24.02.2017

Suomen kieli

Esimerkkejä suomen kielen valintakokeen tehtävistä

Kokeen tehtävät ovat soveltavia: niissä ei vaadita valintakoekirjan ulkoa opettelua, vaan siinä annetun tiedon hyväksi käyttämistä tehtävänannon mukaisesti.
Seuraavat esimerkit kuvaavat tehtävien luonnetta, mutta muodoltaan, sisällöltään ja vaikeusasteeltaan tehtävät vaihtelevat vuosittain.

 1.  Suomen verbit voidaan jakaa kuuteen taivutusryhmään:

I    sanoa - sanon - sanonut

II   uida - uin - uinut

III   tulla - tulen - tullut

IV   palata - palaan - palannut

V   tarvita - tarvitsen - tarvinnut

VI   vanheta - vanhenen - vanhennut

Sijoita tämän perusteella seuraavat verbit taivutusryhmiin I-VI.

herätä, istua, kyetä, laulaa, nousta, purra, pysäköidä, saada, siivota, suudella, valita, väsyä

 

2. Suomen kielen objektin sijamuoto voi vaihdella seuraavalla tavalla:

partitiivi                                       genetiivi/nominatiivi

söin omenaa                               söin omenan

avasin ovea                                 avasin oven

maksoin laskuja                         maksoin laskut

tapasin kavereita                       tapasin kaverit

Selitä, mitkä asiat vaikuttavat sijamuodon valintaan partitiivin ja genetiivin/nominatiivin välillä.

 

3. Sanojen tehtävää lauseessa voi tarkastella sekä syntaktisen että semanttisen roolin kannalta. Esimerkiksi subjekti (syntaktinen rooli) on usein agentti (semanttinen rooli), mutta ei aina. Mikä on subjektin ja agentin suhde seuraavissa lauseissa? 

 Kuljettaja ajoi liian nopeasti.

Aurinko häikäisi kuljettajaa.

Kuljettaja menetti auton hallinnan.

Auto suistui ojaan.

Auto jäi kuljettajalta siihen paikkaan.

  

4.  Kieltä käytetään usein niin, että ilmauksella tarkoitetaan jotain aivan muuta kuin mikä on sen kirjaimellinen merkitys. Esimerkiksi onko sinulla rahaa on kirjaimellisesti kysymys, mutta tarkoitukseltaan ehdotus: ’anna minulle rahaa’. Miten seuraavissa lauseissa kirjaimellinen merkitys eroaa siitä, mitä niillä todennäköisesti tarkoitetaan?  

Tässä olisi lasku.

Mä otan yhden kahvin.

Ja nimi oli…?

 5. Eri sukupuolta edustavista ihmisistä puhutaan usein toisistaan poikkeavalla tavalla. Valintakoemateriaalin mukaan ero näkyy joissakin kielissä jo kieliopissa: feminiinisiä ja maskuliinisia sanoja taivutetaan eri tavoin. Suomen kielessä ei ole kieliopillista sukua mutta ilmiö voidaan havaita vaikkapa tarkastelemalla sanojen tyttö ja poika käyttöä.

Alla on esitetty tyttö- ja poika-sanojen käyttöä eri esiintymisympäristöissä. Mikä juuri esiintymisympäristöjen perusteella näyttää erottavan tyttö- ja poika-sanoja toisistaan? Keskity tarkastelussa tekstiaineiston sanastoon, erityisesti sanojen merkityksiin.

1. i Elinan kuvan, totisen nätin tytön. Hänen lapsenuskonsa oli
2. en näköinen. Ja ihan normaali tyttö. Minä kävin hänen kanssa
3. iluen kauppaan. Hän on kaunis tyttö, vaaleahiuksinen ja hehk
4. erasi raikkaan näköinen tumma tyttö ja alla luki, että lukij
5. ki tiehensä: »Menkää pois! Ei tyttö ole kuollut, hän nukkuu.
6. että voi hyvin ja ole kiltti tyttö. Toivota Anastasialle ja
7. lun pihalla, etäällä kodista. Tyttö vaipuu omaan hiljaisuuteen
8. otsalta suoraan ylöspäin. Se tyttö istui tunti tolkulla ank
9. tä kunnes hän hävisi hissiin. Tyttö istuu äidin vieressä ja
10. änen suureksi helpotuksekseen tyttö ei liikahtanutkaan. Luik
11. Tiikerililja oli sievä pitkä tyttö. Hänen palmikkonsa oli a
12. stä hyvää huolta; hän on hyvä tyttö. Minä tiedän sen. Jännit
13. van pyöreään, pörrötukkaiseen tyttöön ja hänen laihempaan ys
14. äköinen. - Elina se on pätevä tyttö, Eero kehui. - Ei sille
15. änestä kehittyi suorasäärinen tyttö. Vaatimaton hän on aina
16. set viittasi. Sinä olet fiksu tyttö, Inkeri vakuutti mulle.
17. pisilmä sanoi. Sie oot reipas tyttö, sanoin. Vein Saken tall
18. pitäisi näkyä miten korkealla tyttö istui. Ja ehdottomasti t

1. ikaa eivät voisi kai Tuomisen pojatkaan syödä, juoda ja nukkua
2. valtasuhteista valittaessaan pojat huutelivat opettajalle kuka
3. tarvii osata, kun minä vien", poika sanoi ja tarttui Annia käsistä
4. oja! - Mitä on? - Oota vähän. Poika säntäsi tuolistaan ylö
5. seen ja kysellä, että kenenkäs poikia Asko on ja jokos ollaan tu
6. että olin kaksitoistavuotias. Pojat hyökkäsivät kentän toiselta
7. äiti nyt sen loput vilmistä, poika huusi sohvalta. Hän pani
8. aisenarvonsa. Kun Warmavuoren pojan johdolla lähdimme taas j
9. aukeaa ja 10-12 -vuotiaiden poikien parvi ryntää sisään, t
10. un itse huomannut, ennen kuin pojat huomauttivat: "Sinähän e
11. an juuri tästä johtuen heidän poikansa Jaripetteri menestyi
12. ajuisen tupakan. Mä en polta, poika puolustautui. Kirsikka t
13. kuinka kauan. Mutta yhtäkkiä pojat häipyivät salista ja val
14. , mitä hänen rakas ainokainen poikansa maailmalle syytää...
15. eita ja vastuuta mukaan. Eräs poika kertoi tavanneensa viehätt
16. tin. Akka kertoi, miten hänen poikansa heräsi, lähti ulos. K
17. intaan. Kun "sarja" pysähtyi, pojat ponnahtivat pystyyn ja e
18. s katkesi. Joku perällä oleva poika sanoi ääneen: - Milläs t 

 

6.  Alla näet kolme esimerkkilausetta. Esimerkit ovat saman sananlaskun erikielisiä versioita ja välittävät siis samantyyppisen perusmerkityksen. Kielellisesti esimerkit kuitenkin poikkeavat toisistaan.

Tarkastele esimerkkilauseita kielisukulaisuuden näkökulmasta. Millaisia kielellisiä todisteita voit esittää kielten sukulaisuuden puolesta tai sitä vastaan? Viron- ja englanninkieliset esimerkkilauseet on käännetty myös suomeksi. Näiden lauseiden rakennetta on lisäksi selitetty tarkemmin taulukossa, jota voi käyttää apuna vastauksessa.  

  1. suomi:        Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella.  
  2. viro:            Rohi on alati rohelisem teisel pool aeda. ’Ruoho on aina vihreämpää toisella puolella aitaa.’                
  3. englanti:     The grass is always greener on the other side. ‘Ruoho on aina vihreämpää toisella puolella’. 

 

Rohi on alati rohelisem teisel pool aeda.    
’ruoho’ perus-muoto rohi ’olla’ perus-muoto olema ’aina’ taipumaton sana ’vihreä’ perus-muoto roheline ’toinen’ perus-muoto teine ’puoli’ perus-muoto pool, myös taipumaton pool ’puolella’ ’aita’ perus-muoto aed    
                 
The grass is always greener on the other side.
määräi- nen artikkeli, taipu-maton sana ’ruoho’ perus-muoto grass ’olla’ perus-muoto to be ’aina’ taipumaton sana ’vihreä’ perus- muoto green sijaintia ilmaiseva prepositio eli etu- sana, taipu-maton sana määräinen artikkeli, taipu-maton sana ’toinen’ perus-muoto other ’puoli’ perus- muoto side