29.01.2007

Valistuneet lojaliteetit

Valistuneet lojaliteetit: kansallisten, kulttuuristen ja poliittisten identiteettien ja lojaliteettien käsitteellinen rakentuminen pohjois-euroopassa 1750-1800


Valistuksen aikakautena tunnetulla 1700-luvun jälkipuoliskolla koettiin Euroopan maissa suuria yhteiskunnallisia ja aatteellisia muutoksia. Silloin tapahtui merkittäviä muutoksia myös siinä, miten yhteiskunnalliselle ja poliittiselle todellisuudelle annettiin kielellinen ilmaus eli miten ne käsitteellistettiin.

Tutkimushankkeessa "Valistuneet lojaliteetit" tarkastellaan kansallisten, kulttuuristen ja poliittisten identiteettien ja lojaliteettien käsitteellistä rakentamista viidessä pohjoiseurooppalaisessa maassa - Ruotsissa, Preussissa, Alankomaissa, Englannissa ja Ranskassa - vuosina 1750-1800. Tutkimushankkeen näkökulmana on vertaileva käsitehistoria, eli tutkimuksessa keskitytään ennen muuta pitkän aikavälin makrotasoiseen semanttisen muutoksen tutkimiseen, kielen tilannesidonnaista retorista käyttöä unohtamatta. Käsitteellinen muutos heijasti poliittisen todellisuuden muutosta ja vaikutti vuorostaan poliittisiin muutoksiin.

Laajaa teemaa lähestytään rajatumpien tapaustutkimusten kautta. Niissä keskitytään johtavien säätyjen eli poliittisen eliitin vaikutusvaltaisten ryhmien keskuudessa käytettyjen keskeisten poliittisten käsitteiden tutkimiseen. Käsitteiden käytön avulla nämä ryhmät kuvasivat omia kansallisia, kulttuurisia ja poliittisia identiteettejään. Mielenkiinto kohdistuu siihen, miten poliittiset avainkäsitteet säilyttivät vanhat merkityssisältönsä tai miten niiden merkitykset muuttuivat huomattavastikin ympäröivän todellisuuden muuttuessa. Analysoitaviin käsitteisiin kuuluvat ennen muuta 'kansakunta', 'isänmaa', 'yhteisö', 'lojaliteetti', 'alamainen', 'kansalainen' ja 'yhteinen hyvä'.

Tutkimuskohdetta lähestytään myös vertailemalla Ruotsin säätyjen (aatelin, papiston ja porvariston) keskuudessa käytettyä lojaliteettikäsitteistöä vastaavien säätyjen kieleen muissa tutkittavissa maissa. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt vertailut ovat näin ollen kahtalaisia ja paljastanevat toisaalta tietyn maan sisäisiä säätyjen välisiä yhtäläisyyksiä ja eroja lojaliteettien ilmaisemisessa ja toisaalta huomionarvoisia yhtäläisyyksiä ja eroja siinä, miten kansallinen, kulttuurinen ja poliittinen yhteisö erimaalaisten säätyjen keskuudessa ymmärrettiin.

Tutkimusryhmä tekee kansaivälistä yhteistyötä useilla areenoilla, joista tärkeimpiä ovat erityisesti European Social Science History Conference ja sen eliittiverkosto sekä International Society for Eighteenth-Century Studies / Société internationale d'étude du dix-huitième siècle.

Tutkimushanke muodostuu kolmesta osasta, joista vastaavat akatemiatutkija Pasi Ihalainen (JY), FT Charlotta Wolff (HY) ja FM Jouko Nurmiainen (HY). Tutkimushankkeen kesto on kolme vuotta, tammikuusta 2005 joulukuuhun 2007.


Projektin kotisivu (HY): Valistuneet lojaliteetit