06.07.2017

Onko meillä Euroopan paras työelämä?

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkija Armi Mustosmäki on kiinnostunut työelämän vertailevasta tutkimuksesta ja työelämän laadusta. Mustosmäki esittää tuoreessa väitöskirjassaan, että työelämän laatu on Pohjoismaissa parempaa verrattuna muuhun Eurooppaan. Millaisia mittareita työelämän laadun tutkimuksessa käytetään?

– Käytettävien mittareiden kirjo on laaja. Ne kattavat koko spektrin fyysisestä työkyvystä työn henkiseen raskauteen ja vaikutusmahdollisuuksiin organisaatiossa. Tässä tutkimuksessa keskityin lähinnä objektiivisiin mittareihin: voiko työntekijä vaikuttaa työn tekemisen tapaan ja tahtiin, millaisia kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia työssä on, esiintyykö työssä kiireistymisen kokemuksia ja liittyykö työsuhteeseen epävarmuutta, Mustosmäki kertoo.

Mustosmäen mukaan haaste on aina se, miten tutkimuksissa saatua tietoa käytetään ja miten sitä tulkitaan.

­– Subjektiivisissa mittauksissa, kuten työtyytyväisyysmittauksissa, on tärkeää huomioida tulosten taustalla vaikuttavat tekijät, tai muuten tulokset eivät kerro oikeastaan mitään. Samoin, jos objektiivisissa mittauksissa esimerkiksi havaitaan jonkin asian muuttuneen 2 %, niin tämänkin merkitys pitäisi pystyä jotenkin avaamaan, Mustosmäki selventää.

Armi Mustomäki tutki väitöskirjassaan työelämän laatua.

Työelämän laatuun liittyy myös palkka. Mustosmäen mukaan matalapalkkakysymys on yhteiskuntatieteellisesti tärkeä ja ajankohtainen, koska poliittinen virtaus kulkee kohti sääntelyn purkamista. Tämä tulee todennäköisesti johtamaan sellaisten töiden lisääntymiseen, joista saadulla palkalla ei elä.

– Työelämä ei ole kaikille hyvää. Jakautuminen hyviin ja huonoihin töihin näkyy myös siinä, millaisia työpaikkoja syntyy ja kuolee. Tutkimustulosten mukaan Pohjoismaissa syntyy enemmän korkean palkan ja korkean tuottavuuden työpaikkoja. Tämä on tavallaan positiivista, mutta kääntöpuolena on se, että meillä ei ole enää ammattitaidottomien työmarkkinoita, Mustosmäki sanoo.

Pohjoismaissa ollaan ahkeria organisaatiouudistajia

Työelämässä on meneillään yleinen tehostamisen ja rationalisaation trendi. Eurooppalaisessa työelämän tutkimusaineistossa Pohjoismaat näyttäytyvät ahkerimpina organisaatiouudistajina. Mustosmäen mukaan myös Jyväskylän yliopistossa tehdyt palvelurakenneuudistukset ovat osa tätä kehityssuuntaa.

– Organisaatiouudistusten yhteydessä on ristiriitaista puhua institutionaalisista rakenteista, jotka jäykistävät toimintaa. Kuitenkaan ne eivät jäykistä niin paljon, etteikö pystyttäisi tekemään todella paljon muutoksia, Mustosmäki huomauttaa.

Organisaatiomuutokset voivat Mustosmäen mukaan olla yhteydessä työelämässä koettavaan kasvavaan epävarmuuteen. On paljon työntekijöitä, jotka jatkuvien muutosten ja uudistusten takia pelkäävät työn muuttuvan sellaiseksi, jota he eivät enää hallitse. Myös sellaiset uudistukset, jossa ihmiset joutuvat hakemaan uudestaan omia tehtäviään, ovat yllättävän yleisiä.

Työelämän laadun kannalta on tärkeää, että työntekijöiden ammattitaitoa arvostetaan. Organisaatiouudistuksissa tulisikin huolehtia siitä, että työntekijöille annetaan vaikutusvaltaa ja heitä osallistetaan alusta asti. Mustosmäen mukaan tämä johtaa yleensä kevyemmin läpivietävään muutokseen.

Ihmisiä ei kuitenkaan aina saada osallistumaan päätöksentekoon ja keskusteluun, vaikka siihen annettaisiin mahdollisuuksia. Tässä saattaa Mustosmäen mukaan olla syynä se, että he eivät koe vaikutusmahdollisuuksiaan aidoiksi. Toisaalta myös se, että esimerkiksi yliopistossa korostetaan ja palkitaan vain tietyn kaltaisten tuottavien tulosten aikaansaamista, voi vaikuttaa halukkuuteen osallistua.

Mustosmäki korostaa myös viestinnän tärkeyttä erityisesti organisaatiouudistuksissa.

– Asioiden ei pitäisi tulla ihmisille yllättäen ja töksähtäen. Se aiheuttaa turhaa sekaannusta ja hämmennystä. Hyvään ja informatiiviseen viestintään kannattaa panostaa, Mustosmäki painottaa.

Teksti ja kuvat: Sari Laapotti