27.06.2017

Isoäitini, Stuart Hall ja Jimi Hendrix

Silja Pitkänen

Isoäitini Sylvi Maria Kilsa (1912–1988) oli hämäläinen pankkineiti ja sittemmin rouva Tenngren, kolmen lapsen lempeä äiti ja rakennusalan perheyrityksen huolellinen kirjanpitäjä. Hänen omalla äidillään oli tapana sanoa, että maailman tahko laahaa. Sanonta tarkoittaa suurin piirtein sitä, että ihminen muokkautuu vuorovaikutuksessa. Lähtökohtaisesti ajatus on myönteinen: jos joku on hankala, kulmikas, hioutuvat kulmat kasvaessa. Toisaalta hioutuminen saattaa olla myös ikävää ja kivuliasta. Sanonta on sukua toiselle kansanviisaudelle, Siperia opettaa – hankala henkilö saa opetuksen ja muuttuu paremmaksi. Mummoni piti oikeudenmukaisuutta peräänkuuluttavan sanonnan mielessään, ja siirsi sen seuraaville sukupolville.

Kuva: Silja Pitkänen.

Syl­vi Tenngren mat­kus­ti jon­kin ver­ran, var­sin­kin van­hem­mal­la iäl­lä. Ku­vas­sa Syl­vi Go­la­nin kukku­loil­la ke­vääl­lä 1977. 

Maailman tahko siis laahaa. Se voi kuitenkin myös hioa persoonallisuuden särmiä liikaakin ja näin ollen latistaa ja lannistaa yksilöitä.

Stuart Hall (1932–2014) oli jamaikalaissyntyinen sosiologi, lingvisti ja kulttuurintutkija. Hänet muistetaan parhaiten identiteetin muodostumisen tutkijana ja representaatioteorian kehittäjänä. Hallin tutkimuksissa on sekä yksityinen, henkilökohtaiseen kokemukseen keskittyvä puoli, että laajoja yhteisöllisiä ja kulttuurisia rakenteita analysoiva ulottuvuus. Identiteettitutkimuksessa keskeistä on minuuden muodostuminen sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Representaatioteorian ytimessä taas ovat kommunikaatio ja vallankäyttö. Hallin mukaan annamme asioille tieostamattamme merkityksiä kommunikoidessamme ja välitämme merkitykset yksilöille ja yhteisöille.

Kuva: Professor Stuart Hall memorial | by The Open University (OU), https://www.flickr.com/photos/the-open-university/15587445698, some rights reserved https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0,

Stuart Hall (1932-2014).

Hallin työssä keskeistä on myös sen analysoiminen, miten ”toiset” esitetään länsimaisessa kulttuurissa, eli miten heidät representoidaan. Hall erotteli yleisimpiä tyyppejä, joiden kautta mustat on esitetty Hollywood-elokuvissa. Niitä ovat muun muassa säyseä ja alistuva Tuomo-setä, lohturuoan tuoksuinen palvelija Mammy, vihainen ja väkivaltainen nuori mies, traaginen mulattirakastajatar… Lista on pitkä. Näiden hahmojen tapauksessa maailman tahko on laahannut vähän liikaakin. Se on kuluttanut todellisen persoonan särmät pelkäksi sileäksi karikatyyriksi.

Kulttuuristen kategorioiden hankaluus on ennen muuta siinä, että ne muuttuvat stereotyypeiksi, joiden kautta kaikkia toisia tarkastellaan. Stereotyyppien vuoksi mustien yksilöllisyys jää taka-alalle ja heistä tulee kliseitä.

Legendaarisen kitarasankari Jimi Hendrixin Suomen konsertin 50-vuotismerkkipäivää vietettiin toukokuussa. Yle esitteli tapahtumaa laajasti, myös arkistomateriaalien kautta. Eräässä radio-ohjelmassa luettiin konserttia edeltäneitä lehtikirjoituksia. Nauhoitteessa radiotoimittaja siteeraa Suosikki-lehteä: "Jim vaikuttaa afrikkalaiselta neekeriltä, joka on tullut tiskaajaksi Sohoon, mutta hän onkin silti tavallista parempi."

Ohjelmassa esiteltiin muitakin vaikutelmia Hendrixista, kuten: ”Katsojista tuntuu siltä, kuin hän olisi langennut kannibalismin syntiin.” Siis ihmissyöjä suoraan Afrikan viidakoista! Toki myös Jimin taidokasta kitarointia kehuttiin – olihan hän ”tavallista [afrikkalaista neekeriä] parempi”.

By Reprise Records - eBayfrontback, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=31004774

The Jimi Hendrix Experience vuonna 1968.

Tänä päivänä Suosikki-lehden kuvaukset lähinnä hymyilyttävät, sillä on selvää, että noin ei enää kirjoitettaisi. Muun muassa Stuart Hallilla on ollut suuri vaikutus siihen, miten suhtaudumme mustiin, ja ylipäätään toisiin.

Kulttuurintutkimus on tieteenä vielä varsin nuori, mutta sen ansiosta ymmärrys siitä, miten kommunikaatio ja kulttuuri vaikuttavat kokemukseemme itsestämme ja ympäristöstämme, on lisääntynyt huomattavasti. Muutaman sukupolven aikana on tapahtunut paljon.

Maailma muuttuu, paremmaksi. Suuri kiitos siitä kuuluu Stuart Hallille. Sekä tietenkin viisaille isoäideille.

 

Silja Pitkänen on Helan tohtorikoulutettava, ja osallistui juuri kansainväliseen konferenssiin Whither the Caribbean? Stuart Hall’s Intellectual Legacy Länsi-Intian yliopistossa Jamaikan Kingstonissa. 

(Stuart Hallista, ks. esim. Hall, Stuart 1999: Identiteetti. Suom. ja toim. Mikko Lehtonen ja Juha Herkman. Tampere: Vastapaino.)

Kuvat: Sylvi Tenngren, Silja Pitkänen; Stuart Hall, Professor Stuart Hall memorial | by The Open University (OU), lähde: Flickr , some rights reserved https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0; The Jimi Hendrix Experience, Reprise Records - eBayfrontback, Public Domain, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=31004774.