06.08.2018

Paikallista historiaa - tilauksesta

Pasi Saarimäki

Näinä aikoina tutkijoita kannustetaan näkymään ja kuulumaan yliopiston ulkopuolisessa maailmassa. Yliopistojen kolmas perustehtävä, yhteiskunnallinen vuorovaikutus edelleen viittaa siihen, että tutkimuksilla olisi hyvä olla myös käytännön vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaamme.

Historian ja etnologian laitoksella ja sen edeltäjällä Historian laitoksella on jo yli puolen vuosisadan mittaiset perinteet varsin luontevalle yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle, jossa yhdistyy historioitsijoiden into tutkia ja eri yhteisöjen ja ihmisten tarve saada tietoa menneisyydestään.

Laitoksella on laadittu runsaasti tilaushistorioita, mutta erityisen muhkean hyllyrivistön saa aikaiseksi 1960-luvulta aina näihin päiviin saakka kirjoitetuista Keski-Suomen alueen kuntien pitäjänkirjoista ja paikallishistorioista. Olen viimeisen vuoden ajan jatkanut tätä perinnettä työskennellessäni Luhangan kunnan historian pääkirjoittajana.

Tiukkoja kirjoitusaikatauluja ovat osaltaan helpottaneet aikaisempien tutkijapolvien työ: Keijo K. Kulhan toimittama Luhangan kirja (1965/1982) ja lukuisiin Keski-Suomen pitäjäkirjoihin ja kuntahistorioihin paljolti pohjautuneet Mauno Jokipiin toimittamat Keski-Suomen maakuntahistoriat (1988, 1993 ja 1999). 

luhanka

Tilaustutkimukset pohjautuvat runsaaseen alkuperäisaineistoon, Luhangan historian osalta suurelta osin kunnanarkiston antiin.

Työnimellä Ihmisten Luhanka kulkenut teos on tulos yhteistyöstä. Professori Jari Ojala ja teoksen toimittaja, dosentti Heikki Roiko-Jokela ovat laatineet teokseen yleisemmän tason johdannon, allekirjoittanut on uppoutunut kunnalliselämään 1860-luvulta aina 1990-luvulle saakka ja suuri määrä luhankalaisia on kirjoittanut miniartikkeleita mitä moninaisimmista ihmisistä, yhteisöistä ja ilmiöistä. 

Historia-alan tilaustutkimusta kirjoittaessa voi hyödyntää aikaisempia tutkijan taitojaan mutta tulee väistämättä oppineeksi myös jotain uutta niin Suomen historian sisällöistä kuin itse tutkimuksen toteuttamisesta. 

Tilaajan tarpeiden ja tiukkojen aikataulujen vuoksi on perusteltua säästää esimerkiksi teoreettiset viitekehykset ja kansainvälinen tutkimuskirjallisuus referee-julkaisuihin, ja keskittyä lähdeaineiston ja perustelluimman suomalaisen tutkimuskirjallisuuden hyödyntämiseen. 

Tilaustutkimusta ei kuitenkaan tehdä historiatieteellisesti kevyemmällä otteella. Aiheen rajaaminen, tutkimuskysymykset, uteliaisuus lähteiden paljastamia maailmoja kohtaan ja selkeästi argumentoiva tapa kirjoittaa mahdollistavat sen, että luhankalaiset saavat tulevaisuudessa luettavakseen sekä hyvin kirjoitettua että tutkimuksellisesti punnittua tietoa oman kuntansa ja yhteisöjensä menneisyydestä.

Pasi Saarimäki on Suomen historian tutkijatohtori.