11.09.2018

Tule sinäkin keskustelemaan kulttuuriperinnöstä!

Voisiko sinun työ- tai mökkimatkasi varrelta löytyä kohde, jolla olisi Euroopan kulttuuriperintötunnus? Tai kuuluuko sukuusi joku, joka on ollut rakentamassa jotain meille kaikille merkittävää, ja asia ansaitsisi tunnustuksen? Valitettavasti Suomi ei toistaiseksi pääse vaikuttamaan tunnuksen myöntämiseen, koska emme ainakaan vielä ole mukana EU:n kulttuuriperintöhankkeessa. Mistä siinä oikeastaan on edes kyse?

Tuuli Lähdesmäki luotsaa Jyväskylän yliopistossa EUROHERIT-hanketta. Euroopan kulttuuriperintötunnus on Lähdesmäelle tuttu, sillä hankkeessa tehtävän tutkimuksen empiirinen osuus kohdistuu juuri siihen. Hankkeessa selvitetään muun muassa sitä, miksi ja miten Euroopan unioni pyrkii tuottamaan käsitystä yhteisestä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä kulttuurisesti monimuotoisessa ja poliittisten ristiriitojen ja kriisien halkomassa Euroopassa.

Tuuli-Lähdesmäki.jpg

– Euroopan komissio myöntää kulttuuriperintötunnuksia erilaisille EU-maiden kulttuuriperintökohteille näiden laatimien hakemusten perusteella. Tunnus on pysyvä, mutta tunnuksen saadakseen ja säilyttääkseen kohteiden on noudatettava komission kriteerejä. Keskeisin näistä kriteereistä on kohteen kulttuuriperinnön eurooppalainen ulottuvuus, Lähdesmäki taustoittaa.

Ensimmäiset tunnukset myönnettiin vuonna 2014. Tunnuksen saivat esimerkiksi keskiaikainen suuri kiltatalo Tallinnassa sekä Westerborgin leiri, joka on toisen maailmansodan aikainen natsien kokoamisleiri Hooghalenissa Alankomaissa.

– Tällä hetkellä tunnuksen saaneita kohteita on jo 38 eri puolilla Eurooppaa. EU-maista toimessa on mukana 24 maata. Suomi ei toistaiseksi ole mukana, mutta suunnittelee osallistumista, Lähdesmäki kertoo.

Voisiko Suomikin osallistua – ja miksi pitäisi?

Lähdesmäki korostaa, että eurooppalaista kulttuuriperintöä ei tule ymmärtää kapeasti vain mahtipontisina historiallisina monumentteina. Keskeistä tunnuksen kriteeristössä on materiaalisen loistokkuuden sijaan unionille tärkeät eurooppalaiset arvot, kuten demokratia ja ihmisoikeudet, sekä rajat ylittävien ilmiöiden ja yhteistyön esiin tuominen.

– Suomalainen tasa-arvon historia ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden salliva vaalilaki ovat merkittäviä myös eurooppalaisessa mittakaavassa. Muita kiinnostavia teemoja ovat esimerkiksi painovapauden ja vapaa lehdistön historia sekä tasa-arvoisen koulutuksen historia. Poliittisen historian osalta voidaan nostaa esiin esimerkiksi ETYK-prosessi. Saamelaisten kamppailu kielellisten ja kulttuuristen oikeuksiensa puolesta voi myös täyttää kriteerit, Lähdesmäki sanoo.

Kiltatalo.jpg

Mitä hyötyä Suomelle sitten voisi olla, jos liittyisimme mukaan EU:n kulttuuriperintöhankkeeseen? Ja onko sillä sen kummempaa merkitystä, jos johonkin lätkäistään kulttuuriperintötunnus? Lähdesmäen mukaan on. Pelkkä tunnuksen saaminen jollekin suomalaiselle kohteelle ei ole tärkein tavoite, vaan oleellisempaa on hankkeessa mukana olemisen myötä avautuvat kansainväliset yhteistyömahdollisuudet.

– Euroopan kulttuuriperintötunnukseen osallistuville tarjoutuu erinomainen näköalapaikka ja mahdollisuus osallistua eurooppalaisen kulttuuriperinnön määrittelyyn ja tulkitsemiseen. Kulttuuriperintöhankkeet ovat Euroopan unionin ’vallan teknologioita’, joilla pyritään toteuttamaan ja oikeuttamaan poliittisia ideoita ja ideologioita, kuten eurooppalaista identiteettipolitiikkaa ja kulttuurista integraatiota. Myös Suomen on hyvä olla mukana määrittelemässä sitä, mitä Euroopan yhteinen kulttuuriperintö on tai voisi olla, Lähdesmäki sanoo.

Tunnuksen avulla voi lisäksi tehdä valittuja kohteita tunnetuksi ja kertoa niiden merkityksestä sekä kotimaisille että ulkomaisille yleisöille. Tunnusta voi hyödyntää myös taloudellisesti, vaikka sen saaminen ei merkitsekään suoran taloudellisen tuen saamista EU:lta.

Mitä mieltä sinä olet? Mitkä kohteet sinun mielestäsi ansaitsisivat saada Euroopan komission kulttuuriperintötunnuksen Suomessa?

Perjantaina 28.9.2018 klo 17–18.30 järjestetään Seminaarinmäen vanhassa juhlasalissa (S212) Johanna Turusen vetämä paneeli Euroopan kulttuuriperintötunnus ja Suomi. Paneeli on osa Tutkijoiden yö -tapahtumaa ja avoin kaikille kiinnostuneille.

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja keskustelemaan!

https://www.jyu.fi/fi/akateemiset-tapahtumat/tutkijoiden-yo/ohjelma/seminariumissa

Teksti: Sari Laapotti
Kuvat: Petteri Kivimäki ja Tuuli Lähdesmäki (Tallinnan keskiaikainen kiltatalo)