13.03.2018

Ennen ja nyt -verkkolehden uusi numero: Ortodoksisuus 1900-luvun Suomessa

Ennen ja nyt – historian tietosanomat –verkkolehden uusin numero kertoo ortodoksisuudesta 1900-luvun Suomessa. Teeman ideoi aiemmin historian ja etnologian laitoksella työskennellyt Heli Kananen, joka toimi myös vierailevana päätoimittajana.

Kuva: Heli Kananen

Idea ortodoksien ja ortodoksisen kirkon 1900-luvun historiaa Suomessa tarkastelevien tai sitä sivuavien artikkelien teemajulkaisusta syntyi keväällä 2017 järjestetyn Ortodoksisuuden tutkijana II -symposiumin jälkeen.

- Osallistuin itsekin Joensuussa kokoontuneeseen symposiumiin ja havaitsin, että osallistujilla oli monta yleisesti kiinnostavaa näkökulmaa 1900-luvun historiaan, Kananen kertoo.

Symposiumilla ei kuitenkaan ollut omaa julkaisua suunnitteilla, vaan asia nousi uudestaan esiin, kun Kananen oli muihin asioihin liittyen yhteydessä Ennen ja nyt –verkkolehden päätoimittajaan, Lauri Keskiseen. Keskinen tarjosi tilaisuutta rakentaa aiheesta teemanumero lehdelle. Se toteutettiin useiden eri tutkijoiden yhteistyönä; alkuvaiheessa Jyväskylän yliopistosta mukana oli 3 ja Itä-Suomen yliopistosta 4 kirjoittajaa.

Monivaiheisen prosessin ja yhteistyön tulos on nyt niin tutkijoiden kuin muidenkin suomalaisten luettavissa.

- Haluan kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita ja työpanostaan antaneita, Kananen sanoo.

 

Teemanumero käsittelee Suomen ortodoksisuutta 1880-luvulta nykypäiviin saakka

 

Kuva: Heli KananenLehden ensimmäisessä artikkelissa näkökulma kohdistuu suomalais-kansallisen ortodoksisuuden rakentamiseen 1880–1930-luvulla. TT, tutkijatohtori Maria Takala-Roszczenko osoittaa artikkelissaan, miten Suomen ortodoksisesta kirkosta kehitettiin kansallinen kirkkokunta kansallisen heräämisen ja itsenäistymisen vanavedessä. Hän päätyy toteamaan, että 1800–1900-lukujen taitteessa synnytettiin ortodoksisuus, joka on tänä päivänäkin varsin omalaatuinen ilmiö maailmassa.

Numeron toinen artikkeli tuo huomion Suomen ortodoksisen kirkon ulkosuhteisiin 1960-luvulla. Artikkelin kirjoittaja TT Juha Riikonen nostaa esiin erityisesti arkkipiispa Paavalin toiminnan ulkosuhteiden hoidossa ja rakentamisessa. Artikkeli luo yhden kiintoisan näköalan suomalaiseen vähemmistökirkkoon, joka oli vasta toipumassa alueluovutusten seurauksista.

Ajallisesti tuoreimman näkökulman lukijalle tarjoaa artikkelissaan TT, tutkijatohtori Pekka Metso. Hän tarkastelee samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja rekisteröidystä parisuhteesta ortodoksisen kirkon piirissä käytyä keskustelua. Hän peilaa Suomen ortodoksisen kirkon piirissä viime vuosina esitettyjä kannanottoja aiempina vuosikymmeninä käytyyn mielipiteiden ja näkemysten vaihtoon.

Omassa artikkelissaan Heli Kananen tarkastelee ortodoksisen siirtoväen sopeutumista sodan jälkeisessä Suomessa kuvaavaa muistitietoa. Kananen on vuosia perehtynyt ns. Wariksen tutkijaryhmän 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa keräämään haastatteluaineistoon erilaisista näkökulmista, mutta ennen kaikkea hän on tutkinut siirto-ortodoksien integroitumista luterilaiseen maalaisyhteisöön. Kananen käsittelee tässä artikkelissa erityisesti sitä, millaiset tekijät ohjasivat Wariksen tutkijaryhmän haastattelemien ihmisten kerrontaa. Hän pohtii, mitä aineiston lähiluenta yleensä opettaa haastatteluaineiston mahdollisuuksien ja myös tulkinnan rajoista.

Jyväskylän yliopistosta mukana on myös Musiikin, taiteen ja kulttuurin laitoksella post doc -tutkimusta suunnitteleva Olga Sipola. Hän esittelee väitöstutkimuksensa lähdeaineistoa, ortodoksisen Valamon luostarin muistelukirjoja historiallisen ikonitutkimuksen lähteenä. Sipola luo muistelukirjojen avulla mielenkiintoisen näkymän ortodoksiseen ajatteluun ja sielunmaisemaan.

Ortodoksien 1900-luvun historian uusin tutkimus on esillä myös kirja-arviossa. Itä-Suomen yliopistossa joulukuussa 2017 väitellyt Timo Hirvonen tutki seurakuntatason hengellisen elämän muutoksia selvittämällä ennenpyhitettyjen lahjain liturgian (EPL) palvelusmäärien kehitystä. Hirvosen tutkimus on aivan uusi avaus, sillä ortodoksisen jumalanpalveluselämän suhdetta kirkkokunnan kansallistamispolitiikkaan ei aiemmin ole tutkittu.

 

Kuvat: Heli Kananen