23.01.2017

Uusi vuosi - uusi alku!

Jyväskylän yliopisto on muiden yliopistojen tavoin lähtenyt vahvistamaan vahvuuksiaan ja uudistamaan rakenteitaan. Vuoden alussa 2017 toimintansa aloittava humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on keskeisessä asemassa tässä uudistustyössä, sillä valtaosa rakenteellisen kehittämisen toimista on tehty meillä.

Vuoden alussa yhteiskuntatieteilijät liittyivät humanisteihin, ja näin Jyväskylään saatiin maan ainoa humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, joka on alojensa toimijana entistäkin vahvempi ja näkyvämpi. Kyseessä ei ole pelkästään hallinnollinen uudistus, vaan sen avulla uskomme voivamme laaja-alaistaa entisestään ihmistieteiden tutkimusta ja koulutusta.

Uusi tiedekuntamme on henkilöstömäärältään toiseksi suurin yliopiston tiedekunnista ja opiskelijamäärältään selvästi suurin. Yliopistomme opiskelijoista lähes kolmasosa opiskelee tiedekunnassamme. Lisäksi kaikkien laitosten toiminta sijoittuu vähintään yhdelle tai kahdelle yliopiston strategian painopistealoista, mikä osaltaan vahvistaa tiedekunnan asemaa sekä yliopiston sisällä että valtakunnallisesti.

Soveltava kielentutkimus on jo saanut Suomen Akatemian profiloitumisrahoituksen ja parhaillaan odotamme jännityksellä, saammeko rahoitusta toisellekin, kriiseihin ja yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin keskittyvälle profiloitumisalueelle. Jännitettävää riittää myös huippututkimusyksiköiden valintaprosessissa, sillä tutkijamme ovat mukana peräti neljässä haun toiseen vaiheeseen valitussa hankkeessa.

Yhteiskuntatieteilijöiden ja humanistien liitto on sisällöllisesti luonteva, sillä Jyväskylässä on näillä aloilla jo ennestään ollut vahvasti samantyyppinen orientaatio.  Tiedekunnassa edustettuina olevia aloja yhdistävät mm. kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiseen yhteiskuntaan, yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin, menneeseen ja nykyiseen elämäntapaan ja kulttuuriin, hyvinvointiin, oppimiseen ja osaamiseen, lapsiin ja nuoriin sekä vuorovaikutukseen ja teknologisiin toimintaympäristöihin liittyvät tutkimusteemat.

Olemme valmistautuneet yhdistymiseen edeltäneen syyslukukauden aikana, ja jo nyt on nähtävissä uusia avauksia ja kumppanuuksia sekä tutkimuksessa että opetuksessa. Työsarkaa silti varmasti riittää yhteisten toimintatapojen luomisessa ja henkilöstön osallistamisessa tulevaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tiedekuntafuusion lisäksi olemme uudistaneet myös laitosrakenteitamme ja yhdistäneet laitoksia suuremmiksi yksiköiksi. Vuoden alussa toimintansa aloittavat kieli- ja viestintätieteiden laitos ja musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos.

Eikä tämäkään vielä riitä, sillä ehkä näitä sisäisiä yhdistymisiä suurempi muutos on Vaasan yliopiston kieliaineiden tutkimuksen ja koulutuksen siirtyminen Jyväskylään. Tämä rakenteellinen uudistus on valtakunnallisestikin merkittävä muutos, jonka avulla molemmat yliopistot vahvistavat profiileitaan. Jyväskylän yliopisto on rohkeasti ottanut kielentutkimuksen profiloitumisalueekseen tilanteessa, jossa monet muut yliopistot näyttävät heikentävän sen painoarvoa. Tämä ratkaisu on tietysti linjassa jo vuosia jatkuneen määrätietoisen soveltavan kielentutkimuksen kehittämistyön kanssa.

Julkisessa keskustelussa ja tiede‐ ja korkeakoulupoliittisissa linjauksissa on viime aikoina ollut havaittavissa paineita humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutuksen ja tutkimuksenkin vähentämiseen. On kuitenkin aivan selvää, että humanistis-yhteiskuntatieteelliselle tiedolle ja ymmärrykselle on yhä enemmän tarvetta nyky‐yhteiskunnassa. Ihmistieteet ovat merkittävässä roolissa globaalien kehitystrendien ja yhteiskunnallisten muutosten ennakoinnissa ja ongelmien ratkaisussa sekä suurten tietomassojen hallinnassa. Uusi tiedekuntamme haluaa pitää osaltaan huolta siitä, Jyväskylän yliopisto tunnetaan jatkossakin ihmistieteisiin ja yhteiskunnallisesti relevantteihin teemoihin profiloituvana yliopistona.

Minna-Riitta Luukka, dekaani