21.11.2007

HELAn toiminta ja tavoitteet

 

1 Toiminta-ajatus

 

Historian ja etnologian laitos koostuu historia-aineista ja etnologian oppiaineesta. Tällainen laitos on Suomessa ainutlaatuinen ja kansainvälisestikin harvinainen. Kahden eri tieteenalan näkökulmien yhdistämisellä saavutetaan merkittäviä tieteellisiä synergiaetuja yhteisten tutkimusprojektien ja osittain opetuksen integroinnin keinoin. Laitos pitää korkean tasonsa ja kehittää sitä edelleen. Korkealuokkaiseen tutkimukseen perustuva opetus on toiminnan kulmakivi. Laitos on ensisijassa tutkimuslaitos, jonka usein monitieteisesti suuntautunut koulutus pyrkii varmistamaan, että valmistuvilla opiskelijoilla on valmiudet ja välineet menestyä haasteellisilla työmarkkinoilla. Laitos kouluttaa osaajia, jotka pystyvät käsittelemään ja hallitsemaan entistä suurempaa informaatiotulvaa ja jotka kykenevät kouluttamaan kansalaisia ymmärtämään ja prosessoimaan kriittisesti erilaisia tapahtumia, prosesseja ja ilmiöitä sekä toimimaan alansa asiantuntijoina yhteiskunnan eri sektoreilla. Valmistuville annetaan tavallisesti mittavaan empiiriseen aineistoon ja käytännöllis-teoreettiseen työhön perustuvat työvälineet näiden vaativien tavoitteiden toteuttamiseen.

Tutkimusta leimaa ihmisten ja yhteisöjen pitkän aikavälin toiminnan ja ajattelun analysointi ja tulkinta. Laitoksen oppiaineet pyrkivät muodostamaan kokonaisvaltaisen ja syvällisen sekä teoreettisesti monisärmäisen kuvan menneisyyden ja nykyisyyden ilmiöistä sekä niiden taustatekijöistä. Eri näkökulmista teemojaan lähestyvät oppiaineet ja -alat täydentävät luontevasti toisiaan. Tulokset yhdistetään niin kansallisesti kuin kansainvälisesti relevantteihin tieteellisiin keskusteluihin, mutta myös yleistä mielenkiintoa herättäviin debatteihin.

Laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan muodostaa tällä hetkellä kymmenen professoria, yksi lehtori, yksi erikoistutkija, kuusi yliassistenttia, 35 tutkijaa sekä 33 dosenttia. Hallintohenkilöstö koostuu kolmesta amanuenssista (joista yksi osa-aikainen) ja kahdesta osastosihteeristä. Historiaa tai etnologiaa pääaineenaan opiskelee (vuoden 2006 lopun tilanne) noin 500 perustutkinto-opiskelijaa. Tohtorintutkintoon tähtääviä aktiiveja jatko-opiskelijoita on noin 80.

 

2 Laitoksen tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi

Yleistä

Laitoksen tutkijoiden luomien moninaisten tieteellisten diskurssien ja tutkimuksellisten jännitteiden avulla tavoitellaan korkealuokkaisia tuloksia. Laitoksen suhteellisen runsaslukuinen – joskin usein lyhyillä määräyksillä rasitettu – tutkijajoukko sekä laadukkaat perusopiskelijat (vuotuinen sisäänotto on 45, joista historiaan hyväksytään 30 ja etnologiaan 15) mahdollistavat laitoksen tutkimuksellisen ja koulutuksellisen vahvuuden.

Monipuoliset menetelmät, erilaisten näkökulmien yhdistäminen sekä hyvin saatavissa olevat empiiriset aineistot – painamattomat (alkuperäisaineistot), painetut (mm. Jyväskylän yliopiston vapaakappalekokoelman ja sähköisten julkaisujen avulla saatavat), mikrofilmeinä ja digitaalisessa muodossa olevat materiaalit sekä kenttätöissä itse kootut tutkimusaineistot (erityisesti Keski-Suomen Muistiarkistoon kootut ja sinne tallennetut, mutta myös keskeisissä Suomen perinnearkistoissa olevat aineistot) – mahdollistavat korkealuokkaiset ja kansainvälisesti kilpailukykyiset tutkimustulokset. Laitos on myös itse kartuttanut empiiristen aineistojen kokoelmia täydentävän rahoituksen avulla. Empiiristen menetelmien opettamisella on suuri merkitys peruskoulutuksessa.

Laitos kohdentaa resurssejaan päätavoitteisiinsa ja keskeisille tutkimusalueille. Laitoksen ensimmäisen kerran keväällä 2006 laatimassa tutkimusstrategiassa on esitetty pääpiirteet tutkimuksen kehittämiseksi. Edellä mainittuun liittyy virkarakenteen kehittäminen palvelemaan entistä paremmin laitoksen vahvuuksia, omaleimaista tutkimusprofiilia sekä takaamaan tieteen ja koulutuksen korkealuokkaisuus myös tulevaisuudessa.

Laitos on tehokkaasti hyödyntänyt kaksiportaisen tutkintorakenteen mahdollisuuksia mm. pitkälle menevällä yhteistyöllä oppiaineiden välillä perus-, aine- ja syventävissä opinnoissa. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan koulutusresurssien tehokkaampaa hyödyntämistä. Samaan liittyy suunnitelma yhteisten opetusvirkojen hankkimisesta ja yhden aikanaan avautuvan professorinviran muuttamisesta historian ja etnologian yhteiseksi. Toimenpiteellä on mahdollista edistää laitoksen tutkimuksen ja opetuksen sisäistä integraatiota, auttaa laitosta keskittymään tutkimusstrategiassa mainituille tutkimuksen painoaloilleen sekä parantaa merkittävästi laitoksen tuloksellisuutta ja täydentävän rahoituksen hankintaa (ks. HELA:n humanistiselle tiedekunnalle keväällä 2006 esittämä rakenteellisen kehittämisen suunnitelma). Synergiaetuja oppiaineiden ja oppialojen kesken on jo saatu, mutta niiden syventämiseen kiinnitetään siis entistä enemmän huomiota. Sama koskee yhteistyön tiivistämistä yhteistyökumppaneiden kanssa niin Jyväskylän yliopiston kuin yliopiston ulkopuolistenkin partnereiden kanssa.

 

Tutkimus ja jatkokoulutus

Tutkimustoiminnassa ja jatkokoulutuksessa tavoitellaan ennen kaikkea korkealuokkaista ja volyymiltäänkin huomattavaa tutkimusta. Sisäisten synergiaetujen lisääminen entisestään on yksi tavoitteista, samoin tieteenalojen sisällä tapahtuvan kansallisen ja kansainväliseen yhteistyön kehittäminen.

Projektipainotteisuus tulee vahvistumaan entisestään. Laajat tutkimusryhmät, projektit ja hankkeet mahdollistavat omalta osaltaan myös yksittäisten innovatiivisten tutkijoiden ja uusien alojen nousun tutkimuksen keskiöön.

Jyväskylän yliopiston hallituksen määrittämissä tutkimuksen painoaloissa laitos on keskeisesti esillä. Laitoksen tutkimuksen keskiöön kuuluvasta tutkimuksesta mainitaan yliopiston tutkimuksen ”nousevana alana” mentaliteetti- ja aatehistoriallinen tutkimus, kuten myös ”persoonan teoria ja mielen filosofia” -tutkimusalueella. Samoin kansainvälisesti johtaviin aloihin kuuluvalla poliittisen ajattelun (Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksikkö) tutkimuksella on yhteys HELA:n tutkimukseen.

HELA:n tutkimustoiminnan painoalueet kattavat useita oppi- ja tieteenaloja. Tutkimuksen aikajänne ulottuu antiikin Kreikasta, ja jopa varhemmasta ajasta, tähän päivään saakka. Painoalat edustavat pitkäaikaista jatkuvuutta, innovatiivisuutta, monitieteisyyttä, tutkimuksen laatua sekä volyymia (julkaisut, hankkeiden tutkijaresurssit jne). Nämä alat perustuvat siis riittävään tutkijavolyymiin, eivätkä ole yksittäisten tutkijoiden varassa. Ohessa luetellut viisi painoaluetta profiloivat tutkimusta, tutkimukseen perustuvaa opetusta ja erottavat laitoksen muista samojen tieteenalojen yksiköistä.

Viiden esitellyn teeman alle on koottu kyseiseen painoalaan kuuluvia keskeisimpiä laajoja tutkimushankkeita. Useat tutkijat ovat mukana useamman kuin yhden painoalan toiminnassa ja siten lisäävät sekä tietämystä monilla eri alueilla että toiminnan monitieteisyyttä. Tutkimusstrategian mukaisia laitoksen tutkimuksen painoalojen laajempia esittelyjä löytyy laitoksen kotisivulta ja ne on lueteltu ohessa sekä niiden 1–2 keskeistä tutkimusaluetta: 

A) Mentaliteettien, aatteiden ja kulttuurien tutkimus
- Mentaliteettien, aatteiden ja käsitehistorian tutkimus, ml. mukanaolo Suomen Akatemian nimeämissä Mielen historian tutkimuksen (v. 2007 loppuun), Filosofisen moraalin, psykologian ja politiikan tutkimuksen (v. 2008 lähtien) sekä Poliittinen ajattelu ja käsitemuutokset -huippuyksiköissä
- Kulttuurihistoriallinen ja kulttuurien tutkimus

B) Varhaismodernit yhteiskunnat ja yhteisöt
- Varhaismoderni arki ja ajattelu (Early Modern Practice and Thought) -hanke

C) Toimijat, organisaatiot ja rakenteet
- Liiketoimintahistoria (Business history)
- Euroopan poliittisen historian tutkimus

D) Identiteetit, muisti ja muistaminen
- Muisti, historia ja kulttuuri
- Identiteettien synty, näkyvyys ja muuttuvuus

E) Hyvinvointi ja kriisit pitkällä aikavälillä
- Hyvinvoinnin kehitys ja jakautuminen
- Selviytymisstrategiat, kriisien ja murrosten jälkivaikutukset sekä kohdentuminen

Tutkijaseminaaritoimintaa kehitetään ja se nivelletään entistä paremmin laitoksen muun toiminnan osaksi. Tässä tavoitteessa erinäiset tutkimushankkeet ja -projektit ovat avainasemassa. Tutkijakoulutuksessa pyritään entistä tasaisempaan väitöskirjojen valmistumiseen oppiaineiden ja tieteenalojen kesken. Tutkijakoulutusta systematisoidaan entisestään yhteisin tieteenalat ylittävin tutkijaseminaarein, joissa voidaan jakaa eri tieteen- ja oppialoilla havaittuja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on, että laitokselta valmistuu vuosittain 4–5 väitöskirjaa. Jatko-opintojen systematisointiin ja jatko-opiskelijoiden valintaan, samoin kuin laitoksen ja jatko-opiskelijoiden vastuiden, oikeuksien, velvollisuuksien ja vaatimusten selvittämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota.

 

Peruskoulutus

Laadukkaan peruskoulutuksen kulmakivinä ovat korkealuokkainen tutkimus sekä motivoituneet opettajat ja opiskelijat. Tutkimustoiminta ja sen parissa toteutettavat kehittämishankkeet luovat vankan pohjan tuloksekkaan ja tehokkaan opetuksen järjestämiseksi.

Peruskoulutuksessa tavoitellaan monipuolista opetustoimintaa, mikä tarkoittaa ”perinteisen” luento- ja seminaariopetuksen lisäksi monimuotoisia työryhmiä, harjoituskursseja, kenttä- ja aineistokursseja, erilaisia pieniä ja suurempia opetusprojekteja yhdistettynä uuden teknologian mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Laitos on ollut aktiivinen kaikkien näiden opetusmuotojen kehittämisessä.

Opinto-ohjauksesta ja opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimisesta ovat suurelta osin vastuussa amanuenssit. Toimintaa kehitetään mahdollisuuksien mukaan järjestelmän ulottamiseksi myös pidemmälle vietyyn ”omaopettajajärjestelmään”.

Laitoksen yhteydessä toimiva Keski-Suomen Muistiarkisto laajoine ja jatkuvasti karttuvine perinne- ja kuvakokoelmineen on keskeinen resurssi mm. laitoksen kenttätyöopetuksessa. Opetuksen ja tutkimuksen vahvistamiseksi jatketaan lähdejulkaisujen ja mikrofilmattujen aineistojen keskitettyä hankintaa. Näiden ”perinteisten” tutkimusaineistojen rinnalle ovat nousseet sähköisessä muodossa olevat lähdeaineistot ja tutkimuskirjallisuus, joiden keskitetty hankinta ja tehokas hyödyntäminen ovat tärkeitä laadukkaan toiminnan kannalta. Maakunta-arkiston ja Maanmittauslaitoksen yhtenäisarkiston kanssa jatketaan toimivaa yhteistyötä uusien aineistojen hankkimiseksi, kuten myös koulutusyhteistyötä.

Oheiset ehdotukset (ks. liitteet 4–6 sekä laitoksen keväällä 2004 humanistiselle tiedekunnalle jättämä virkasuunnitelma) uusien virkojen perustamisesta liittyvät suoraan opetuksen kehittämiseen niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Historian ja etnologian laitoksen opiskelijamäärä on suuri. Laitoksessa on humanistisessa tiedekunnassa kaikkein vähiten opetukseen keskittyvää henkilökuntaa (lehtorit, opettajat), mikä on suuri epäkohta laitoksen erinomaisiin koulutustuloksiin nähden. Viime vuosien tutkimustoiminnan merkittävän laajentumisen vuoksi monien opettavien tutkijoiden työpaineet ovat kasvaneet ennen kaikkea tutkimuksen mutta myös hallinnon alalla.

Laitos toteuttaa arkistonhallinnan maisteriohjelman yhteistyössä TAIKU:n, Keski-Suomen muistiarkiston, Tampereen yliopiston Informaatiotutkimuksen laitoksen sekä useiden arkistojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Laitos, humanistinen tiedekunta ja yliopiston keskushallinto ovat jo aiemmin sitoutuneet allokoimaan taloudellisia resursseja hankkeeseen.

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Laitos toimii läheisessä vuorovaikutuksessa muiden yhteiskunnan osatekijöiden kanssa. HELA on jo pitkään ollut näkyvä toimija niin laitoksen yksittäisten tutkijoiden kuin laitoskokonaisuuden osalta.

Yhteistyö erilaisten yhteisöjen sekä kuntien ja kaupunkien välillä on perinteisesti ollut vankkaa (mm. tilaustutkimukset, esitelmät, konsultointi, asiantuntijatehtävät, erilaiset projektit). Toiminnan intensiteettiä pidetään yllä ja mahdollisuuksien mukaan kehitetään edelleen. Laitos jatkaa aloittamaansa markkinointiyhteistyötä Gummerus Oy:n kanssa tarkoituksena tuottaa entistä enemmän työtilaisuuksia laitokselta valmistuville opiskelijoille sekä tutkijoille.

Henkilökuntaan kuuluvat ovat toimitusvastuussa monissa tieteellisissä kotimaisissa ja kansainvälisissä aikakauslehdissä. Yksin päätoimittajuuksia on puolenkymmentä, toimittajavastuita saman verran. Sen lisäksi henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa. Henkilökuntaa on ahkerasti käytetty asiantuntijoina eri medioissa, arvostelulautakunnissa, erinäisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä sekä tutkimus- ja aineistonkeruutyötä koordinoivissa toimikunnissa.