04.12.2018

Mistä puhumme, kun puhumme maanpuolustustahdosta?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) marraskuun lopussa julkistama haastattelututkimus kertoi, että suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut alimmalle tasolleen lähes 30 vuoteen.

Uskaltaako vielä tässä vaiheessa vetää johtopäätöksiä, mistä maanpuolustustahdon lasku johtuu?

– Maanpuolustustahdon kohdalla on vaikeaa määritellä, mikä itse asiassa laskee, jos valmius Suomen aseelliseen puolustamiseen laskee. Yksilön ja yhteiskunnan välinen suhde on maanpuolustustahdon kantava ajatus. Johtuuko lasku siis siitä, että sitoutuminen yhteiskuntaan tai sen arvomaailmaan on heikentynyt, Miina Kaarkoski kysyy.

Merkittävin pudotus maanpuolustustahdossa oli alle 25-vuotiailla. Vaikka maailma on täynnä jännitteitä, nuoret tuntuisivat kokevan, että konkreettisen sodan uhka on erkaantunut heidän elämästään. Ilmastonmuutos ja kyberuhat nähdään sotaa realistisempina, ja nämä modernit uhat koetaan sellaisiksi, joihin ei asein voida vastata – vaikkakin niillä voi olla sotilaallisia vaikutuksia.

Kaarkosken mielestä ei olekaan poissuljettua, että nuoret ovat ehkä aktiivisesti miettineet nykyisen asevelvollisuusmallin suhdetta esimerkiksi kansalaispalvelukseen. Tällöin he voivat olla hyvinkin sitoutuneita maanpuolustukseen, näkökulma vain on vaihtunut.

Miina2.jpg

– Tätä tulkintaa voisi tukea se, että henkilökohtainen valmius osallistua maanpuolustukseen parhaansa mukaan oli MTS:n haastattelututkimuksen perusteella korkea myös tässä ryhmässä. Mutta en lähtisi vielä yhden kyselyn perusteella tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä, Teemu Häkkinen lisää.

Maanpuolustustahdon laskun taustalla saattaa vaikuttaa myös sukupolvien välisen tietoketjun katkeaminen.

– Isoisien sotaperintö on kaukaista historiaa ja sen käsittäminen, mitä sotiminen ja Suomen puolustaminen tarkoittaa, on ehkä heikentynyt. Mutta tämä on spekulaatiota, Kaarkoski korostaa.

Kyselyn mukaan nuoret suhtautuvat nihkeästi myös sotilaalliseen liittoutumiseen ja ammattiarmeijaan.

 – Väkisinkin herää kysymys, että miten Suomea sitten halutaan puolustaa, jos itse ei olla valmiita aseisiin muttei myöskään halukkaita liittoutumaan tai siirtymään ammattiarmeijaan. Uhkia koetaan, muttei ole selvää, miten niihin vastattaisiin, Kaarkoski sanoo.

Maanpuolustustahto ei edellytä halua uhrautua

Maanpuolustustahto on käsitteenä varsin kyseenalaistamaton ja kiinteä osa Suomen puolustuspoliittista yhteiskunnallista keskustelua. Maanpuolustustahto ei aina tarkoita samaa asiaa, vaan merkityssisältö elää poliittisen toiminnan seurauksena. Kaarkoskea ja Häkkistä kiinnostaakin, miten maanpuolustustahtoa rakennetaan poliittisesti.

– Kun esimerkiksi poliitikko puhuu maanpuolustustahdosta, niin kannattaa analysoida, mitä hän oikeastaan sanoo. Onko hänellä esimerkiksi jokin poliittinen agenda, mitä hän haluaa sillä ajaa, Kaarkoski huomauttaa.

Yhteiskunnan resurssien jakaminen liittyy poliittisissa keskusteluissa keskeisesti maanpuolustustahtoon. Eli kuinka paljon rahaa halutaan käyttää sotilaalliseen puolustukseen.

Maanpuolustustahtoa onkin käytetty perusteluna esimerkiksi varusmiesten päivärahan suuruuden ja varuskuntien sijainnin yhteydessä: maanpuolustustahto laskee, jos ei ole taloudellisia edellytyksiä olla varusmies. Varuskunnan läheisyys puolestaan nostaa maanpuolustustahtoa.

– Tällaisten näkökulmien kautta rakennetaan tulkintaa siitä, mitä on maanpuolustustahto ja mikä siihen vaikuttaa, Häkkinen kertoo.

Varuskuntien läheisyys lisää myös maanpuolustuksen näkyvyyttä, mikä on erilaisten muistomerkkien rinnalla tärkeä keino rakentaa puolustustahtoa. Varuskuntien lisäksi Puolustusvoimien paraatit ovat tietenkin ilmeinen esimerkki näkyvyydestä.

– Itsenäisyyspäivänä Puolustusvoimien paraatin yhteydessä kuulee melko varmasti, kuinka puheissa vedotaan maanpuolustustahtoon. Meillä toisen maailmansodan ja erityisesti talvisodan perintö näkyy näissä vahvasti. Tänä päivänäkin Puolustusvoimat on yhä yksi Suomen luotetuimmista instituutioista, Häkkinen sanoo.

Teemu2.jpg

Erityisesti itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan sodassa kaatuneita ja heidän muistoaan. Mutta muutoin kuolema on – erikoista kyllä – selkeästi irrotettu maanpuolustustahdosta.

– 1980-luvulla selvitettiin ihmisten halua uhrautua jonkin asian puolesta, eivätkä lukemat olleet kovin mairittelevia Suomen kannalta. Samaan aikaan kuitenkin myös maanpuolustustahto oli hyvin korkealla tasolla. Tässä on kiinnostava ristiriita, Häkkinen kertoo.

Ilmastonmuutos punnitsee luottamuksen yhteiskunnallisiin instituutioihin

Viime aikoina on puhuttu paljon yhteiskunnan polarisoitumisesta. Voiko se vaikuttaa maanpuolustustahtoon?

– Polarisaatiota sivuttiin taannoisessa puolustuspoliittisessa selonteossa, mutta on vaikeaa arvioida, onko sen vaikuttimena enemmänkin historiallisen narratiivin rakentaminen yhtenäisestä Suomen kansasta. Mutta yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvua pidettiin STM:n kyselyssä merkittävänä uhkana, joten se voi kyllä heijastua myös tähän, Kaarkoski sanoo.

Häkkinen muistuttaa, että 1970-luvulla puhuttiin paljon yhteiskunnan eheydestä. Tuolloin maanpuolustustahto oli matala ja poliittinen polarisoituminen voimakasta. Vasemmisto oli erityisen kriittinen henkisen maanpuolustuksen konseptia kohtaan.

– Mutta ihmiset tunsivat yhteenkuuluvuutta ja luottamusta toisiinsa ja yhteiskuntaan, ja kokivat siksi maanpuolustuksen instituutiona oikeutetuksi. Tältä pohjalta on rakennettu tulkintaa, että jos yhteiskunnassa alkaa syntyä erolinjoja eri ryhmien kesken, niin se heikentää yhtenäisyyttä ja sitä kautta myös maanpuolustustahtoa, Häkkinen summaa.

Millaista poliittista keskustelua voimme nyt odottaa laskeneen maanpuolustustahdon tiimoilta? Kaarkoski ja Häkkinen veikkaavat, että esiin nousevat kysymykset kansalaispalvelusta, sotilaallisen yhteistyön muodoista ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta. Tulevaisuudessa keskeiseksi teemaksi nousee epäilemättä myös ilmastonmuutos.

– Ilmastonmuutos tulee varmasti muokkaamaan asioita ja asenteita. Kun aletaan puhua kaikkia koskevista todella isoista muutoksista, niin silloin punnitaan, mikä on yhteiskunnallisten instituutioiden legitimaatio ja luotetaanko siihen, että ne pystyvät hoitamaan asiat suomalaisten eduksi. Tämä taas heijastuu suoraan asenteisiin maapuolustusta kohtaan, Häkkinen sanoo.

Teksti: Sari Laapotti
Kuvat: Sari Laapotti, Joakim Honkasalo (Unsplash)