04.04.2018

Drooni haastaa ilmaisun- ja lehdistönvapauden rajat

Droonijournalismi, eli kamerakoptereiden journalistinen käyttö, on yleistynyt viime vuosina kaikkialla maailmassa. Ilmakuvaus sinällään ei ole journalistinen uutuus, vaan sitä on hyödynnetty jo kauan. Se oli kuitenkin pitkään vain rikkaimmille mediataloille varattu yksinoikeus, koska ilmakuvien saaminen edellytti helikopterin vuokraamista.

– Tänä päivänä ilmakuvaus on demokratisoitunut, koska se ei ole enää hinnasta kiinni. Halvimmat droonit irtoavat alle parilla sadalla. Periaatteessa siis kuka tahansa voi tehdä ilmakuvausta, Turo Uskali kieli- ja viestintätieteiden laitokselta kertoo. Journalistiset innovaatiot kuuluvat Uskalin keskeisiin tutkimus- ja opetusalueisiin.

Videokuvauksen merkitys journalismissa ja kaikessa viestinnässä on kasvanut viime vuosina.

– Parin kolmen minuutin ilmakuva voi yksinään olla vähän tylsä. Mutta kun se täydentää muuta videota, se on kiinnostava. YouTubessa suosituimpia droonivideoita on katsottu miljoonia kertoja. Niissä on jotain, mikä vetoaa, Uskali sanoo.

Journalismissa drooneja käytettiin ensimmäisen kerran kriisiuutisointien yhteydessä. Droonin journalismille tuoma lisäarvo on edelleen suurin juuri riskialttiissa tilanteissa. Droonin avulla toimittajatyössä voidaan mennä turvallisesti hankaliin ja jopa vaarallisiin olosuhteisiin, kuten tulva-alueille, mielenosoituksiin ja ympäristökatastrofien keskelle.

– Monissa uutisjutuissa ilmakuva kertoo myös paremmin ja tehokkaammin, mitä on tapahtunut. Muutaman sekunnin ilmakuva antaa paljon paremman käsityksen esimerkiksi myrskytuhojen laajuudesta kuin perinteinen maan tasalta otettu uutiskuva, Uskali huomauttaa.

Alkukangertelua ja riskienhallintaa

Droonien käytössä on ehditty törmätä monenlaisiin ongelmiin varsinkin alkuvaiheessa, kun ensimmäiset droonit alkoivat lennellä vuosien 2010 ja 2011 paikkeilla. Harrastajat ja aktivistit ottivat droonit ensimmäisenä käyttöön, perässä tulivat freelance-toimittajat. Tuolloin laitteet olivat vielä heppoisempia ja hankalammin ohjattavissa kuin nykyään.

– STT-Lehtikuvaltahan karkasi ja katosi yksi drooni vuonna 2015, kun käyttöä vasta opeteltiin. Päätoimittaja sitten twiittasi, että jos joku löytää hukkuneen droonin, niin hän tarjoaa pullakahvit, Uskali nauraa.

Droonit ovat parantuneet alkuajoista huomattavasti ja niihin on lisätty erilaisia turvaominaisuuksia. Esimerkiksi akun loppuessa drooni palaa automaattisesti lähtöpaikkaan. Drooneihin ohjelmoidaan etukäteen myös lentokieltoalueet, kuten lentokentät ja sotilastukikohdat. Tällä geo-fencing -toiminnolla rakennetaan virtuaalisia aitoja näitä alueita ympäröivään ilmatilaan.

Uskali.jpg

Vaikka turvallisuus ja käytettävyys ovat parantuneet, ei kaikilta riskeiltä koskaan voida täysin suojautua.

– Lentävän esineen kohdalla on aina olemassa mahdollisuus, että se putoaa. Nykyään droonit ovat pieniä ja kevyitä, mutta ne voivat silti edelleen satuttaa, jos tipahtavat ihmisen päälle. Tämän takia perussääntönä on, ettei esimerkiksi ihmisjoukkojen päällä lennätetä droonia. Drooni voi myös aiheuttaa haittaa ilmaliikenteelle. Tällaiset amatöörien tekemät tempaukset lentokenttien lähellä onkin sitten aina uutisoitu näyttävästi, Uskali sanoo.

Vastuullinen käyttö vaatii opettelua

Vastuullinen droonijournalismi edellyttää koulutusta, lainsäädännön tuntemusta ja eettistä pohdintaa esimerkiksi yksityisyyden suojan osalta. Tämä vaatii vähän enemmän harjoittelua kuin se, että ottaa kameran ja lähtee kuvaamaan.

Suomessa ilmailulainsäädäntö on droonien suhteen yksi maailman vapaimmista. Tiettyjä ehtoja kuitenkin on.

– Koska yliopisto sijaitsee Tikkakosken lentokentän läheisyydessä, meidän pitää aina pyytää lentolupa Tikkakosken lennonjohdosta ja ilmoittaa, kun lentotoiminta on päättynyt, Uskali selventää.

Liikenteen turvallisuusvirastolle Trafille on tehty ilmoitus droonien koulutus- ja opetuskäytöstä, ja niiden lennätyksestä pidetään lokikirjaa. Näin kaikki dokumentit ovat saatavilla, jos viranomaiset haluavat tarkastaa toiminnan. Lisäksi on laadittu ohjekirja, joka sisältää droonien lennättämisen pelisäännöt. Droonit on myös vakuutettu.

Vaikka yliopiston sijainti aiheuttaakin ylimääräisiä kiemuroita, koulutuksen kannalta se auttaa tärkeän asian havainnollistamisessa: jos noudattaa pelisääntöjä, voi droonia lennättää ilman ongelmia jopa niiden käyttöä rajoittavilla alueilla.

– Droonien vastuullisen käytön kehitystyön yhteydessä olemme myös nopeasti nousseet Suomen ja ehkä myös Euroopan johtaviksi droonijournalismin tutkijoiksi ja kouluttajiksi. Osoituksena tästä on myös uunituore Routledgen tutkimusjulkaisu Responsible Drone Journalism, jota olin toimittamassa, Uskali sanoo.

Kädenvääntöä uudesta teknologiasta

Uuden teknologian kohdalla esiin nousee helposti pelko siitä, että joku voi käyttää sitä väärin. Avoimen yhteiskunnan ja kehityksen kannalta voi miettiä, onko se riittävä syy uutuuden kieltämiselle.

– Voidaanhan autoakin käyttää väärin! Drooniin on kohdistunut erityishuomiota luonnollisesti siksi, että se lentää, Uskali huomauttaa.

drooni.jpg

Droonien käyttöön liittyvillä linjauksilla voi Uskalin mukaan olla kytkös sananvapausindeksiin: kärkeen sijoittuvissa maissa, kuten Suomessa, myös droonitoiminta on sallitumpaa. Monissa autoritaarisissa maissa droonien journalistinen käyttö taas on kokonaan kielletty. Myös Yhdysvalloissa on asetettu tilapäisiä lentokieltoalueita esimerkiksi mielenosoitusten yhteydessä.

– Esimerkiksi vuonna 2016 siouxit vastustivat voimakkaasti suunnitelmia rakentaa öljyputki heidän maidensa läheisyyteen Dakotassa Yhdysvalloissa. Kun julkisuuteen saatiin ensimmäiset dramaattiset ilmakuvat siitä, kuinka poliisit käyttivät vesitykkejä mielenosoittajia vastaan, niin viranomaiset määräsivät alueelle hyvin nopeasti lentokiellon, Uskali kertoo.

Droonit voidaankin nähdä ilmaisun- ja lehdistönvapauden uusina testaajina.

Uskali uskoo, että drooneista tulee arkipäivää kuten vaikkapa älypuhelimien kohdalla on käynyt. Esimerkiksi Euroopan unioni on parhaillaan kehittämässä drooneille omaa lentoaluetta, U-spacea, mikä mahdollistaisi erilaista kaupallista droonitoimintaa. Drooneihin liittyvä automatisaatio voi myös olla yksi merkittävä tulevaisuuden aspekti. Drooneihin voidaan jo ohjelmoida erilaisia reittejä, jolloin ne käyvät ottamassa kuvan määrätyssä kohteessa, ja palaavat takaisin. Tämä avaa uudenlaisia toimintamahdollisuuksia myös journalismille.

– Mediatalon katolla voi tulevaisuudessa olla drooneja, ja aina kun kaupungissa tapahtuu jotain, niin muutamassa sekunnissa drooni on paikalla ottamassa kuvaa tai live-videota. Ja tähän tarvitaan ehkä vain yksi napin painallus, Uskali kuvailee.

Teksti ja kuvat: Sari Laapotti
Droonivideon kuvaus: Pasi Ikonen. Editointi: Sari Laapotti