003.
Två tvåspråkiga familjer – språkanvändning och attityder. Pro gradu -arbete. Institutionen för nordiska språk. Wasa universitet.

 

LOHI, MARJATTA 2008.
Naminamiagitaattori ja ylinopeuslento – tilapäiset yhdyssanat vieraskielisten kirjoittajien ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

LOUKAS, SARI-ANNA 2000.
Maahanmuuttajien suomen kielen taitojen kehittyminen sekä motivaatio- ja sopeutumistekijät oppimisen taustalla. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

LUMME, SVETLANA 2010.
Venäläiset edistyneet suomenoppijat tulkitsemassa suomen demonstratiiveja. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli ja käännöstieteiden laitos.

 

LUOMA, NOORA 2006.
Pariskuntapuhe kakkoskielisessä keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

LUOTAMO, JONI 2006.
Ehdotustapahtuman sekventiaalisuus natiivin ja ei-natiivin välisessä institutionaalisessa keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

LYLY, TARU 2005.
Lauseketjut suomi toisena kielenä -ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

LÄHDEMÄKI, EEVA 1984.
Ruotsinkielisten valtion kielitutkintolautakunnan pienessä kielikokeessa tekemistä virheistä. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

LÄHDEMÄKI, EEVA 1995.
Mikä meni pieleen? Ruotsinkielisten virheet suomen ainekirjoituksessa. Fennistica 11. Turku: Åbo Akademi.

 

LÄHDEMÄKI, EEVA 1995.
Suomenruotsalaisten suomen kielen ainekirjoituksissa tekemistä virheistä ja niiden mahdollisista syistä. Lisensiaatintyö. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

LÄHDERANTA, ESTERI 1990.
Predikatiivin sijan valinta kolmessa ruotsinkielisessä lukiossa. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

LÄHTEENMÄKI, EVA 2001.
Sinä olet paksu ninkun makkara! – kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi Nauvon ala-asteen oppilaiden kirjallisesta suomen kielen taidosta. Pro gradu -työ. Åbo Akademi, suomen kielen laitos.

 

LÖFGREN, KAI 2013.

”Oliks se Vappu mies vai nainen?” – S2-opiskelijat täyttämässä Työmiehen vaimon sanastollisia ja kaunokirjallisia aukkoja. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

LÖFLUND, JUHANI 2001.
Suomen objektin oppimisen ja opettamisen vaikeuksia. Lähdemäki, E., Kallio, P-M. & Pörn M. (toim.) Kiinnostuksesta kieleen. Åbo Akademin Fennistica 13, 94–126.

Takaisin ylös

 

Ma

MAIJANEN, KATJA 2003.
Vieraskielisten suomenoppijoiden puhekielen piirteitä. Pro gradu -tutkielma. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

MAIJANEN, KATJA 2007.
Vieraskielisten suomenoppijoiden puhekielen piirteitä sekä eräitä kielenoppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 115–134.

 

MALESSA, EVA 2011.
Friend or foe? : attitudes to and beliefs about English in Finland expressed by Finnish as a second language learners. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201103011837.

 

MALINEN, JOHANNA 2013.

"Kun syntyin olin vain kuusi kuukaudet vatsassa" – italialaisten suomenoppijoiden elämäkertojen virheanalyysiä. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

MALINEN, ULLA – PIIPARINEN-RINTALUOMA, PEIJA-RIIKKA 2004.
Suomen kielen opetusta ruotsinkielisille Helsingin seudun yliopistoissa ja korkeakouluissa. Virittäjä 108 (2), 263–265.

 

MANNINEN, TERHI 1997.
Vieraskielisten ongelmia ylioppilasaineessa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

MARTIKAINEN, HANNELE 2002.
Suomi toisena kielenä: oppimiskohteena nomininjohtaminen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

MARTIKKA, SAARA 2007.
He tekevät syntymäpäivä sota loppu –
kommunikaatiostrategiat ja ranskan kielelle ominaiset piirteet suomenoppijan tuotoksessa. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 85–96.

 

MARTIN, MAISA 1990.
Miltä suomi näyttää? Kieliposti 3, 25–27.

 

MARTIN, MAISA 1990.
Suomi vieraana kielenä: esimerkkejä taivutusmuotojen tuottamisesta. Teoksessa Tommola, J. (toim.) Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. AFinLA:n vuosikirja 1990. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 48. Turku: AFinLA. 89–102.

 

MARTIN, MAISA 1991.
Kun suomi on vieras kieli. Virke 2, 7–9.

 

MARTIN, MAISA 1991.
Suomi kohdekielenä ja tutkimuskohteena. FINLANCE Volume, IX, 3–16.

 

MARTIN, MAISA 1992.
Forskning om finska som målspråk. Teoksessa Axelsson, M. & Viberg, Å. (utg.) Första forskarsymposiet om Nordens språk som andraspråk i Stockholm 1991. Uppsala: Stockholms universitet. 102–114.

 

MARTIN, MAISA 1992.
Taipuu, ei taivu... Suomen kielen taivutustesti ulkomaalaisille. Tuloksia ja pohdintoja. Teoksessa Nyyssönen, H. & Kuure, L. (eds.) Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA:n vuosikirja 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 50. Jyväskylä: AFinLA. 267–280.

 

MARTIN, MAISA 1993.
Säännöt ja tunteet. Kielenoppijoiden kuvaukset taivutusprosessista tutkimusaineistona. Teoksessa Löfman, L., Kurki-Suonio, L., Pellinen, S. & Lehtonen, J. (eds.) The competent intercultural communicator. AFinLA:n vuosikirja 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 51. Tampere: AFinLA. 49–65.

 

MARTIN, MAISA 1995.
Kuka osaa suomea? Virittäjä 99(4), 554–559.

 

MARTIN, MAISA 1995.
The map and the rope. Finnish nominal inflection as a learning target. Studia Philologica Jyväskyläensia 38. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

MARTIN, MAISA 1995.
Semantic factors in the production of nominal forms by adult learners of Finnish. FINLANCE, Vol. XVI, 140–148.

 

MARTIN, MAISA 1995.
Suomalaiset taivutusmuotoja tunnistamassa. Reaktioaikakokeiden tuloksia. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Julkunen, K. (toim.) Kielten väliset kontaktit. AFinLA:n vuosikirja 1995. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 53. Jyväskylä: AFinLA. 101–114.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Kartta ja kirja – kiipeilyä suomen kielen maisemissa. Spektri 5/1997, 8.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Morphological production and descriptions of Finnish. Teoksessa Sajavaara, K. & Fairweather, C. (eds.) Approaches to second language acquisition. Jyväskylä cross-language studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 187–194.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Suomen nominintaivutus oppimis- ja tutkimuskohteena. Virittäjä 100(1), 76–81.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Ötökät ekosysteemissä eli taivutusmuodot tutkijan kourissa. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 91–96.

 

MARTIN, MAISA 1996.
Miksi suomi on niin helppo kieli? Teoksessa Pekkola, S. (toim.), Kuuskymppinen. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 38. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos, 110–125.

 

MARTIN, MAISA 2002.
The acquisition of adjective agreement in Finnish as a second language – and other thoughts on the processability theory. Hauksdóttir, A. & Arnbjörnsdóttir, B. & Gardarsdóttir, M. & Thorvaldsdóttir, S. (toim.), Forskning I nordiske sprog som andet- og fremmedsprog. Rapport fra conference I Reykjavik 23.–25. maj 200. Reykjavik: Háskóli Íslands, Háskólaútgáfan. 140–152.

 

MARTIN, MAISA 2002.
Kieli on kuin lammikko – johdatusta toisen kielen oppimiseen. NMI Bulletin 3/2002. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. 8–14. (Julkaistu myös v. 2003 teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja XLVII. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto. 75–90.)

 

MARTIN, MAISA 2002.
Suomen kielen oppijasta sen käyttäjäksi. Teoksessa Laihiala-Kankainen, S. & Pietikäinen, S. & Dufva, H. (toim.), Moniääninen Suomi. Kieli, kulttuuri ja identiteetti. 2002. Jyväskylä: Soveltavan
kielentutkimuksen keskus. 39–53.

 

MARTIN, MAISA 2003.
Morphological complexity and the order of second language acquisition. Teoksessa McRobbie-Utasi, Z. & So, C. K. (toim.), Proceedings of the XIIIth Conferences of the Finno-Ugric Studies Association of Canada, Vancouver. Canada: Simon Fraser University, Department of Linguistics. 29–44.

 

MARTIN, MAISA 2004.
Three structures of Finnish and the Processability Theory. Teoksessa Ekberg, L. & Håkansson G. (toim.) NORDAND 6. Sjätte konferensen om Nordens språk som andraspråk. Lund: Lunds universitet, Institutionen för nordiska språk. 201–212.

 

MARTIN, MAISA 2006.
Suomi ja viro oppijan mielessä. Näkökulmia taivutusmuotojen prosessointiin. Teoksessa Kaivapalu, Annekatrin –Pruuli, Kylvi (toim.), Lähivertailuja 17, 43 - 60. Jyväskylä Studies in Humanities 53. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

MARTIN, MAISA 2010.
Sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus kielitaidon kehityksessä. Teoksessa S. Stolt, M. Lehtihalmes, S. Tarvainen & K. Launonen (toim.),  Suomalainen monikielisyys ja sen haasteet. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 42. Helsinki: Yliopistopaino. 104–115.

 

MARTIN, MAISA – HIHNALA, RIIKKA – SIVONEN, ULLA 2001.
Leksikko mielessä. Pieni koe sanojen järjestymisestä mentaalisessa leksikossa. Teoksessa Charles, M. & Hiidenmaa, P. (toim.), Tietotyön yhteiskunta – kielen valtakunta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn julkaisuja 59, 61–79.

 

MARTIN, MAISA – DUFVA, HANNELE – KALAJA, PAULA – ALANEN, RIIKKA 2007.
Kieli keskellä kaikkea. Teoksessa Hanka, Heikki (toim.) Humanistista kirjoa. Jyväskylä Studies in Humanities 71, s. 31–52. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

MARTIN, SANNA 2002.
Objektin sijanvalinta italialaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

MARTIKAINEN, HANNELE 2002.
Suomi toisena kielenä: oppimiskohteena nominijohtaminen. Pro gradu -työ. Turun yliopisto. Suomen kieli. 115 s. + 43 liites.

 

MASONEN, VIRPI 1998.
Suomen kielen nominatiivi- ja genetiivialkuiset yhdyssubstantiivit ja unkarilaiset kielenoppijat niiden muodostajina. Sivulaudaturtutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen laitos.

 

MATTHIESEN, KATRIINA 2010.
”I haluu bitte von der Wurst”. Tapaustutkimus kolmikielisen kolmevuotiaan kehittämästä haluu-rakenteesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin laitos.

 

MATTILA, LEENA 2001.
Yhdyssanat peruskoulun maahanmuuttajaoppilaiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kulttuurin laitos.

Takaisin ylös

 

Me-Mä

MERKE, SAIJA 2003.
Tiellä yhteisymmärrykseen. Ei-syntyperäisen ja syntyperäisen puhujan menettelytapoja arkikeskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

MERIÖ, KATRI 1970.
Ylioppilaskirjoitusten suomen kielen käännöskoe. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

METSOLA, ANNUKKA 2007.
Kahden ranskankielisen informantin paikallissijaa vaativat verbirektiot puhutussa suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

MICHLER, ANKE 2002.
Saksalaisten ja suomalaisten käyttämiä suomenkielisiä mielenilmauksia ja kohteliaisuuden keinoja. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 15–41.

 

MIEMOIS, KARL JOHAN 1981.
Tvåspråkighet som individuell och kollektiv företeelse. Teoksessa Kaksikielisyyskysymyksiä: seminaari Helsingissä 3.10.1980. Suomen kielitieteellisen yhdistyksen julkaisuja 5. Turku: SKY. 33–48.

 

MIETALA, NIINA 1999.
Ulkomaalaiset aikuisopiskelijat ja suomen liikeverbirektiot ja astevaihtelut. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

MIETTINEN, HILKKA 1993.
Ulkomaalaisen suomenkielinen puhe. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. (Myös sivulaudaturtutkielma Miettinen, H. 1994. Suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisten suomenkieliseen puheeseen. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos.)

 

MIKKOLA, MARJA-LEENA 1996.
Miten ulkomaalaiset työntekijät ymmärtävät Postin sisäisiä tiedotteita? Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 153–168.

 

MIKKONEN, MIIA 2007.
"Elämä ei oo tylsä" Oululaisten maahanmuuttajien puhekieli. Pro gradu -työ. Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos.

 

MIKKONEN, MIIA 2007.
”Koulussa ja ulos ei puhu sammaa.”
Huomioita oululaisten maahanmuuttajien puhekielestä ja puhekielen omaksumisesta. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 99–113.

 

MILOVIDOVA, OLGA 2002.
Pietarilaisen lukion suomen kielen oppilaiden kommunikatiivinen kompetenssi. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

MIOUKHKIOURIA, SVETLANA 2009.
Ostetaanko ruokaa kaupassa vai kaupasta? Suomen ja venäjän verbirektiot kontrastiivisen tutkimuksen näkökulmasta sekä venäjänkielisten suomenoppijoiden suomen kielen verbirektioiden hallinta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, suomen kieli.

 

MONONEN, KAARINA 1999.
Maahanmuuttajavanhukset ja suomen kieli: haastattelututkimus inkerinsuomalaisten, bosnialaisten ja vietnamilaisten vanhusten kielenoppimismotivaatiosta, sosiaalisista verkostoista ja etnolingvistisestä identiteetistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

MUHONEN, ANU 2002.
When You Can Ask a Question, You Have Already Understood Something About the Problem. Students' Questions During the CSCL Nettilehtori -pilot Project. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1992.
"Anteeks, sainko kynänne hetkeksi" – Suomen kielen oppijan pragmaattisia ongelmia. Teoksessa Nyyssönen, H. & Kuure, L. (eds.) Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA:n vuosikirja 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 50. Jyväskylä: AFinLA. 281–296.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1995.
The chaos of conversation: language learning against all odds. FINLANCE Vol. XVI, 69–82.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1995.
Implicatures in formal and informal language learning. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 151–160.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1995.
Onko paavi katolinen – koti- ja ulkomaista päättelyä. Teoksessa Kataja, R. & Suikkari, K. (toim.) XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu: Oulun yliopisto. 187–194.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1996.
"Sori" and "anteeks": Native and non-native Finnish speakers' apologies. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – New target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 65–85.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 1997.
"Jättä minut rauhaan, hävi heti": suomalaisten ja suomenoppijoiden anteeksipyynnöt. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2001.
Saksalaiset suomenoppijoina – tapaus nimeltä Elke. Teoksessa Kalaja P. & Nieminen L. (toim.) Kielikoulussa – kieli koulussa. AFinLAn vuosikirja no. 58. 281–301.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2001.
”Literatuura” ja ”opettajakuolutus” – suomenoppijat sanataitureina. Teoksessa Charles. M. & Hiidenmaa, P. (toim.), Tietotyön yhteiskunta – kielen valtakunta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn julkaisuja 59, 80–107.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2002.
Te kävitte Suomessa? Virolaisten ja saksalaisten oppijansuomen syntaksia. Teoksessa Rantatalo, S. & Sulkala, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä II. Oulun yliopistopaino. 7–47.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2003.
Spr auttaa etsiä pudonneeta ihmisia – yrityksiä ja erehdyksiä venäjänkielisten suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Remes, H. (toim.), VIRSU. Viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Joensuun yliopisto. 127–138.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2004.
Taipuu, ei taivu – kieltolauseet suomenoppijan haasteena. Teoksessa Sulkala, H. & Laanekask, H. (toim.), VIRSU II. Suomi ja viro kohdekielinä. Oulu: Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja. 110–128.

 

MUIKKU-WERNER, PIRKKO 2004.
Eine agglutinierende Zielsprache – Wie Deutsche finnische Negation lernen. – Zeitschrift für Fremdsprachenforschung Band 15, Heft 1, 31–53.

 

MUJO, MARJA-LIISA 1991.
Neljän valtakunnan kansa. Lyhyt katsaus saamelaisten kaksikielisyyteen. Teoksessa Mustakallio, M. & Uusi-Hallila, T. (toim.) Joka puulla juurensa. ÄOL:n vuosikirja 38. Helsinki: ÄOL. 83–87.

 

MUSTAKALLIO, JUTTA 1996.
Kuvalliset ilmaukset ja muut tekstin elävöittämiskeinot. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 58–78.

 

MUSTONEN, SANNA 2005.
Hei sta Thaimaassa. Thainkielisen suomenoppijan paikallissijailmaukset konseptuaalisen semantiikan näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-2005404.pdf URN:NBN:fi:jyu-2005404

 

MÅRD, KARITA 1991.
Daghemsbarns språkförståelse och social bakgrund: en jämförelse mellan två olika språkbadsskolor. Pro gradu avhandling.Vasa universitet.

 

MÅRD, KARITA 1993.
Andraspråksförstaelse i språkbadsdaghem. Tutkimuksia No. 181. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

MÅRD, KARITA 1993.
Finska språkbadsbarns förståelse av svenska i tre daghem. Teoksessa Golden, A. & Hvenekilde, A. (red.) Rapport fra det andre forskersymposiet om Nordens språk som andrespråk i Oslo den 19.–20. mars 1993. Oslo: Universitetet i Oslo, Institutt for lingvistiske fag. 151–160.

 

MÅRD, KARITA 1994.
Millainen lapsi hakeutuu kielikylpyyn Suomessa. Teoksessa: Laurén, Ch. (toim.). Kielikylpy: Kahden kielen kautta monikielisyyteen, 71–86. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 7/1994. Vaasa.

 

MÅRD, KARITA 1994.
Testing Second Language Comprehension in Immersionkindergartens. In: Laurén, Chr. (ed.). Evaluating European Immersion Programs. From Catalonia to Finland,184n193. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No 185. Linguistics 27. Vaasa.

 

MÅRD, KARITA 1995.
Immersion Pre-School as an Environmet for Early Second Language Acquisition. In: Buss, M. & Ch. Laurén (eds). Language Immersion: Teaching and Second Language Acquisition. From Canada to Europe, 141–151. Proceedings of the University of Vaasa. Research papers. Tutkimuksia No 192. Linguistics 30. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa.

 

MÅRD, KARITA 1997.
Fyra språkbadsbarns tidiga kommunikation på andraspråket. Vaasan yliopiston julkaisuja. Tutkimuksia No. 215. Kielitiede 35. Vaasa.

 

MÄKINEN, HANNA 2001.
Muodoista merkityksiin: Suomi toisena kielenä oppijat suomen kielen paikallissijojen käyttäjinä. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 127 s.

 

MÄKI-NEVALA, CARITA 2001.
Leon puheaktit päiväkodissa: maahanmuuttajalapsen kommunikaation ja vuorovaikutuksen tarkastelua. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 96 s.

 

MÄKISALO, AIJA 1987.
Suomalainen kommunikaatio ulkomaalaisen silmin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos.

 

MÄNTYKOSKI, ANNA 2012.

Paikallissijaiset ilmaukset S2-oppijan kielessä – tyypilliset piirteet eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla A2.1 – B1.1. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

MÄNTYKOSKI, KAISA 1999.
Puhekielen piirteet peruskoulun päättävien maahanmuuttajaoppilaiden kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

MÄÄTTÄ, TUIJA 2010.
Menen seuraavaan kursiin.
Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden illatiivin ja allatiivin käytöstä kirjallisessa tuotannossa. Teoksessa P. Eslon & K. Õim (toim.) Korpusuuring ja meetodid. Tallinna ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi toimetised 12. Tallinn. 101–126.

 

Takaisin ylös

 

N

NENONEN, SARI 2000.
Venäläisten lasten pitkien painottomien vokaalien havaitseminen suomen kielessä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

NENONEN, SARI 2001.
Venäläiset suomenoppijat suomen kielen pitkien painottomien vokaalien havaitsijoina. Teoksessa Charles, M. & Hiidenmaa, P. (toim.), Tietotyön yhteiskunta – kielen valtakunta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen AFinLAn julkaisuja 59, 11–31.

 

NENONEN, SARI 2001.
Äännekestot venäläisen suomenoppijan spontaanissa suomenkielisessä puheessa. Teoksessa Ojala, Stina & Tuomainen, Jyrki (toim.). 21. Fonetiikan päivät Turku 4.-5.1.2001. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 67. 30-39.

 

NENONEN, SARI – SHESTAKOVA, ANNA – ALKU, PAAVO – HUOTILAINEN, MINNA. 2004.
Perception of vowel length in native speakers and second-language users of a quantity language. Teoksessa Sole, Maria-Josep & Recasens, Daniel & Romero, Joaquin (toim.). Proceedings of the 15th International Congress of Phonetic Science, Barcelona 3-9 August 2003. 531-534.

 

NENONEN, SARI – SHESTAKOVA, ANNA – ALKU, PAAVO – HUOTILAINEN, MINNA 2004.
Foneeminraja-efekti suomen kielen kvantiteettikategorioiden välillä. Teoksessa Seppänen, Tapio & Suomi, Kari & Toivanen, Juhani (toim.). Fonetiikan Päivät 2004 / The Phonetics Symposium 2004. Media Team Oulu & Oulun yliopisto & Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. 17-20.

 

NENONEN, SARI – SHESTAKOVA, ANNA – HUOTILAINEN, MINNA – NÄÄTÄNEN, RISTO 2003.
Linguistic relevance of duration within the native language determines the accuracy of speech-sound duration processing. Cognitive Brain Research 16,3. 492-495.

 

NENONEN, SARI – SHOSTAKOVA, ANNA – HUOTILAINEN, MINNA – NÄÄTÄNEN, RISTO 2005.
Speech-sound duration processing in a second language is specific to phonetic categories. Brain and Language 92, 1. 26-32.

 

NIEMELÄ, MINNA 1999.
Eksplisiittisen kiellon ilmaukset suomea toisena kielenä oppivilla. Pro gradu -tutkielma. Turun ylipiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

NIEMELÄ, NINA & ROSENLÖF, NINA 1993.
Sanaston oppiminen suomenkielisissä aineissa neljännellä luokalla. Toisen kielen oppijan verbisanasto ja sen variaatio. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

NIEMINEN, LAURA 2001.
Geneeriset persoonaviittaukset Kulosaaren yhteiskoululaisten kirjoitelmissa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

NIEMINEN, LEA & SUNI, MINNA 2009.
Vuorovaikutus kompleksisuuden kasvualustana ensikielessä ja toisessa kielessä. Teoksessa J. Kalliokoski & T. Nikko & S. Pyhäniemi & S. Shore (toim.), Puheen ja kirjoituksen moninaisuus - Variationsrikedom i tal och skrift - The Diversity of Speech and Writing. AFinLA Yearbook 2009. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 67. AFinLA: Jyväskylä. s. 119–138.

 

NIEMINEN, TAIJA 1999.
Kuvailevat predikatiivilausekkeet espanjankielisten puhumassa suomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

NIIRANEN, LEENA 2010.

Tapaustutkimus kolmen suomenoppijan kompleksisista verbikonstruktioista. Teoksessa A. Kaivapalu, P. Muikku-Werner & M.-M. Sepper (toim.), Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 20. Eesti Rakenduslindvistika Ühing, Tallinn.

 

NIITTYMAA, TERO 2002.
Koodinvaihto opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa S2-oppitunneilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

NIKONEN, MARI 2012. 

Konstruktioiden prosodiaa ja syntaksia. Thainkielisten suomenoppijoiden kysyvät konstruktiot keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201301281669

 

NISSILÄ, LEENA 1997.
Suomi vieraana kielenä virolaisilla. Välikielen verbirektiot. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

NISSILÄ, LEENA 1999.
Finnish verb rections and Estonian learners. Teoksessa Martin, M. & Voionmaa, K. (toim.) Yhdeksän tutkielmaa suomesta toisena ja vieraana kielenä. Suomen kielen laitoksen julkaisuja 40. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. 129–142.

 

NISSILÄ, LEENA 2002.
Läheisen sukukielen tuottamisen ongelmia. Virolaisten suomenoppijoiden välikielen verbirektiot ja sananvalinnat. Lisensiaatintyö. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

NISSILÄ, LEENA 2003.
Virolaiset suomen sanaston oppijoina. – I kansainvälinen VIRSU-konferenssi, Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari 26.–27.4.2002 (toim. Muikku-Werner, P. & Remes, H.).

 

NISSILÄ, LEENA 2011.
Viron kielen vaikutus suomen kielen verbien ja niiden rektioiden oppimiseen. Väitöskirja. Oulun yliopiston suomen kielen laitos.

 

NISSINEN, MIRJA 2010.
Tsämppiä tenttiin.
Unkarilaiset suomenoppijat suomen /e/-/ä/-kontrastia oppimassa. Kahta äänneharjoittelumenetelmää vertaileva tutkimus. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos, suomen kieli.

 

NUMMINEN-JALAVA, MINNA 1994.
Suomi toisena kielenä: persoonan ilmaiseminen thaimaalaisen spontaanioppijan välikielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

NUOLIJÄRVI, PIRKKO 1992.
Finska som andraspråk i Helsingfors språkgemenskap. Teoksessa Axelsson, M. & Viberg, Å. (utg.) Första forskarsymposiet om Nordens språk som andraspråk i Stockholm 1991. Uppsala: Stockholms universitet. 172–181.

 

NUOLIJÄRVI, PIRKKO 1995.
Språkbad och hemspråk. Teoksessa Kalin, M. & Latomaa, S. (red.) Nordens språk som andraspråk 3. Tredje forskarsymposiet i Jyväskylä 24.–25.3.1995. Jyväskylä: Jyväskylä universitet, Högskolornas språkcentral. 181–189.

 

NUOLIJÄRVI, PIRKKO & LATOMAA, SIRKKU 1998.
Modersmålets ställning I skolundervisningen. Teoksessa Möller, J., Holmen, A. & Jörgensen, J.N. (red.) Nordiske sprog som andetsprog, 90–102. Köbenhavnerstudier i tosprogethed bind 30. Danmarks Laererhöjskole, Institut for humanistiske fag. Köbenhavn.

 

NUOLIOJA, KATRI 2002.
Referaatti Yhteiskoulun kahdeksasluokkalaisten kertomuksissa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

NUUTINEN, OLLI 1984.
Finska som målspråk. Teoksessa Hyltenstam, K. & Maandi, K. (utg.) Nordens språk som målspråk. Forskning och undervisning. Stockholm: Stockholms universitet, Institutionen för lingvistik. 103–108.

 

NYHOLM, LEIF (red.) 1991.
Språkmöte i Finland. Invandring och språklig anpassning på 1800-talet. (Kielet kohtaavat. Siirtolaisuus ja kielellinen sopeutuminen 1800-luvun Suomessa.) Meddelanden från institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur vid Helsingfors universitet utgivna genom Ann-Marie Ivars och Mirja Saari. Serie B:14. Helsingfors.

 

NYLANDER, JOUNI 2010.
Itellan varhaisjakajina työskentelevien maahanmuuttajien ymmärrys- ja viestintäongelmia. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

NYMAN, MINNA 1992.
Lapsen varhainen kielenomaksuminen kolmikielisessä ympäristössä. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

Takaisin ylös

 

O

OBRADOVIC, MAARIT 1996.
Suomi toisena kielenä: finiittiverbin funktiossa esiintyvät ilmaukset viiden somalin suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

OIVUKKAMÄKI, MAIJA 2006.
Paikan ja suunnan ilmaisut 4-5-vuotiaiden maahanmuuttajalasten suomen kielessä. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

OJALA, EIJA 2010.
Vahvasti heikoilla jäillä. S2-opiskelijat idiomien käyttäjinä. Suomen kielen sivuainetutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.

 

OJALA, HANNA-MARI 1997.
Sijamuotojen rakenteesta ja käytöstä virolaisten suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

OLKKONEN, SANNA 2012.
Suoritusnopeus vieraan kielen taitojen automaattistumisen mittarina. – Meriläinen L., Kolehmainen L. – Nieminen T. (toim.) 2012. AFinLA-e Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2012 / n:o 4.

 

OLLILAINEN, MAIJU 2008.
Yleiskielen ja puhekielen variaatio turkulaisten S1- ja S2-oppilaiden puheessa ja kirjoituksessa. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

ORGMETS, REENA 2006.
Metaforat suomi toisena kielenä -ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

Takaisin ylös

 

P

PAAKALA, SANNA 2008.
Possessiivisuffiksimme suomea toisena kielenä käyttävien teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PAAVOLA, LIISA 1985.
Helsingin kaksikielisten tilanteisesta kielen käytöstä ja kielellisistä asenteista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PAAVOLA, LIISA 1987.
Talar ni svenska vai puhunko suomea? Kaksikielisen helsinkiläisen kielellinen identiteetti ja valintatilanteet. Opera Fennistica & Linguistica 1. Tampere: Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

PAAVOLA, VILJA 2008.
Haluatko menna muunkansa kalastaman
? Verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä –oppijoiden kielessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PALMANTO, MIRJA 2003.
Pakolaiset suomen kielen oppijoina ja kielen käyttäjinä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PALMANTO, MIRJA 2004.
Suomenoppijoiden kokemuksia kielenkäytöstä ja kielitaidon kehittymisestä työharjoittelussa. Virittäjä 108 (1), 405–414.

 

PASO, MERVI 1993.
Amhara ja thai vaihtuvat suomeksi: taivutussuffiksien ilmaantuminen kahden adoptiolapsen suomen kieleen. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitos.

 

PASONEN, LAURA 2013.

Suomen distributiivinen predikatiivi tarkasteltuna suomen- ja ruotsinkielisten tutkimushenkilöiden näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

PAULSEN, GEDA 2002.
Yhden välikielen kartoitusta: viisivuotiaan suomenoppijan kielto- ja kysymysilamuksia. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 101–116.

 

PAUNONEN, HEIKKI 1996.
Suomen kielen nominintaivutusjärjestelmä oppimiskohteena. Virittäjä 100(2) 276–281.

 

PEISTOLA, SALLA & RAUTEE, KATJA 2000.
Suomi toisena kielenä, venäläinen maahanmuuttaja suomalaisessa koulussa. Pro gradu -työ. Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

PEKURI, PAULA. 2006.
Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden käsitykset kielitaidosta ja suomen kielen oppimisesta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

PELKONEN, HEIDI 1999.
Puu katsoo talon takaa ja Niko näkee mielellään televisiota. Maahanmuuttajalapset suomen kielen verbien käyttäjinä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

PELTONIEMI, HANNA. 2001.
Kaksikielisyyden pyörteissä: tapaustutkimus erään maahanmuuttajatytön kaksikielisyydestä.
Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

PENNALA, RIITTA. 2013.
Perception and Learning of Finnish Quantity. Study in Children with Reading Disabilities and Familial Risk for Dyslexia and Russian Second-Language Learners. Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PENNANEN, SARI. 2005.
Suomi toisena kielenä -opiskelijoiden imperfektin oppimisprosessi. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

PENTTINEN, KATI 2010.
Voisitko apua?
Suomi toisena kielenä -oppijoiden sananmuodostustaitojen jäljillä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201010213008

 

PERENDI, ARJA 1981.
Havaintoja kuuden Suomessa asuvan virolaisen puhesuomesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

PERTTULI, NINA 2008.
Arkipuhekielen ymmärtäminen ulkomaalaisten suomenoppijoiden haasteena. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

PIHANURMI, LEENA 2000.
Kuinka ulkomaalaiset päättelevät tuntemattomien suomen kielen sanojen merkityksiä? - Kolmen venäläisen käyttämät sananpäättelystrategiat. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PIIPARINEN-RINTALUOMA, PEIJA-RIIKKA 1999.
Ruotsinkielisten nuorten puhesuomen variaatiosta. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PIIPARINEN-RINTALUOMA, PEIJA-RIIKKA (toim.) 2001.
Kakkoskieli 3, Vuorovaikutus ja suomen kielen oppiminen. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PIIPARINEN-RINTALUOMA, PEIJA-RIIKKA (toim.) 2001.
Kakkoskieli 4, Suomi toisena kielenä ja variaatio. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PIIRAINEN, OUTI. 2006.
”Maija rakastaa tumma suklasta". Venäläiset suomenoppijat ja objektin sijan valinta. Pro gradu –tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

PIIRAINEN-MARSH, ARJA & TAINIO, LIISA 2007.
Jäljittely vuorovaikutteisena keinona oppia toista kieltä videopelitilanteissa. Teoksessa Salo, O-P. & Nikula, T. & Kalaja, P. (toim.), Kieli oppimisessa – language in learning. AFinLAn vuosikirja 2007. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 65. Jyväskylä. 157179.

 

PIMIÄ, PÄIVI 1986.
Suomi – kuurojen koululaisten toinen kieli. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PITKÄSALO, ELIISA 2001.
Suomi, suomen, suomea. Partitiivin ongelmia unkarilaisen oppijan näkökulmasta. In Specimina  Fennica X. Kaukovertailuja III. (A III. Finn-magyar kontrasztív konferencia anyaga) Savariae. 104-114.

 

POOL, RAILI (toim.) 1996.
Emakeel ja teised keeled II 18.–20. oktoober 1996. Ettekanded. Tartu Ülikool. Eesti keel voorkeelena. Tartu: Tartu Ülikool, Eesti keel voorkeelena.

 

POSTI, HELENA 2003.
Liitepartikkelit -kin/-kAAn ja myös-partikkeli äidinkielisten ja maahanmuuttajien ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

PUHAKKA, HENNA 2008.
Suomi toisena kielenä -oppijan puheenymmärtämisen ongelmat: tapaustutkimus. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PUHAKKA, MARTTA 2010.
”Sit se meni ja tuli hetken päästä takas” – verbit mennä ja tulla suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201007132299

 

PULKKINEN, RIINA 2005.
Ajanilmaisut 4-5 -vuotiaiden maahanmuuttajalasten suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PURO, TARJA 1999.
Sanastollinen tieto ja suomen kielen oppikirjojen sanasto. Virittäjä 103(1), 2-27.

 

PURO, TARJA 2003.
Suomi toisena kielenä -aikuisoppijan verbien kehittyminen alkeiskurssilla. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

PUURTONEN, PIRJO 2001.
Sujuvasti suomea: tapaustutkimus maahanmuuttajan puheen sujuvuudesta ja sujuvuuden muuttumisesta puheenaiheittain. Pro gradu -työ. Tampereen yliopisto, suomen kielen laitos. 73 s.

 

PÜSCHEL, SATUMAIJA 2002.
Laivalla oli jänis – auf dem Schiff war ein Hase? Saksankielisten kielenoppijoiden suomen sanontojen tuntemus ja ymmärtäminen. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 57–76.

 

PÄÄKKÖNEN, IRMELI 1993.
Paluumuuttajien ongelmia ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa. Kieliposti 1, 19–30.

 

PÄÄKKÖNEN, SUSANNA 2009.
Havaintoja S2-seminaariesitelmien tekstuaalisista piirteistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

PÖYHÖNEN, SARI 2004.
Suomen kielen opettajana Venäjällä. Ammatti-identiteetin tulkintoja koulutuksen ja opetuksen murroksessa. Jyväskylän yliopisto: Soveltavan kielentutkimuksen keskus.

 

Takaisin ylös

 

R

RAHIKAINEN, EEVA 2004.
Työssäoppimisen merkitys maahanmuuttajaopiskelijalle suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisen näkökulmasta Vantaan ammatillisessa koulutuskeskuksessa keväällä 2004.

 

RAINÓ, PÄIVI 1995.
Suomi kuurojen toisena kielenä. Virittäjä 99(3), 413–420.

 

RANNE, PAULIINA 2009.
Tempusten käyttö ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden tutkimussuunnitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

RANTATALO, STIINA – SULKALA, HELENA (toim.) 2002.
Tutkielmia oppijankielestä II. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 21. Oulun yliopisto.

 

RANUA, MINNA-MARI – RUOTSALAINEN, MARGIT 2007.
Syntaktisten virheiden vertailua suomi toisena ja suomi vieraana kielenä -oppijoiden teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos.

 

RAPATTI, KATRIINA 2008.
Tekstin vuorovaikutteisuus avaimena ymmärtämiseen. Teoksessa Tanner, J. & Kokkonen, M. (toim.), Suomenopetus, kielitaito ja tutkimus. Kakkoskieli 6. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos. 69–108.

 

RASILA, MINNA & SAARTEINEN, JAANA 1986.
Ruotsinkielisen koulun oppilaat suomenkielisessä kaupungissa: tutkimus Tampereen ja Porin ruotsinkielisten koulujen oppilaiden suhtautumisesta itseensä ja ympäristöönsä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

RAUTIO, PÄIVI 1999.
Virolaisten suomenopettajien sanajärjestysongelmat suomenkielisissä kirjoitelmissa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

REKIMIES, ANU 2011.
Nominit kymmenen aikuisen maahanmuuttajan kirjoitetussa ja puhutussa suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

REKIMIES, ANU & SIITONEN, KIRSTI (toim.) 2009.
Suunnaksi suomen kieli. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 80. Turku.

 

RINNE, OUTI 1996.
Saksankielisen suomenoppijan sijanvalinnasta. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 188–200.

 

RISSANEN, MARGARETA 1984.
Ruotsinkielisten peruskoulun yläasteen oppilaiden virheistä suomen ainekirjoituksessa. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

RISTOLAINEN, ANNA 2004.
Kommunikaatiostrategiat suomenoppijoiden parikeskusteluissa. Pro gradu -tutkielma. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

ROIVAS, RIITTA 1984.
Tampereen suomenruotsalaisten kielestä ja kielenkäytön tilanteisesta vaihtelusta sekä asenteista kieliin ja kieliryhmiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

ROOS, CARINA 2002.
Ruotsinkielisen lukion 1-vuosikurssilaisten suomen kielen taidoista. Pro gradu -työ. Vaasan yliopisto, suomen kielen laitos.

 

RONTU, HEIDI 2004.
Suomalais-suomenruotsalainen koti lapsen kaksikielisenä kasvuympäristönä. Virittäjä 108 (2), 224–240.

 

ROSBÄCK, MIKAEL & RÖNNQVIST, KARI 1989.
Hur påverkar den språkliga bakgrunden lågstadieelevernas skriftliga prestationer i finska? Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

RUISMÄKI, MARJO 1989.
Vietnamilaisten pakolaisnuorten suomen kielen sijapäätteiden oppiminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston psykologian laitos.

 

RUOKOLAINEN, ANNUKKA 2002.
Maahanmuuttajaoppilaiden adjektiivien käyttö kirjallisissa tuotoksissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos / suomen kieli.

 

RYHÄNEN, MERJA 1989.
Comparing the use of Finnish case endings in bilinguals and monolinguals. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos.

 

RYNKÄNEN, TATJANA & PÖYHÖNEN, SARI 2010.
Eri-ikäisinä muuttaneet venäjänkieliset nuoret – suhde kielen ylläpitämiseen, kielenoppimiseen ja integroitumiseen. Teoksessa T. Martikainen & L. Haikkola (toim.) Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietolipas 233. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden seura ja Nuorisotutkimusverkosto. 175-192.

 

RÄISÄNEN, JOHANNA. 2005.
Suomen tempusten semantiikka tšekin- ja venäjänkielisten suomenoppijoitten välikielessä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

Takaisin ylös

 

Sa-St

SAARI, ELLI 2004.
Maahanmuuttajataustainen oppilas suomen verbien käyttäjänä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

SAARIKOSKI, ANNIKA – VALKEAPÄÄ, HANNA 2005.
Tietokonepeli maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen äännejärjestelmän erityispiirteiden oppimisen tukena. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos.

 

SAARIKOSKI, LAURA 2012.

Italialaisten suomenoppijoiden eleet sanahakutilanteissa. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

SAARIO, JOHANNA 2012.
Yhteiskuntaopin opiskelun kieliympäristö ja käsitteet - toisella kielellä opiskelevien haasteet ja tuen tarpeet. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto.

 

SAARTOALA, MERJA 2008.
Ongelmien korjaus kakkoskielisessä keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

SALAMON, ÁGNES – VAARALA, HEIDI 1994.
Merenneito vai märänneito? Unkarilaisen suomenoppijan /e/:stä ja /ä/:stä.
Teoksessa Specimina Fennica Tomus V. Colloquia Contrastiva Tomus II. Szombathely: Berzsenyi Dániel Tanárképz F iskola. 127–142.

 

SALLINEN, PIRJO 2008.
Merkitysneuvottelut oppijan ja natiivin keskustelussa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, suomen kieli.

 

SALMI, ANNA 2009.
Maahanmuuttajataustaisten nuorten kielitaito peruskoulun päättövaiheessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

SALMI, NIINA 2010.                                                                                                                   Virkkeiden ja lauseiden piirteitä edistyneiden suomenoppijoiden teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

SALMI, PÄIVI 2004.
Työelämään suuntaavalla kurssilla olevien maahanmuuttajien kirjoitustaidon tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos. Oulun yliopisto.

 

SALMI, REETTA – KAARIO, JOHANNA – KUNNARI, SARI – SALO, RAIMO – VÄLIMAA, TAINA 2010.
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sanaston ja kuullun ja luetun ymmärtämisen kehitys. Teoksessa S. Stolt, M. Lehtihalmes, S. Tarvainen & K. Launonen (toim.),  Suomalainen monikielisyys ja sen haasteet. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistyksen julkaisuja 42. Helsinki: Yliopistopaino. 61–69.

 

SALMINEN, SOILI 1992.
Suomea viroksi? – Lähisukukielten tuottamisen analyysia. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

SALONEN, MARJA-LEENA 1997.
Suomi toisena kielenä: syntaksin kehitys neljän paluumuuttajalapsen kertomuksissa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

SANDSTRÖM, SANNA 2004.
Suomen kielen alkeita oppimassa – Maahanmuuttajien kielitaidon arviointi. Pro gradu -tutkielma. Nykysuomen ja kääntämisen laitos. Vaasan yliopisto.

 

SANTALA, LAURA 2006.
Suomen kielen verbit suomenoppijoiden haasteena. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

SARAKETO, HANNA 1998.
Muotoon ja merkitykseen fokusointi suomen sanaston oppimisen alkuvaiheessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

SAURI, ELINA 1998.
Kielikylpyoppilaat kirjoittavat. Neljäsluokkalaisten kielikylpyoppilaiden äidinkielen aineiden kvalitatiivista ja kvantitatiivista tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

SAVIJÄRVI, MARJO 2011.
Yhteisestä toiminnasta yhteiseen kieleen. Keskustelunanalyyttinen tutkimus toisen kielen oppimisesta kielikylpypäiväkodin arkitilanteissa. Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

SAVOLAINEN, ANNA-KAISA 2007.
Maahanmuuttajataustaisten aikuisopiskelijoiden luetun ymmärtämisen taidoista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä yliopisto, kielten laitos, suomen kieli.
http://thesis.jyu.fi/07/URN_NBN_fi_jyu-200758.pdf.

 

SAVOLAINEN, ANU 2001.
Suomenoppijoiden itsekorjaukset kertovassa puheessa. Pro gradu -työ. Helsingin yliopisto, suomen kielen laitos.

 

SCARPATI, FABRIZIO 2005.
Ei-natiivin toistot institutionaalisessa keskustelussa. Pro gradu –tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

SCHOT-SAIKKU, PÄIVI 1992.
Vieraan kielen opittavuudesta: kompetenssi, interferenssi, aporia. Virittäjä 96(2–3), 233–238.

 

SEILONEN, MARJA 2008.
Személytelen kifejezések a magyar anyanyelvu" finntanulók írásaiban. (Persoonattomat ilmaukset unkarilaisten suomenoppijoiden kirjoitelmissa) Teoksessa Edit G. Bogár. (toim.), Kontrasztok. Ünnepi konferencia és kiállitás a pozsonyi Comenius Egyetem Magyar Nyelv és Irodalom Tanszékének 50 éves évfordulóján. Univerzita Komenského v Bratislave. Bratislava.

 

SEILONEN, MARJA 2013.
Epäsuora henkilöön viittaaminen oppijansuomessa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/40664

 

SEPPÄLÄ, TANJA 2012.
Oppijansuomen kolligaatit ketjuuntuvissa verbirakenteissa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.

 

SEREGI, NOÉMI 2012.
Äidinkielen vaikutus oppijansuomeen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201208282269.

 

SIIMES, SARI 2007.
Saksankieliset suomenoppijat suomen kielen äänteiden pituuksia havaitsemassa. Pro gradu -tutkielma. Turun Yliopisto / Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos.

 

SIITONEN, KIRSTI 1979.
Lokaalisten pronominaaliadverbien merkityseroista suomessa ja saksassa. Havaintoja saksalaisten suomenopiskelijain kirjoitusharjoitelmista. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 9. Turku: Turun yliopisto.

 

SIITONEN, KIRSTI 1991.
Mitä saksan kommen ja gehen ovat suomeksi? Vaikeuksia sanojen tulla ja mennä käytössä. FINLANCE, Volume IX, 51–82.

 

SIITONEN, KIRSTI 1992.
Students of Finnish in search of the hidden agent. Teoksessa Axelsson, M. & Viberg, Å. (utg.) Första forskarsymposiet om Nordens språk som andraspråk i Stockholm 1991. Stockholm: Stockholms universitet. 192–200.

 

SIITONEN, KIRSTI 1992.
Taivutuksellisen passiivin salakareja. Teoksessa Nyyssönen, H. & Kuure, L. (eds.) Acquisition of Language – Acquisition of Culture. AFinLA:n vuosikirja 1992. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 50. Jyväskylä: AFinLA. 367–377.

 

SIITONEN, KIRSTI 1993.
Intransitiivinen poikkeama systeemistä. Teoksessa Saarinen S. & Luutonen, J. (toim.) Systeemi ja poikkeama. Juhlakirja Alho Alhoniemen 60-vuotispäiväksi 14.5.1993. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 42. Turku: Turun yliopisto. 312–320.

 

SIITONEN, KIRSTI 1996.
Ein Ratespiel? Die Beherrschung der Verbparadigmen bei finnischen Muttersprachlern und beim Zweitsprachenerwerb. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – New target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 116–129.

 

SIITONEN, KIRSTI 1996.
Falsche semantische Präsuppositionen bei Wortwahl und Satzbau. Finnisch als Fremdsprache. Teoksessa Sajavaara, K. & Fairweather, C. (eds.) Approaches to second language acquisition. Jyväskylä cross-language studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 71–77.

 

SIITONEN, KIRSTI 1996.
Kieleni on kotini. Informaatio (26) 1, 28–31.

 

SIITONEN, KIRSTI 1999.
Agenttia etsimässä. U-verbijohdokset edistyneen suomenoppijan ongelmana. Väitöskirja. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 63.

 

SIITONEN, KIRSTI 2000.
Agenttia etsimässä. Virittäjä 104(1), 76–82.

 

SIITONEN, KIRSTI 2000.
Who broke the cup – or did it get broken by itself? Aurora 3/2000, 10–12.

 

SIITONEN, KIRSTI 2000.
Nollapersoonalauseet edistyneen suomenoppijan käytössä ja tulkittavina. Sananjalka 42,
157–166.

 

SIITONEN, KIRSTI 2002.
Intentionaalisuusasteen tunnistaminen suomenkielisestä ilmauksesta. Teoksessa Mauranen, A. & Tiittula, L. (toim.), Kieli yhteiskunnassa – yhteiskunta kielessä. AFinLAn vuosikirja 60. Jyväskylä: Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys. 287–304.

 

SIITONEN, KIRSTI 2005.
Kaksikielinen suomenpuhuja akateemisena oppijana. Teoksessa Hasselblatt, C. & Koponen, E. & Widmer, A. (toim.), Lihkkun lehkos! beiträge zur Finnougristik aus Anlass des sechzigsten Geburtstages von Hans-Hermann Bartens. Wiesbaden: Harrassowitz Verlag. 359–375.

 

SIITONEN, KIRSTI 2005.
Siirtolainen tunnistamassa uudissanoja. – G. Klumpp, J. Laakso, E. Skribnik, A. Widmer (hrsg.). Finnisch-Ugrische Mitteilungen 28/29. Hyvä kello kauas kuuluu. Eine gute Glocke ist weit zu hören. Festschrift für Ingrid Schellbach-Kopra zum 70. Geburtstag. Hrsg. Hamburg: Helmut Buske Verlag 2005, S. 348–362. Artikkeli.

 

SIITONEN, KIRSTI – MARTIN, MAISA 2001.
Mämmilän Mukun suomi – ulkomaalaispuhetta vai pelkkää fiktiota? Teoksessa Sulkala, H. & Nissilä, L. (toim.), XXVII kielitieteen päivät Oulussa 19.–20.5.2000, Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos, Oulun yliopisto. Oulu 2001, 256–264.

 

SIITONEN, KIRSTI. 2005.
Siirtolainen tunnistamassa uudissanoja. Finnisch-Ugrische Mitteilungen Band 28/29. Hampuri: Helmut Burske Verlag. 347-362.

 

SIITONEN, KIRSTI & MANAMI, MIZUNO 2010.
Suomen monitahoinen possessiivisuffiksi ja suomenoppija. Many-sided possessive suffix of Finnish and a Finnish learner. Teoksessa A. Kaivapalu, E. Mikone, K. Siitonen & M.-M. Sepper (toim.), Lähivõrdlusi 19 – Lähivertailuja 19. Tallinn: Eesti rakenduslingvistika ühing. 136–159.

 

SILTALA, ANNI 2013.

Kiinalaisten suomen kielen opiskelijoiden oppimismotivaatio ja identiteetti – Tapaustutkimus kuudesta opiskelijasta. Pro gradu -tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopiston Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos.

 

SIVONEN, ULLA 2001.
Fonologis-ortografiset ja semanttiset samankaltaisuudet suomen oppijoiden mentaalisessa leksikossa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 86 + 4 s.

 

SILFVERBERG, LEENA 1982.
Puolalaisten suomen kielen opiskelijoiden ääntämisvaikeuksista. Virittäjä 86(1), 64–69.

 

SIPPONEN, HELI 2008.
Pääkaupunkiseudun kaksikielisten suomenruotsalaisten puhumasta suomen kielestä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos / suomen kieli.

 

SJÖHOLM, JUTTA 2012.
Maahanmuuttajahoitajien kokemat kielelliset ongelmat työyksiköissä. Pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.

 

SOINIO, AULI 1998.
Suomenoppijoiden keskustelut kielioppi- ja vuorovaikutusanalyysin kohteena ja syntyperäisten arvioimina. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

SPETS, ULRIKA 1999.
Suomenruotsalaisten lukiolaisten syntaktiset virheet käännöskokeessa. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

SPOELMAN, MARIANNE 2010.
The copula construction in Finnish learner language: Estonian, German and Dutch learners' use of partitive predicatives. Teoksessa P. Eslon & K. Õim (toim.) Korpusuuring ja meetodid. Tallinna ülikooli eesti keele ja kultuuri instituudi toimetised 12. Tallinn. 127–152.

 

SPOELMAN, MARIANNE 2013.
Prior linguistic knowledge matters: The use of the partitive case in Finnish learner language. Väitöskirja. Oulun yliopisto.

 

STAHL, KAI 2002.
Suomen kielen vaikutusta kahden Suomessa asuvan virolaislapsen äidinkielisessä puheessa. Teoksessa Järvenpää, M. & Siitonen, K. (toim.), Matkalla toiseen kieleen. Viisi praktikumtyötä äidinkielen ja opittavan kielen siirtovaikutuksista. Opetuksen ja tutkimuksen apuneuvoja 4. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos. 117–133.

 

STEINZ, NICOLE 2010.
Die Variation des Genitiv Plural als Herausforderung für Finnischlernende. Pro gradu -tutkielma. University of Greifswald.

 

STENBERG, MARIKA 2012.
Venäläisten maahanmuuttajien suomen kielen intonaatio kysymyksissä ja omistuslauseissa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201203101398.

 

STENMAN, KATJA 2005.
Ymmärrettävä se on – suomenoppija opetustekstin VA-partisiippirakenteiden lukijana. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, suomen kieli.

 

STENNABBA, MARIA 2012.
Vaasan ruotsinkielisten kuudesluokkalaisten suomen kielen oppimismotivaatio ja asenteet suomen kieltä ja suomen kielen opetusta kohtaan Tilanne syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Pro gradu -tutkielma. Vaasan yliopiston filosofinen tiedekunta.

 

STIGELL, LIISA 2004.
Toisto 4–5-vuotiaiden s2-lasten puheessa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

STOLT, ERJA 2002.
Kahden kielen ja koulukulttuurin vaikutuksia paluuoppilaaseen. Pro gradu –työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 76 s. + liite.

 

STRASZER, BOGLÁRKA 2002.
Matkalla suomen kielen ääntämisen oppimiseen. Alkeisoppijoiden puheen prosodisten piirteiden kehittyminen tietokoneavusteisella kurssilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

STRASZER, BOGLÁRKA 2003.
Havaintoja suomen kielen prosodisten piirteiden oppimisesta tietokoneavusteisella alkeiskurssilla. Virittäjä 107: 588–596.

 

STRASZER, BOGLÁRKA 2004.
Suomen kielen prosodisten piirteiden oppiminen yliopiston tietokoneavusteisella alkeiskurssilla. Teoksessa Straszer, B & Brown, A., Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 145–182.

 

Takaisin ylös

 

Su-Sy

SULKALA, HELENA 1995.
Suomi toisena kielenä kielisukulaisille. Teoksessa Sulkala, H. & Laanekask, H. (toim.) Lähivertailuja 8: Suomalais-virolainen kontrastiivinen seminaari Hailuodossa 7.–9.5.1994. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja 40. Oulu: Oulun yliopisto. 106–113.

 

SULKALA, HELENA 1995.
Virolaisten adoptiolasten kielen tutkimisesta. Teoksessa Kataja, R. & Suikkari, K. (toim). XXI kielitieteen päivät Oulussa 6.–7.5.1994. Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 19. Oulu: Oulun yliopisto. 239–243.

 

SULKALA, HELENA 1995.
Virolaisten adoptiolasten kielen tutkimisesta. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 94–95.

 

SULKALA, HELENA 1996.
Finnish as a second language for speakers of related languages. Teoksessa Martin, M. & Muikku-Werner, P. (eds.) Finnish and Estonian – New target languages. Proceedings of the Fenno-Ugric Languages as Second and Foreign Languages Symposium. Jyväskylä: University of Jyväskylä, Centre for Applied Language Studies. 143–158.

 

SULKALA, HELENA 2007.
Viro ja venäjä suomenoppijan lähdekielinä. Teoksessa Onikki-Rantajääskö, T. & Kurhila, S. (toim.), Virittäjä 1/2007. Kotikielen seuran aikakauslehti. III vuosikerta. 135–141.

 

SULKALA, HELENA & HALME, MAIJA-LIISA & HOLMI, HANNAKAISA 2007. Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto.

 

SULKALA, HELENA & LAANEKASK, HELI (toim.) 2004.
Virsu II. Suomi ja viro kohdekielinä. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 24. Oulun yliopisto.

 

SULKALA, HELENA & LOIKALA, PAULA 2002.
Suomen kieli italialaisten suomenoppijoiden näkökulmasta: oppimista vaikeuttavia ja helpottavia ominaisuuksia. Teoksessa Rantatalo, S. & Sulkala, H. (toim), Tutkielmia oppijankielestä II. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja 21. Oulu. 70–89.

 

SULKALA, HELENA & ZAMAN-ZADEH, MINNA (toim.) 1996.
Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto.

 

SUNDMAN, MARKETTA 1994.
Tvåspråkigheten i skolan. En undersökning av språkfärdigheten hos en- och tvåspråkiga grundskoelever i Finland. Publikationer från svenska institutionen vid Åbo Akademi 1/1994. Åbo: Åbo Akademi.

 

SUNDMAN, MARKETTA 1995.
Kaksikielisyys, kielitaito ja kognitiivinen kehitys. Teoksessa Takkinen, R. & Haapanen, M-L. (toim.) Monikielinen Suomessa. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 28. Helsinki: Yliopistopaino. 34–43.

 

SUNDQVIST, BODIL & SUOTUNEN, LENA 1990.
Elevernas ordkunskap och attityd till finska i åk 3. Pro gradu avhandling. Åbo Akademi, Pedagogiska fakulteten.

 

SUNI, MINNA 1991.
Kommunikaatiostrategiat keskustelussa ja kielenoppimisessa. Aloittelevan suomenoppijan ja syntyperäisen suomenpuhujan välisten merkitysneuvotteluiden tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos. (Myös sivulaudaturtutkielma, Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.)

 

SUNI, MINNA 1991.
Maahanmuuttajaoppilaiden kieliolot. Virke 2/91, 4–6.

 

SUNI, MINNA 1993.
Ymmärtämisen esteet ja niiden ylittäminen. Teoksessa Löfman, L., Kurki-Suonio, L., Pellinen, S. & Lehtonen, J. (eds.) The competent intercultural communicator. AFinLA:n vuosikirja 1993. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 51. Tampere: AFinLA. 99–114.

 

SUNI, MINNA 1994.
Arkikeskustelut kielenoppimistilanteina. Teoksessa Pool, R. & Valge, J. (toim.) Emakeel ja teised keeled 8.–10. oktoober 1993. Ettekanded. Tartu: Tartu ülikool. 163–174.

 

SUNI, MINNA 1994.
Kommunikaatio – oppijan kielitaidon koetinkivi. Teoksessa Suni, M. & Aalto, E. (toim.), Suuntaa suomenopetukseen – tuntumaa tutkimukseen. Korkeakoulujen kielikeskuksen selosteita 4. Jyväskylä: Korkeakoulujen kielikeskus. s. 121–135.

 

SUNI, MINNA 1995.
Merkitys, muoto ja yhteisymmärrys. Merkitysneuvottelut suomenoppijan ja syntyperäisen suomenpuhujan keskusteluissa. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

SUNI, MINNA 1996.
"En mä ymmärtää kaikki hyvin suomen kieli." Kolme näkökulmaa ymmärtämisongelmiin. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 121–132.

 

SUNI, MINNA 1996.
Is there a connection between communication strategies and negotiations of meaning? Teoksessa Sajavaara, K. & Fairweather, C. (eds.) Approaches to second language acquisition. Jyväskylä cross-language studies 17. Jyväskylä: University of Jyväskylä. 237–248.

 

SUNI, MINNA 1996.
Maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen taito peruskoulun päättövaiheessa. Monistesarja 11/96. Helsinki: Opetushallitus.

 

SUNI, MINNA 2006.
Miten produktiivisen syntaksin indeksi palvelee toisen kielen tutkimusta? Teoksessa A. Kaivapalu & K. Pruuli (toim.), Lähivertailuja: 17, s. 103–118. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

 

SUNI, MINNA 2006.
Lasten toisen kielen kehitys IPSyn-kokeilun valossa. Teoksessa Tommola, H. & Pajunen, A. (toim.), XXXII Kielitieteen päivät Tampereella 19.-20.5.2005. Valikoima pidettyihin esitelmiin pohjautuvista artikkeleista. Tampere University Press (Tampere Studies in Language, Translation and Culture, Series; B 2). Tampere: Tampereen yliopisto. s. 427–439.

 

SUNI, MINNA 2007.
Awareness of second language morphology. Acta Linguistica Hungarica 54(2), s. 217–237.

 

SUNI, MINNA 2008.
Toista kieltä vuorovaikutuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Humanities 94. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, suomen kieli. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3209-1

 

SUNI, MINNA 2009.
Sharing linguistic resources through repetition in second language interaction. Nordand: Nordisk tidskrift for andrespråkforskning 2(4), s. 65–90.

 

SUNI, MINNA 2010.
Työssä opittua: työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa. Julkaistaan teoksessa Garant, M. & Kinnunen, M. (toim.), AFinLA-e Applied Linguistic Research 2. Jyväskyä: AFinLA. Julkaistaan osoitteessa http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla

 

SUNI, MINNA & LATOMAA, SIRKKU 2010.
Toisen sukupolven kielelliset valinnat. Teoksessa Martikainen, T. & Haikkola, L. (toim.), Maahanmuutto ja sukupolvet. Tietolipas 233. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. s. 151–174.

 

SUNI, MINNA – TARNANEN, MIRJA. 2005.
Maahanmuuttajien kieliympäristö ja kielitaito. Teoksessa Paananen, Seppo (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. 9 - 21. Helsinki: Tilastokeskus.

 

SUOMEN LOGOPEDIS-FONIATRINEN YHDISTYS 1981.
Kaksi- ja puolikielisten kommunikaatio-ongelmat. Suomen logopedis-foniatrisen yhdistyksen julkaisuja 14. Helsinki: Suomen logopedis-foniatrinen yhdistys.

 

SUVILEHTO, EERO 1982.
Kahden 5–6-vuotiaan kahta kieltä puhuvan lapsen suomen kielessä tekemistä virheistä. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston fonetiikan laitos.

 

SUVILEHTO, EERO 1983.
Språkfel i finskan hos två barn med finska som sitt annat språk. Scandinavian Journal of Logopedics and Phoniatrics 8.

 

SYRJÄLÄ, RIIKKA 2003.
Yläasteikäisten ja aikuisten S2-oppijoiden tunteenilmaisujen kartoitusta. ”Voi veljet kun raivostuttaa!” Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos / suomen kieli.

 

Takaisin ylös

 

T-U

TAIVALMÄKI, SAIJA. 2005.
Millaisia dialogeja kuvatehtävä tuottaa? Suomi toisena kielenä -opiskelijoiden dialogien tarkastelua keskusteluanalyysin keinoin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli. Elektroninen aineisto. http://thesis.jyu.fi/05/URN_NBN_fi_jyu-200617.pdf

URN:NBN:fi:jyu-200617

 

TAKKUNEN, ANNE 1999.
Negaatio virolaisten suomen kielessä. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

TAMMELIN, TAINA 2001.
Suomi viittomakielisten toisena kielenä: verbirektioiden viidakossa. Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 92 + 9 s.

 

TANDEFELT, MARIKA 1988.
Mellan två språk: en fallstudie om språkbevarande och språkbyte i Finland. Acta Universitatis Upsaliensis. Studia Multiethnica Upsaliensia 3. Uppsala: Uppsala universitet.

 

TANNINEN, LAURA 2008.
”Nainen ja laps heiluu bye bye niitten isälle ja isä heiluu bye bye.” Tapaustutkimus erään kanadansuomalaisen kommunikaatiostrategioista. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmä.

 

TANTTU, TARJA 1999.
Suomen perusinfinitiivin ja viron da-infinitiivin syntaktisen käytön vertailua. Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopiston suomen kielen laitos.

 

TAPANINEN, TERHI 1999.
Itselle ja toiselle suunnatut sanahaut pohjoismaisten suomenoppijoiden puheessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

TAPOLA, SARI 1996.
Kääntäminen osana vieraan kielen oppimista. Suomenkielisen tekstin ongelmakohdat englantilaisen kielenoppijan näkökulmasta. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 114–153.

 

TAPOLA, SARI 1997.
Kääntäminen osana vieraan kielen oppimista. Kuvaus erään suomenoppijan suomenkielisen tekstin kääntämisen ongelmista. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitos.

 

TARKKI, HANNA 2008.
Miten lähteisiin viitataan tieteellisessä tekstissä? Ei-syntyperäisten kirjoittajien johtoilmausten verbit. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

TARNANEN, MIRJA 1993.
Puhekielen ymmärtäminen. Ei-natiivien suomen kielenoppijoiden yleis- ja arkipuhekielen ymmärtämisen tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos. (Myös sivulaudaturtutkielma Tarnanen, M. 1993. Puhekielen ymmärtämisprosessin tarkastelua: suomen kielen oppijat puhekielen ymmärtäjinä. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos.)

 

TARNANEN, MIRJA 1998.
“On hyvä kun mollemmat puolet tykkäävät asiasta” – S2-opiskelijoiden oppimispäiväkirjojen satoa. Teoksessa Luukka, M-R., Salla, S. & Dufva, H. (toim.), Puolin ja toisin. AFinLAn vuosikirja 1998. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 56. Jyväskylä: AFinLA. 289–302.

 

TARNANEN, MIRJA – SUNI, MINNA 2005.
Maahanmuuttajien kieliympäristö ja kielitaito. – Paananen, S. (toim.) Maahanmuuttajien elämää Suomessa. Helsinki: Tilastokeskus. 9–21.

 

TARNANEN, MIRJA – MÄNTYLÄ, KATJA 2006.
Toisen ja vieraan kielen oppijat yleisissä kielitutkinnoissa. – Pietilä P., Lintunen P. – Järvinen P. M. (toim.) 2006. Kielenoppija tänään – Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. Jyväskylä. s. 105–123.

 

TEERENHOVI, SANNA. 2005.
Eleiden käyttö suomenoppijoiden sanahauissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

TERÄVÄINEN, CARINA 2003.
Ruotsinkielisten abiturienttien syntaktiset ratkaisut. Vapaiden kirjoitelmien tarkastelua. Pro gradu -tutkielma. Nykysuomen ja kääntämisen laitos. Vaasan yliopisto.

 

THEIR, SIV 1970.
Suomen kielen vaikeuksista ruotsinkielisissä kouluissa – suomen kielen opettajien mukaan. Sivulaudaturtutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

TIERMAS, ANNE 2008.
Vokaalien kvantiteettiopposition omaksuminen kielenopiskelun alkuvaiheessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos.

 

TIIHONEN, PÄIVI 1996.
Havaintoja venäjän vaikutuksesta inkerinsuomeen. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 201–220.

 

TIITINEN, AINO 1991.
Språkattityd och språkbruk i språkbadsdaghemmen: en enkätundersökning i Vasa. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

TOIKKA, ANNI 2012.                                                                                                                  Partikkelit, niiden käyttö ja paikka lauseessa edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitos.

 

TOIKKO, MILKA 2009.
Liitepartikkeleiden -kin ja -kAAN käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tampereen yliopiston kieli- jä käännöstieteiden laitos, suomen kieli. http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=19673

 

TOIVOLA, MINNALEENA 2004.
Kielen havaitseminen ja tuottaminen – tutkimusta suomen diftongeista. Teoksessa Straszer, – & Brown, A., Suomen kielen prosodian opettamisen ja oppimisen kysymyksiä. Kakkoskieli 5. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 213–238.

 

TOIVOLA, MINNALEENA 2011.
Vieraan aksentin arviointi ja mittaaminen suomessa. Väitöskirja. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos.

 

TOIVOLA, TEIJO 2009.
Suomenoppijan uudismuodosteet eri näkökulmien valossa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, suomen kieli.

 

TOLVANEN, MILA 2004.
Lauseenvastikkeet ei-syntyperäisten kielenpuhujien ylioppilasaineissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

TORIKKA, ANNIKKI 1996.
Aikuinen maahanmuuttaja ohjaavassa koulutuksessa. Pro gradu -työ. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos.

 

TUKIA, KAISA 2002.
Puhutaan rakentavasti! Rakentuuko yliopisto-opiskelijoiden monikulttuurinen pienryhmäkeskustelu tehokkaaksi oppimisympäristöksi? Pro gradu -työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 75 s. + liite.

 

TUOMISTO, SATU 2004.
Päiväkoti-ikäisten maahanmuuttajalasten kuvailukeinot – ihan niinku talo tulee talo tästä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

TUOMIVAARA, ANNA 2007.
Mikä on svéd? Kommunikaatiostrategiat unkarilaisten suomenoppijoiden keskusteluissa. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos.

 

TUONONEN, NUPPU-MARIA 2002.
”… syntyny Ruotsis mut mä oon yhtä paljon suomalainenki …” Havaintoja kuuden ruotsinsuomalaisen nuoren kieli-identiteetistä ja suullisen suomen kielen taidoista. Pro gradu –työ. Jyväskylän yliopisto, suomen kielen laitos. 68 + 24 s.

 

TURUNEN, ULLA 2012.
Suomi toisena kielenä -oppijoiden possessiivisuffiksin käyttö. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201206131859.

 

TÖRNROOS, ANITA 1995.
Ruotsinkielisen peruskoulun oppilaiden käännössuoritusten arviointia. Lisensiaatintyö. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos.

 

UIMONEN, EILA 1985.
Ruotsinkielisten valtion pienessä kielikokeessa tekemistä sanavirheistä. Sivulaudaturtutkielma. Åbo Akademin suomen kielen laitos.

 

UKKOLA, ANNETTE 2009.
Taas yksi nollatutkimus: substantiivilausekkeiden määritteet S2-oppijoiden teksteissä. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli.

 

ULLAKONOJA, RIIKKA – NIEMINEN, LEA – HAAPAKANGAS, EEVA-LEENA – HUHTA, ARI – ALDERSON, CHARLES 2012.
Kaksikieliset oppilaat suomea ja venäjää kirjoittamassa: Minun rakkaus väri – valeasininen ja violetti. – Meriläinen L., Kolehmainen L. – Nieminen T. (toim.) 2012. Monikielinen arki - Multilingualism in Everyday Contexts. AFinLAn vuosikirja 70.

 

Takaisin ylös

 

V

VAARALA, HEIDI 1987.
Saksalaisen kielenoppijan tempus-, kieltomuoto- ja ajanmääritevirheet: virheanalyysi kymmenen Göttingenin yliopiston suomalais-ugrilaisen seminaarin opiskelijan puheesta. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

 

VAARALA, HEIDI 1988.
Koska minä rakastan suomen kieltä! Saksalaisten suomen kielen opiskelusta. Kieliposti 4, 24–29.

 

VAARALA, HEIDI 1988/1989.
Über die Zeitangaben in der Rede von deutschsprachigen Finnischstudenten. Teoksessa Futaky, I. & Veenker, W. (Hrsg.) Finnisch-Ugrische Mitteilungen. 12./13. Jahrgang. Hamburg: Helmut Buske Verlag. 39–61.

 

VAARALA, HEIDI 2003.
Ihan simassa. Mitä S2-oppija sanoo suomalaisesta novellista? Teoksessa Nissilä, L. & Vaarala, H. & Martin, M. (toim.), Suolla suomea. Perustietoa maahanmuuttajien suomen kielen opettajille. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja; XLVII. Helsinki: ÄOL. 121–140.

 

VAARALA, HEIDI 2003.
Pimeä puoli. S2-oppija suomalaisen novellin lukijana ja tulkitsijana. Teoksessa Muikku-Werner, P. & Remes, H. (toim.), VIRSU. Viro ja suomi: kohdekielet kontrastissa. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. 94–104.

 

VAARALA, HEIDI 2005.
Asiantuntijuuden rakentuminen sanaston prosessoinnissa. Teoksessa Koponen, E. & Widmer, A. & Hasselblatt C. (toim.), Lihkkun lehtos! Beiträge zur Finnougristik aus Anlass des sechzigsten Geburtstages von Hans-Hermann Bartens. Herausgegeben von Cornelius Hasselblatt, Eino Koponen und Anna Widmer. Harrassowitz Verlag. Wiesbaden. Band 65.

 

VAARALA, HEIDI 2006.
Luetaan ryhmässä: edistynyt S2-oppija suomenkielisen novellin lukijana. Lisensiaatintyö. Jyväskylän yliopiston kielten laitos / suomen kieli.

 

VAARALA, HEIDI 2009.
Oudosta omaksi. Miten suomenoppijat keskustelevat nykynovellista? Väitöskirja. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3773-7

 

VAARALA, HEIDI & SALAMON, ÁGNES 1994.
Merenneito vai märänneito? Unkarilaisen suomenoppijan /e/:stä ja /ä/:stä. Secimina fennica. Tomus V. Colloquia contrastiva. Tomus II. János Pustay (toim.) Kaukovertailuja. Unkarilais-suomalaisia kontrastiivisia tutkimuksia. Köszeg, Savariae. s- 127-142.

 

VALLBACKA, EIJA 1995.
Kielisuihkullako kaksikieliseksi: Kvalitatiivinen tutkimus kahdesta kielikylpysovelluksesta. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto.

 

VARIS, KLÁRA 2010.
Ajanilmaukset Cefling-hankkeen koululaisaineistossa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201009302818

 

VARTIAINEN, LIISA 1996.
L2 influence in the L1 of American immigrants in Finland: A sign of first language attrition? Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston englannin kielen laitos.

 

VEIKKOLAINEN, LAURA 2006.
Kaksikielisen lapsen kommunikaatiostrategiat suomen- ja englanninkielisissä keskusteluissa. Pro gradu -työ. Oulun yliopiston suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos.

 

VESTERBACKA, SIV 1990.
Monikieliseksi kielikylvyn avulla n raportti Vaasan kielikylvystä. Kielikylpyuutiset, Espoon kielikylpy ry:n tiedotuslehti no 1.

 

VESTERBACKA, SIV 1990.
Språkbad och andraspråksutveckling: om de första åren i språkbadsprojektet i Vasa. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
Att lära sig genom språkbad. Teoksessa Laurén, C. & Herberts, K. (red.) Språket i vardagen. Svensk-Österbottniska Samfundets årsbok 1991. Skrifter utgivna av Svensk-Österbottniska Samfundet Nr 47. Vasa. 61–73.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
Elever i språkbadsskola: Social bakgrund och tidig språkutveckling. Tutkimuksia No 155. Vaasa: Vaasan yliopisto.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
Kielen omaksuminen kielikylpykoulussa. Teoksessa Laurén, Ch. (toim.). Kielikylpymenetelmä: Kielen käyttö mielekkääksi. Vaasan yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja 1/1991. Vaasa. 64–77.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
På väg mot tvåspråkighet – den tidiga andraspråksinlärningen hos barn i språkbadsskola. Yhteistyön korkeakoulu 19, 50–57.

 

VESTERBACKA, SIV 1991.
Ritualized routines and L2 acquisition: Acquisition strategies in an immersion programme. Journal of Multilingual and Multicultural Development 12 (1&2), 35–43.

 

VESTERBACKA, SIV 1992.
Kontext i skrift hos språkbadselever. I: Laurén Christer (red./ed.). En modell för språk i daghem och skola Språkbadsdidaktik i Canada, Katalonien och Finland. Language Acquisition at Kindergarten and School Immersion Didactics in Canada, Catalonia and Finland. Vasa universitet. Fortbildningscentralen. Publ. 2/1992. 23–34.

 

VETSCH-LÖYTTYNIEMI, PÄIVI 1989.
Välikielinen kerronta ja aikaan viittaaminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

VIHANTA, VEIJO V. 1984.
Sur l'identification et l'identificabilité des voyelles d'une langue étrangère; finnois français. Contrastes, Revue de l'Association pour le développement des études contrastives 9. Paris. 7–25.

 

VIHANTA, VEIJO V. 1985.
Le /h/ du finnois: sa perseption et réalisation par les francophones. Études Finno-Ougriennes XIX. Paris. 29–57.

 

VIHANTA, VEIJO V. 1987.
Suomen äännekestot ranskalaisen suomenoppijan kannalta. Teoksessa Hurme, P. & Dufva, H. (toim.) Puheentutkimuksen alalta 7. Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitoksen julkaisuja 4. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. 101–122.

 

VIHANTA, VEIJO V. 1990.
Suomi vieraana kielenä foneettiselta kannalta. Teoksessa Tommola, J. (toim.) Vieraan kielen ymmärtäminen ja tuottaminen. AFinLA:n vuosikirja 1990. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja nro 48. Turku: AFinLA. 199–225.

 

VIHANTA, VEIJO V. & KOKKO-ZALCMAN, ANNA 1983.
La perception du système phonologique du finnois par le francophones. Études Finno-Ougriennes XVII. Paris-Budapest 1982–1983. 43–78.

 

VIHTARI, ANNE 1991.
Studier i språket hos språkbadsbarnen och jämförelsebarnen. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

VIINISALO, MARJO 1995.
Ymmärtämisen osoittaminen kielikylpypäiväkodissa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

VIRKKUNEN, PÄIVI 1996.
Kuurot kaksikielisyyden valossa. Kuurojen opiskelijoiden suomen kielen sanaston hallinnasta. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 166–175.

 

VIRTANEN, VEERA 2011. 
Minä lienen tullut joskus Suomessa vielä? : venäjänkielisten suomi toisena ja suomi vieraana kielenä -oppijoiden perfektin ja imperfektin omaksumisen ongelmista. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston kielten laitos, suomen kieli. Elektroninen aineisto: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2011052410910.

 

VOIONMAA, KAARLO 1996.
Isä, sano koska mä aion tulla sisään. Teoksessa Pool, Raili (toim.) Ema keel ja teised keeled II 18.–20. oktoober 1996. Ettekanded, 71–80. Tartu: Tartu Ülikool, Eesti keel voorkeelena. 135–144.

 

VUONTISJÄRVI, ANNA & HALME, MAIJA-LIISA 2007.
Kommunikaatiostrategiat suomenoppijoiden parikeskustelussa. Teoksessa Sulkala, H. & Halme, M-L. & Holmi, H. (toim.), Tutkielmia oppijankielestä III. Studia humaniora ouluensia 5. Oulun yliopisto. 13–23.

 

VUORINEN, KATARIINA 1991.
Svenskan i kommunikation mellan språkbadselever. Pro gradu avhandling. Vasa universitet.

 

VUORINEN, KATARIINA 1992.
Språkbadselevernas kommunikativa kompetens. I: Laurén Christer (red./ed.). En modell för språk i daghem och skola Språkbadsdidaktik i Canada, Katalonien och Finland. Language Acquisition at Kindergarten and School Immersion Didactics in Canada, Catalonia and Finland. Vasa universitet. Fortbildningscentralen. Publ. 2/1992. 35–52.

 

Takaisin ylös

 

W-Y

WANDE, ERLING 1984.
Är finskan svårlärd? Teoksessa Hyltenstam, K. & Maandi, K. (utg.) Nordens språk som målspråk. Forskning och undervisning. Stockholm: Stockholms universitet, Institutionen för lingvistik. 129–140.

 

WARIS, PAULIINA 2008.
Sujuvuus, tarkkuus ja kompleksisuus seitsemäntoista ulkomaalaisen suomenoppijan kirjoitelmissa. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

WEST, MARIT 1993.
Kielikylpylasten ja suomenkielisten vertailulasten äidinkielen tutkimusta: puheentutkimus. Pro gradu -tutkielma.Vaasan yliopisto.

 

WIIK, KALEVI 1981.
Ruotsinkielisten tuolla-siellä-vaikeudesta. Kielitieteellisiä lastuja 1. Turku: Suomen kielitieteellinen yhdistys ry. 36–37.

 

YLINEN, SARI. 2006.
Cortical representations for phonological quantity. Väitöskirja. University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Psychology, Cognitive Brain Research Unit and University of Jyväskylä, Department of Languages.

 

 

YLI-VIIKARI, KATRI 1996.
Ei suomea ilman äidinkieltä. Teoksessa Ruuska, H. & Tuomi, S-M. (toim.) Moneja baareja: Tiellä toimivaan kaksikielisyyteen. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja 1996. Helsinki: ÄOL. 71–82.

 

YRJÖNEN, RIITTA 1971.
Äänteellisiä interferenssi-ilmiöitä Pyhtään ruotsinkielisten suomessa. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.

 

Takaisin ylös

 

Z-Ø

ZAMAN-ZADEH, MINNA 1996.
"Anteksi en ymärä". Ymmärtämisen ongelmat ja niiden käsittely suomenoppijoiden välisissä keskusteluissa. Teoksessa Sulkala, Helena & Zaman-Zadeh, Minna (toim.), Suomenoppijan kieli tutkimuskohteena. Suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen julkaisuja nro 5. Oulu: Oulun yliopisto. 176–208.

 

ÅBO AKADEMI 1999.
Leksikaaliset taidot suomen kielessä. Valtakunnallisen kokeen tuloksista 7. luokalla. Publikationer från Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi Nr 32. Sammanfattning “Lexikala färdigheter i finska “. Vasa.

 

ÅDAHL, IRA 1996.
Tapaustutkimus pakolaisoppilaan lukutaidosta suomalaisen kulttuurin kontekstissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopiston Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos.

 

ÅKERMAN, PIA 1995.
Förmågan att använda svenska språket i tal och eventuella svårigheter därmed bland språkbadselever och tvåspråkiga elever i årskurs 2. Pro gradu avhandling i logopedi. Uleåborgs universitet, Institutionen för finska, samiska och logopedi.

 

ÅKERS, ANN-MARIE 1999.
Alku aina hankalaako? Suomenoppijoiden kirjallisten tuotosten tarkastelua. Lisensiaatintyö. Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitos.

 

ÅNÄS, AURORA 2008.
Yksi- ja kaksikielisten suomenruotsalaisten sijanvalinta objektitestissä.  Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos / suomen kieli.

 

ÖRN, JUSSI 1996.
Arabiankielisen oppijan puheen foneettista tarkastelua. Teoksessa Kurhila, S. (toim.) Kymmenen tutkielmaa kielen omaksumisesta ja vuorovaikutuksesta. Kakkoskieli 1. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 171–187.

 

ÖSTERMAN, PÄIVI 2000.
Aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen taito noin vuoden pituisen kielikoulutuksen jälkeen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopiston suomen kielen laitos.

 

ØSTERN, ANNA-LENA 1991.
Effekter av ett pedagogiskt program för utveckling av språklig medvetenhet hos sexåringar i urban tvåspråkig miljö i Finland. Teoksessa Andersson, E. & Sundman, M. (utg.) Förhandlingar vid Sjuttonde sammankomsten för att dryfta frågor rörande svenskans beskrivning. Åbo den 18–19 maj 1989. Svenskans beskrivning 17. Åbo: Åbo Akademis förlag. 421–433.

 

ØSTERN, ANNA-LENA 1991.
Tvåspråkighet och lingvistisk medvetenhet. Betydelsen av tvåspråkighet och av undervisning för lingvistisk medvetenhet hos barn i åldern sex till åtta år. Åbo: Åbo Akademis förlag.

 

Takaisin ylös

Yhteystiedot

Suomen kieli
Kielten laitos (F)
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto

Käyntiosoite:
Seminaarinkatu 15
Fennicum (F)

Amanuenssi:
Hannele Kuusela-Häkkinen
puh. 040 805 3194
hannele.kuusela-hakkinen(at)jyu.fi
huone F 103