20.08.2018

Kielipolitiikan jännitteet näkyvät yliopistoissa

Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Taina Saarinen käynnistää innostuneena uutta hankettaan Suomen perustuslaillisen kaksikielisyyden ajalliset ja paikalliset diskurssit. Yliopistot uusnationalististen diskurssien kierrätyspaikkana. Svenska Kulturfonden myönsi hankkeelle keväällä 50 000 €:n rahoituksen.

Saarinen analysoi tutkimushankkeessaan yliopistoja uusnationalistisen kielipolitiikan näkökulmasta. Hän keskittyy yhtäältä historiallisesti kierrätettyihin kielipolitiikkoihin ja toisaalta erilaisissa tiloissa ja toiminnoissa tulkittuihin ja tuotettuihin kielipolitiikkoihin.

Taina-Saarinen.jpg

– Yliopistot tarjoavat ainutlaatuisen näkymän suomalaiseen kielipolitiikkaan ja perustuslaissa määriteltyyn kaksikielisyyteen. Ne ovat läpi historian tehneet näkyviksi Suomen kielipolitiikkaan liittyviä ideologisia jännitteitä ja kiistoja, Saarinen taustoittaa.

Keskustelu yliopisto-opetuksen kielestä kävi kuumana 1800-luvulla, jolloin synnytettiin uutta kansakuntaa. Latina saatiin vähitellen korvattua ensin ruotsin ja sitten suomen kielellä esimerkiksi opetuksen ja väitösten kielenä.

– Itsenäistymisen jälkeen haettiin perustuslailliseen kaksikielisyyteen sopivaa tapaa järjestää Helsingin yliopiston opetus- ja hallintokieli. Tämä keskustelu kärjistyi 1930-luvun aitosuomalaisuusaikana Helsingin yliopiston kieliriitoina, Saarinen kertoo.

Toisen maailmansodan jälkeen keskustelu yliopistojen kielipolitiikan ympärillä on hiljentynyt.

– Tuntuu, että kouluruotsin pakollisuus on etenkin peruskoulu-uudistuksen jälkeen täyttänyt suomalaisen kielikoulutuspoliittisen keskustelun ja jättänyt kovin vähän tilaa muulle keskustelulle, Saarinen sanoo. 

Korkeakoulumaailman kielidebateissa kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat saaneet 2000-luvulla väistyä englannin tieltä. Englanti on suosittu kansainvälistymisen kieli suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on samalla omiaan katalysoimaan kiistoja.

– Tämä heijastaa länsimaista ja myös Suomeen rantautunutta uusnationalista kehitystä, jossa kansalliset intressit nousevat valokeilaan globaalissa talous- ja politiikkakehityksessä, Saarinen havainnollistaa.

Saarisen tutkimuksen tavoitteena onkin ymmärtää, miten yhtäällä suomalainen kielipolitiikka ja toisaalta suomalainen korkeakoulupolitiikka ovat muuttumassa, kun kansallisvaltioiden tarpeet saavat ja ottavat aiempaa enemmän tilaa.


Lisätietoja:
Taina Saarinen
taina.m.saarinen@jyu.fi
0400 247 970