11.02.2016

Susanna Turkkila, Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja

Milloin valmistuit etnologiasta? Mitä muuta opiskelit?

Valmistuin 2011. Luin viestintäaineita, kirjallisuutta ja kieliä, eli lähinnä humanistisia aineita.

Mitä teet työksesi?

Olen Keski-Suomen Näkövammaiset ry:n toiminnanjohtaja ja minulla on tosi monipuolinen työnkuva. Pienessä järjestössä, jossa on vähän työntekijöitä, saa tehdä ihan kaikkea. Hallinnollinen työ kuuluu minulle, yhdistyksen operatiivinen johto, tapahtumien järjestäminen ja kaikki mahdollinen, mitä näihin kuuluu. Meidän yhdistyksen toimintaan kuuluu äänilehtitoiminta, eli toimitetaan näkövammaisille lehtiä äänilehtiversioina. Meillä on myös oma tiedotusäänilehti. Järjestämme erilaisia vertaistukeen perustuvia kokoontumisia ympäri maakuntaa, liikuntaa, kulttuuria jne. Vertaistuki on meillä se johtoajatus ja Jyväskylän Eeronkadulla meillä on toimintakeskus. Meillä on jäseniä noin 650 ja kolme kokoaikaista työntekijää.

Miten olet päätynyt tähän työhön?

Opiskeluaikana toimin avustajana näkövammaisille. Tulin tutuksi ja sitä kautta päädyin tänne työhön aika pian valmistumisen jälkeen. Se oli vähän sattumankauppaa.

Mikä on parasta työssäsi? Entä ikävintä?

Tässä saa vapaasti käyttää luovuutta ja toteuttaa itseään. Tykkään olla jäsenten kanssa tekemisissä, sieltä kuulee mielenkiintoisia tarinoita. Koen, että tämä on mielekästä työtä; se, että järjestetään tällaista toimintaa. Oman työn rajaaminen on suurin haaste, sillä tässä työssä on paljon vapautta ja helposti tulee haalittua liikaa hommia.

Miten etnologian opinnot valmistivat sinua tähän työhön? Jäikö opinnoista puuttumaan jotain sellaista, josta olisi nyt hyötyä työssäsi?

Koen, että etnologian opinnot ovat antaneet hyvät valmiudet. Kokonaisuuksien ymmärtäminen on yksi keskeinen asia. Näkövammaisyhteisöä voidaan ajatella vähemmistönä. Etnologiassa opitaan ymmärtämään erilaisia kulttuuri-ilmiöitä ja yhteisöjä ja koen, että siitä ajattelutavasta on ollut hyötyä. Myös tiedonhankintataidot on yksi iso hyöty, mitä etnologiasta on tullut. Työssäni olen hyödyntänyt myös oppiaineen sisältöjä, esimerkiksi vuodenkiertoon liittyviä perinteitä on tullut käytettyä meidän äänilehdissä. Lisäksi viestintäaineista, joita luin sivuaineena, on ollut hyötyä työssäni.

Jos nyt saisin valita, olisin opiskellut lisäksi kasvatustieteitä ja varmaan myös taloustieteiden opintoja. Silloin opiskelin vain sitä, mikä kiinnosti, enkä ajatellut niin hyötynäkökulmasta.

Millaista on olla töissä järjestössä?

Olen tykännyt tosi paljon. Tämä on tosi humaani ympäristö, täällä suhtaudutaan ihmisiin ihmisinä ja arvomaailma on mielestäni pehmeämpi. Myös yhteistyökumppanit ovat tosi kivoja. Täällä on tietynlaista vapautta, ja kaikki päivät eivät todellakaan ole samanlaisia. Pääsee tekemään ihan ruohonjuuritason työtä, mutta myös suunnittelemaan suurempia linjoja, laatimaan rahoitushakemuksia ym. Voin suositella kolmatta sektoria työllistymisen kenttänä.

Millaisia neuvoja antaisit tulevaisuuttaan suunnitteleville etnologian opiskelijoille?

Kannattaa miettiä sivuaineita myös työllistymisen näkökulmasta, eikä pelkästään siitä näkökulmasta, mikä kiinnostaa. Myös eri alojen työkokemuksesta voi olla hyötyä, niin kuin kävi omalla kohdallani. Työskentely opiskeluaikana ei ole välttämättä huono asia, vaan se voi poikia jotain. Jos kolmas sektori kiinnostaa, opiskelijajärjestössä toimiminen antaa siihen valmiuksia. Itsekin olin Nefan toiminnassa mukana, ja siitä saadusta kokemuksesta oli myöhemmin työllistymisvaiheessa hyötyä. Opiskelijoille haluaisin sanoa vielä, että sosiaali- ja terveysalalla on monipuolisia mahdollisuuksia työllistyä valmistumisen jälkeen.