taidehistoria

Tervetuloa taidehistorian sivuille!

 


Mitä on taidehistoria?

Kiinnostavatko Picasso, Dali, da Vinci, Wardi tai Gallen-Kallela? Tai ehkä graffitit, kirkkotaide, kaupunkisuunnittelu, moderni estetiikka, taidemarkkinat tai avantgarde? Taidehistorian oppiaineessa voit tutustua lukemattomaan määrään kuvataiteiden, arkkitehtuurin, taideteollisuuden sekä luonnonmaiseman, rakennetun ympäristön ja muun esinemaailman ilmiöitä. Kohteena on koko visuaalisen kulttuurin kenttä!

Taidehistorian opiskelijana saat opintojesi aikana yleiskäsityksen taidehistoriasta tieteenalana. Opit taiteen eri lajeista ja suuntauksista, eri aikakausien keskeisistä piirteistä sekä taiteen ja kulttuurin historiallisista yhteyksistä. Tutustut myös taideteosten aihemaailmaan ja merkityksiin. Opintojen aikana perehdyt myös taidekasvatuksen perusteisiin ja opit sen myötä lisää taideteosten ja taiteen luomisesta sekä vastaanottamisesta.



Jos haet opiskelemaan päävalinnan kautta, hakukohteena on ”taidehistoria ja taidekasvatus”. Opintojesi alussa opit perusteet molemmista oppiaineista, mutta opintojen edetessä valitset pääaineeksi jommankumman, joko taidehistorian tai taidekasvatuksen. Valinnan teet viimeistään kandidaatinseminaariin osallistuessasi ja kandidaatintutkielmaa tehdessäsi eli toisena tai kolmantena opintovuonna. Lisäksi jo aineopintovaiheen alusta lähtien voit valinnaisten opintojen avulla suunnata tutkintoa juuri sinua kiinnostaviin osa-alueisiin ja teemoihin.

Taidehistoriasta kandidaatintutkinnon tehtyäsi voit jatkaa maisterintutkintoon, tai voit myös hakea erikseen Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämään kulttuuriympäristön tutkimuksen maisterikoulutukseen tai Historian ja etnologian laitoksen sekä Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämään arkistonhallinnan maisteriohjelmaan.

Taidehistorian oppiaineeseen tehtyihin pro gradu -tutkielmiin pääset tutustumaan Jyväskylän yliopiston kirjaston haun kautta: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/tutkimus/opinnaytteet

 

Missä taidehistorioitsija työskentelee?

Taidehistorioitsijat voivat työllistyä erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuuriorganisaatioihin kuten korkeakouluihin, järjestöihin, projekteihin tai kaupunkien kulttuuritoimiin. Työtehtävät voivat olla esimerkiksi asiantuntija-, suunnittelu-, hallinto- ja johtamistehtäviä. Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Myös museolaitos tarjoaa laajan tehtäväkentän.

Opintojen aikana kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sivuainevalintoihin, sillä niiden avulla voi hankkia lisävalmiuksia ammatilliseen erikoistumiseen ja toimimiseen erilaisissa tehtävissä työelämässä. Opintojen aikana voi tutustua kiinnostaviin työtehtäviin suorittamalla harjoittelun, joka tarkoittaa yleensä 3 kuukauden työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.
Taidehistoriasta valmistuneiden työllistymisestä voi etsiä lisätietoa esimerkiksi töissä.fi - korkeakouluista valmistuneet työelämässä -sivustolta (http://www.toissa.fi/).

 

Taidehistorian oppiaineessa tehtävästä tutkimuksesta

 

Taidehistoriassa tutkitaan ja tulkitaan sekä teoksia, tekijöitä että laajempia ilmiöitä. Samalla pyritään ymmärtämään niiden yhteyksiä historiaan, taidemaailmaan, yleisöön ja yhteiskuntaan.
Taidehistorian oppiaineessa on joitakin erityisiä painoaloja. Esimerkiksi historialliseen ja materiaaliseen näkökulmaan painottuvassa tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisia taiteilijoita, arkkitehtejä ja suunnittelijoita, kirkkotaidetta ja arkkitehtuuria sekä kulttuuriympäristöä. Visuaaliseen näkökulmaan painottuvassa tutkimuksessa taas pyritään ymmärtämään taiteesta ja visuaalisesta kulttuurista tehtyjen havaintojen, merkitysten ja tulkintojen edellytyksiä, vaihtelua ja muutoksia. Yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti painottuvasta näkökulmasta käsin taas tarkastellaan taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä asenteita ja arvoja. Näiden lisäksi yhtenä tutkimuksen painoalana on taidekokemuksen tutkimus.

 

Kokemuksia taidehistoriasta (2013)

Kai Ylinen


Viisi vuotta taidehistoriaa Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella on takana, eikä tulevaisuus enää varsinaisesti pelota. Noihin vuosiin mahtuu paljon epävarmuutta ja paikallaan junnaamista, mutta sitäkin enemmän iloa, ihmeitä ja innostusta. Ahdistuksesta on tullut ylpeyttä.

Kun hyväksymiskirje aikoinaan kolahti postiluukusta, ajattelin, ettei yliopisto ole minua varten. En ollut piirun vertaa teoreettinen ihminen. ”Käytäntöä ammattikorkeassa, teoriaa yliopistossa” oli ainoa opinto-ohjaus mitä sain, ja minä tarvitsin konkreettista käsillä tekemistä. Molemmat väitteet ovat kaatuneet aikaa sitten. Tämä on minua varten, eikä yliopiston ole pakko tarkoittaa pelkästään nenä kiinni teoriakirjallisuudessa istumista. Paljon täältä löytyy tekemistä ja sen kautta oppimista.

Taidehistoria on hämäävä nimi. Se ei tarkoita pelkästään taiteen historian opettelua, vaan enemmänkin taiteen ja taideilmiöiden laajaa tuntemusta ja tutkimista. Siihen on kuulunut myös taiteen muotoja ja näkökulmia, joista en välitä tai joita en koskaan kunnolla oppinut ymmärtämään. Ilman näitä en tosin olisi ymmärtänyt niitä taiteen alueita, joita nykyään rakastan. En ollut kovin kiinnostunut perinteisistä kuvataiteen muodoista, joten vietän aikani enemmänkin hylättyjen teollisuusalueiden liepeillä ja suuntaan voimavarojani graffitiin ja katutaiteeseen. Opinnäytteeni on puolustuspuhe sille, ettei merkittävän graffitialueen hävittäminen asuinkortteleiden rakentamisen yhteydessä välttämättä ole kenenkään etu. Olen osana opintojani osallistunut myös peli- ja elokuvatutkimuksen kursseille, saanut työskennellä tapahtumien työryhmissä, järjestää näyttelyä ja toimia tuottajana videopelille. On virhe luulla, että pelejä pääsee tekemään vain koodaamalla.

Mitä minusta tulee? Rasittavaa kysymystä kuulee muilta tahoilta lähes kyllästymiseen asti, mutta todellisuudessa se on asia, joka omassakin päässä kiertää jatkuvaa kehää. Olen löytänyt oman juttuni, ja toivottavasti ensi keväästä lähtien työskentelen tuottajana projektityössä taide- tai pelialalla, kaupunkitaiteen tutkijana tai oman visuaalista kulttuuria ja tietoteknisiä palveluja yhdistävän yritykseni parissa. Tämä ala on laaja ja sivuainevalinnat vielä lisäävät sen suuruutta. Minulle museologia, etnologia ja tietotekniikka ovat avanneet tien sinne minne haluan mennä. On täysin mahdotonta luetella jokaista paikkaa, johon taidehistorian opiskelija voi työllistyä. Se on ikävän kuuloinen tosiseikka, joka harvoin auttaa todistelemaan epäileville vanhemmille tai uusille tutuille miksi taidehistoriaa kannattaa opiskella. Minä näen sen kuitenkin näin: anna mielikuvitukselle tilaa, koska harvalla siihen on yhtä suuri mahdollisuus. Omaa kiinnostustaan ja osaamistaan ei tarvitse heti tietää (minulta se vei ainakin kolme vuotta yliopistossa). Se muotoutuu kunnolla vasta oikeassa ympäristössä ja vain riittävän ajan kanssa.

uno - henkilöstöportaali

isa - opiskelijaportaali

Yhteystiedot

Osoite:
Jyväskylän yliopisto
Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos
PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto

 

>Taiku Facebookissa<

>Taikun alumnit Facebookissa<

>Opiskelijalähettilään blogi<

Toimipisteet

Käyntiosoitteet:

Laitoksen henkilökunta:
D-rakennus (Educa)
Seminaarinmäki

Hallintohenkilökunta:
A-rakennus (Athanaeum)
Seminaarinmäki

Puhelinnumerot/toimistot:

Laitoshallintoasiat:
040 805 3402
Henkilöstöasiat:
040 805 4925
Opintoasiat:
040 805 3415
Talousasiat:
040 169 7931

Tänään

5. elokuuta 2015, viikko 32, Salme, Sanelma. (*)