20.09.2018

Miten vuosi 1918 vaikutti meihin?

Siinä missä vuoden 2017 yleisenä teemana oli Suomen itsenäistymisen satavuotisjuhla, on vuoden 2018 aikana pohdittu sata vuotta sitten käytyä sisällissotaa. Julkisuudessa on muisteltu ja pohdittu sodan syttymisen syitä, osapuolia ja sodasta koituneita seurauksia.

Jyväskylän yliopistossa 28. syyskuuta järjestettävässä Tutkijoiden yö -tapahtumassa kuullaan muiden tapahtumien ohella historian ja etnologian laitoksen tutkijoiden lyhyitä yleisöluentoja vuodesta 1918 ja sen vaikutuksista Suomeen.

Yleisen historian professori Pasi Ihalainen tarkastelee luennossaan vallankumouksen ”kansanvallan” ja läntisen oikeusvaltion ”kansanvallan” törmäystä.

– Demokratia on aina ollut eri tavoin ymmärretty ja kiistelty poliittinen käsite. Sata vuotta sitten ”kansanvallalla” voitiin tarkoittaa suomalaisten valtaa omassa maassaan, suomenkielisten valtaa, tavallisen kansan valtaa tai köyhälistön valtaa. Nämä kilpailevat merkitykset törmäsivät Suomessa, joka oli samaan aikaan niin ruotsalaisen lain, saksalaisen oikeusvaltioperiaatteen kuin Venäjän vallankumouksen radikaaleimpien ajatusten vaikutuksen alainen ja jossa myös läntisen demokratian ja parlamentarismin periaatteet tunnettiin, Ihalainen kertoo.

Pasi-Ihalainen.jpg

Tästä oli – aineellisen kriisin ohella – kyse myös Suomen sisällissodassa. Sisällissodan kynnyksellä, sen aikana ja jälkeen käytiin kamppailua poliittisten käsitteiden merkityksistä: jokainen poliittinen ryhmittymä katsoi tietävänsä parhaiten kansan tahdon ja edustavansa aidointa kansanvaltaa.  Ihalaisen mukaan sisällissodan tutkimuksessa onkin kyse poliittisen prosessin kaikkien osapuolten ymmärtämisestä, ei sodan syyllisten etsimisestä.

– Sisällissodassa molemmat osapuolet taistelivat oman ymmärryksensä mukaan kansanvallan puolesta ja vaaransivat perätysten läntisen parlamentaarisen demokratian toteutumisen Suomessa, Ihalainen painottaa.

Ihalainen muistuttaa myös poliittisen keskustelun luonteen tärkeydestä.

– Tapa keskustella vaikuttaa tapoihin ajatella ja toimia. Eriytyneissä medioissa käyty ja erilaisia tulkintoja todellisuudesta tukenut keskustelu, sekä väkivaltapuheeksi yltynyt eduskuntaretoriikka vaikuttivat kriisin syvenemiseen, sotaan ajautumiseen ja vastareaktiona myös sodan jälkiselvittelyihin, Ihalainen sanoo.

Sisällissodan kokemus kuitenkin myös opetti sodan osapuolille jotakin: oli toimittava siten, ettei sota koskaan enää toistuisi. Kuten eduskuntapuolueet yhteisessä julistuksessaan 26. tammikuuta 2018 totesivat: ”Poliittisten näkemysten monipuolinen kirjo ja vapaus ilmaista mielipiteensä kuuluvat suomalaiseen demokratiaan. Olemme yhtä mieltä siitä, että erimielisyydet on ratkaistava kuuntelemalla ja keskustelemalla.”

Tuliko Suomesta maailman vakaimmaksi mainittu valtio ehkä juuri sisällissotansa vuoksi?

Vallankumouksen risteyksessä. Suomi ennen ja jälkeen 1918 -luentosarja järjestetään perjantaina 28. syyskuuta Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212) klo 19–21.

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tutkijoiden-yo/ohjelma/seminariumissa

Teksti: Henna Harju ja Pasi Ihalainen
Kuva: Petteri Kivimäki